Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Jokapoika-paita - hirvitys vai ihanuus?

Pupulandia

25-vuotiaan tyttösen pohdintoja tyylistä, muodista, kauneudesta ja sen sellaisesta.

keskiviikko 22. elokuuta 2007

Jokapoika-paita - hirvitys vai ihanuus?



Marimekon Jokapoika-paita sai huutia muutama vuosi sitten, kun Saimi Hoyer (eli omalta sukunimeltään Nousiainen) lyttäsi paidan kärkevillä mielipiteillään Mtv3:n Unisex-ohjelmassa. Hoyerin mukaan paita on malliltaan tönkkö, eikä sovi kenellekään paitsi variksenpelättimelle. Mielipide poiki vilkasta keskustelua ja Hoyerille potkut Marimekon leivistä.

Raidallinen Jokapoika on klassikko, joka on pysynyt muuttumattomana Marimekon tuotannossa jo yli 50 vuoden ajan, vain Piccolo-kankaan värit ovat ajan saatossa vaihdelleet. Paidan suosioon ovat vaikuttaneet ajaton malli ja kuosi sekä kankaan kestävyys. Kuinka moni nykypäivän valmisvaate kestää vanhemmilta lapsille miltei uudenveroisena?

Minä olen perinyt vanhemmiltani neljä Jokapoika-paitaa, jotka ovat enimmäkseen koristaneet vaatekaappiani. Yhtenä päivänä päätin kuitenkin kokeilla yhtä paidoista päälleni. Yllätyin siitä, miten hyvin paita oikeastaan sopikaan. Löysät miestenpaidat ovat löytäneen tiensä naisten ylle viime kevään aikana, ja Marimekon Jokapoika täyttää väljän ja pitkähkön mallinsa ansiosta saman funktion mainiosti. Minun mielestäni paitaa on siis parjattu hieman syyttä suotta, mutta mitä mieltä sinä olet?



Ensimmäisen kuvan paidat ovat väreiltään sini-violetti ja savunsini-valkoinen. Toisen kuvan paidat ovat musta-oliivinvihreä ja musta-valkoinen (, joka on malliltaan hieman erilainen verrattuna muihin paitoihin).







Minä puin Jokapojan seuraksi mustat leggingsit, mutta esimerkiksi mustat pillifarkut sopisivat myös tähän asuun hyvin. Paita on kuitenkin sen verran lyhyt, että leggingsien kannattaa olla läpinäkymättömät. Jälleen kerran sain osakseni hyvin pitkiä katseita, mutta kukaan ei sentään innostunut kommentoimaan. Olin jo valmiiksi mietittinyt pari kipakkaa napautusta takaisin, jos joku sattuisi huomauttamaan jotakin sen tyylistä, että "Jäivätkö housut kotiin?"




Tunnisteet: , ,

12 kommenttia:

Anonymous Purple kirjoitti...

Olen Saimin kanssa samoilla linjoilla, mutta pakko myöntää, että sinulla paita näyttää oikein kivalta :)
Toivottavasti tajusit pointin :D

22. elokuuta 2007 klo 18.13  
Blogger Jenni kirjoitti...

Purple: Tajusin kyllä pointin. :) Tuollaisen hieman ylisuuren paidan roolissa Jokapoikakin kuitenkin toimii ihan hyvin. :)

22. elokuuta 2007 klo 18.17  
Anonymous Jabadaba kirjoitti...

Jokapoika-paita on minusta aina ollut kiva, monet väriyhdistelmätkin miellyttävät silmää. Sekä perinteinen malli että uudemmat, hieman kavennetut mallit käy.

Mutta kaiken uhalla on nyt pakko sanoa, että tuo paita+leggingsit näyttää todellakin siltä, että housut jäi kotiin. Paita on liian lyhyt toimiakseen paitamekkona. Minä olisin varmasti ollut se, joka avaa suunsta, jos olisimme törmänneet ;)
Joten kerropa perustelusi sille miksi liikuit puolipukeisena kaupungilla.

22. elokuuta 2007 klo 18.52  
Blogger Jenni kirjoitti...

Jabadaba: Hahaa, nyt jouduin tilille! :D Mietin itsekin, että paidan olisi pitänyt olla aavistuksen verran pidempi, jotta olisin tuntenut oloni täysin kotoisaksi tässä asussa. Ajattelin kuitenkin, että pituus oli riittävä, koska se riitti peittämään kriittiset alueet. :D Mutta päätin tuossa viime viikolla, että epäonnistumisienkin uhalla kokeilen nyt uutta rohkeasti. Sallin nyt siis itselleni tämän yhden ei-niin-onnistuneen kokeilun. ;) Jatkossa varmaankin tyydyn pukemaan Jokapoika-paidan pillifarkkujen seuraksi.

Hauskaa muuten, että löytyy joku muukin, joka ei suoraan tuomitse tätä klassikko-vaatetta. Omat paitani ovat tosiaan sitä vanhempaa ja leveämpää mallia, mutta eivät silti näytä päälläni mitenkään telttamaisilta tai säkeiltä. Omasta mielestäni siis. :)

22. elokuuta 2007 klo 19.00  
Anonymous saria kirjoitti...

itse en osaa pitaa jokapoika-paitaa koska se saa mielestani hartiani nayttamaan liian leveilta.
mies sen sijaan omistaa kaksi aitini sille ostamaa jokapoika-paitaa jotka on ahkerassa kaytossa. mun mielta myos lammittaa se etta se pukeutuu marimekkoon koska suomi-design ei taalla rapakon takana tule ihan joka kadunkulmassa vastaan :)

22. elokuuta 2007 klo 19.38  
Anonymous dixillusions kirjoitti...

