Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Baby's got a new pair of shoes

Pupulandia

25-vuotiaan tyttösen pohdintoja tyylistä, muodista, kauneudesta ja sen sellaisesta.

maanantai 17. syyskuuta 2007

Baby's got a new pair of shoes

Olen vihdoin palannut Suomeen ja päässyt kotiin parin viikon reissuni jälkeen. Ikäväkseni joudun kuitenkin kertomaan, että lomani ei mennyt suunnitelmien mukaan sitten ollenkaan. Koska viime postauksessa vein blogiani hieman henkilökohtaisemmalle asteelle mainitessani parisuhteeni, lienee syytä myös kertoa reissuni kulusta jotakin (, veikkaan nimittäin että ainakin joku rohkea siitä kuitenkin kysyisi). Päällimmäinen asia matkan tiimoilta on se, että erosimme poikaystäväni kanssa. Kyseessä oli melkoisen yllättävä käänne, jota en todellakaan osannut odottaa. Olen asiasta todella pahoillani, mutta voin tilanteeseen nähden aika hyvin. Ehdin käsitellä asiaa paljon jo poissa ollessani, joten pahin taitaa olla ohi. Paluu kotiin oli suorastaan helpotus sen kaiken jälkeen ja elämä jatkuu.

Jotta blogini ei jatkuisi tällaisissa tuomiopäivän tunnelmissa, aion esitellä teille ”lohdutus-kenkäni”. Sydänsurujen runtelemana päätin ansaitsevani uudet kengät, heh. Mieli piristyi kummasti, kun löysin eräästä second hand -putiikista nämä klassisen tyylikkäät kaunokaiset. Kengät ovat vanhat mutta täysin käyttämättömät, todennäköisesti jonkun kauan sitten lopettaneen liikkeen varastoista pelastetut. Mitään muuta en koko reissun aikana sitten ostanutkaan.



Vitsailinkin kenkäostokseni jälkeen antaumuksella tyyliin: ”So I lost a boyfriend – who cares. I’ve got a new pair of shoes!” Viljelin näitä kommentteja oikein innoissani ja täräytin exälleni ostosreissulta palattuani pilke silmäkulmassa: ”Yeah, maybe I lost a boyfriend here, but I’ll walk away with something so much better!” ;) No se oli kaunista niin kauan kuin sitä kesti, niin tähän on asennoiduttava.

Tunnisteet: , , ,

24 kommenttia:

Anonymous Anonyymi kirjoitti...

voi eiii! oon tosi pahoillani :< erosimme entisen poikaystäväni kanssa kesäkuun alussa ja ero tuli mulle kanssa täysin yllätyksenä. se oli tosi rankkaa, mutta hyvä jos sinä voit jo paremmin. pärjäile <3

17. syyskuuta 2007 klo 23.18  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

p.s. upeat kengät =)

17. syyskuuta 2007 klo 23.19  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ikävä kuulla, olen pahoillani.

Paranevaa jatkoa! (ja kengät ova hienot!)

18. syyskuuta 2007 klo 0.40  
Blogger dolce kirjoitti...

Uusi alku voi olla hyväkin asia.. Aika parantaa haavat :)

18. syyskuuta 2007 klo 7.16  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Itse erosin kesällä avomiehestäni 3 vuoden suhteen jälkeen, joten voin hyvin arvata miltä susta tuntuu. Itsekin tuli lohtushoppailua (ja -biletystä) harrastettua, kunnes rahat loppui ja nyt on vain annettava ajan kulua. Mutta kenkäsi ovat tosi hienot, toivottavasti niistä on lohtua :)!

18. syyskuuta 2007 klo 7.53  
Blogger Salla kirjoitti...

Ikävä kuulla.Onneksi sinulla on sentään oikea asenne!

..ja sait jotain paljon parempaa ;) Upeat kengät!

18. syyskuuta 2007 klo 8.09  
Blogger Jenni kirjoitti...

Tuesdayy: Kiitos lohduttavista sanoistasi ja olen pahoillani myös sinun puolestasi. Olen voinut kyllä yllättävän hyvin nyt Suomeen palattuani. Tavallaan tämä välimatka on eron kohdatessa helpottava asia, koska toista ei tarvitse kohdata kasvokkain.

Sugar Kane: Kiitos. Kyllä tämä tästä lähtee taas. :)

Dolce Vita: Tuo on oikea asenne ja niin yritän minäkin nyt ajatella. :)

Anonyymi: Minulla ei ollut takana sentään noin pitkää suhdetta tällä kertaa, mutta ainahan ero satuttaa, varsinkin jos sitä ei varsinaisesti ole itse halunnut. Yritän pysytellä shoppailuissani ja biletyksessäni kohtuudessa, mutta pieninä annoksina ne varmasti auttavat vähän. :)

Salla: Kiitos. :) Yleensä eron hetkellä on vaikea pitää asenne kunnossa, mutta kai se on sitten tässä vaiheessa jo kokemuskin, joka auttaa asennoitumaan hieman myönteisemmin. Olen myös ikuinen optimisti ja varma siitä, että se elämää suurempi rakkaus odottaa minuakin jossain ihan nurkan takana. ;) Heh.

18. syyskuuta 2007 klo 8.16  
Blogger Bisquits kirjoitti...

Voi ei! Olipa ikävää kuultavaa. Täytyy ajatella niin, että kaikella on tarkoituksensa, sinua odottaa jossain joku paljon mahtavampi mies. Voimia sinne!

18. syyskuuta 2007 klo 9.21  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Nuo kengät ovat täydelliset! Rakastan punasia kenkiä ja kyseisen väriset vintage kengät puuttuvat valikoimistani. Korkokin on juuri sopiva, sillä liian korkeat korot ovat epäkäytännölliset. Olen kyllä kateellinen!

Ero on ikävä juttu, varsinkin jos se tuli yllätyksenä. Kaukosuhteet tosin harvoin kestävät, etenkin jos asutaan eri maissakin. Toivotan hyvää syysmieltä!

18. syyskuuta 2007 klo 12.33  
Blogger Jenni kirjoitti...

Bisquits: Juu, minä olen nyt asennoitunut niin, että jossain tuolla odottaa minua varten