Täältäkin olisit saanut osaksesi pitkiä katseita mahdollisilla säälivällä hymyllä höystettyinä. En vain ymmärrä tuota yhdistelmää, varsinkaan Jokamies-paidan kanssa. Jotain mitäänsanomatonta, isoa paitapuseroa voisi erehtyä ajattelemaan minimekoksi, mutta kaikki tuntevat Jokamiehen ja tietävät sen olevan paita - ei minimekko. Mitä olisit heittänyt takaisin, jos joku olisi huomauttanut jotain?

22. elokuuta 2007 klo 20.44  
Blogger Jenni kirjoitti...

Dixillusions: Sääliä en tarvitse. :) Kuten jo Jabadaballe totesin, haluan kokeilla uutta ja kaikki kokeilut eivät osu nappiin. En ota pukeutumista tai itseäni niin vakavasti, ettenkö kehtaisi esitellä kokeilujani, jotka eivät välttämättä kuulu asujeni parhaimmistoon. :)

Millään tavalla säädytön asuni ei siis ollut, koska alla oli paksut leggingsit, jollaisia jotkut käyttävät jopa sellaisenaan, ilman takapuolen peittävää paitaa/tunikaa. En myöskään pidä asujen luokittelusta niin, että esimerkiksi hame voi olla vain hame. Kuten on aiemminkin todettu, pukeutumisessa voi käyttää kekseliäisyyttä ja luovuutta. Minun tämänpäiväisessä kokeilussani Jokapoika-paita taipui tunikaksi, tosin hieman lyhyeksi sellaiseksi. :D

Jos olisin kuullut joltakin mutinoita housujen kotiin unohtumisesta, olisin todennäköisesti luonut kommentoijaan sarkastisen katseen ja todennut muka hämmästyneenä: "Ai no niinpä taisi! Kiitos, kun ilmoitit!"

22. elokuuta 2007 klo 21.08  
Blogger Jenni kirjoitti...

Saria: Minä en ole moista efektiä huomannut, mutta se kai riippuu kantajasta. :) Minustakin on hauska nähdä ulkomailla kotimaista designia. Vaikka en kaikista Marimekon tuotteista niin välitäkään, ne kuuluvat ainakin helpoimmin tunnistettaviin suomalaisiin. :)

22. elokuuta 2007 klo 21.11  
Blogger Bisquits kirjoitti...

En minä tuota asua kyllä säädyttömäksi kutsuisi, mutta housut olisivat voineet olla ihan jees ;-). Mutta minä olenkin tämmöinen legginssien vastustaja, en tykkää mistään leggins-asusta, oli sitten mekko tai ei. Mukava postaus!

22. elokuuta 2007 klo 21.55  
Blogger Jenni kirjoitti...

Bisquits: Minä kyllä olen Leggingsien ystävä, mutta suosin enimmäkseen täyspitkillä lahkeilla varustettuja. Lupaan laittaa ensi kerralla housut jalkaan, jotta ei tarvitse kenenkään niskojaan nyrjäyttää takiani. ;)

22. elokuuta 2007 klo 22.29  
Anonymous sugar kane kirjoitti...

Mä käytin aikoinani (niinä blogissani hehkuttaminani grunge-aikoina siis :)) papaltani perittyjä kuuskytluvun jokapoikapaitoja. Niiden leikkaus oli naftimpi, värit jotenkin hienovaraisempia yhdistelmiä kuin nykyisissä (mulla oli harmaa-vaal.sininen-kellertävä ja punertava samaa värimaailmaa), ja materiaali sellaista kiiltävämpää, satiinimaisemmaksi käsiteltyä puuvillaa.

(Muutenkin Wanhan marimekon puuvilla on ihan toista luokkaa kuin nykyinen huokoinen halpiskangas, sanokaa mitä sanotte.)

Nyt paidat ovat mutsilla mökkipaitoina, pitääkin ottaa asia esiin ja pelastaa ne kaupunkikäyttöön, kiitos muistutuksesta!

23. elokuuta 2007 klo 8.36  
Blogger Jenni kirjoitti...

Sugar Kane: Minäkin uskallan väittää, että nykyiset materiaalit eivät vastaa laadultaan pätkääkään niitä, joita käytettiin 30-40 vuotta sitten. Minulla on käytössäni myös äitini vanha pallopaita, joka on malliltaan paljon kivempi kuin nuo uudet. Se on erittäin pitkä ja erittäin tyköistuva. Trikookangas on kestänyt tähän päivään asti, mikä on sinänsä jo aikamoinen saavutus. Mutta paita selvästi vetelee nyt viimeisiään, sillä pieniä reikiä ilmaantuu sinne tänne. En haluaisi luopua rakkaasta paidastani, joten paikkailen pieniä reikiä sitä mukaa, kun niitä tulee. Paita on nyt myös jäänyt vähemmälle käytölle, sillä yritän säästää sitä spesiaalihetkiä varten. :)

23. elokuuta 2007 klo 8.52  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu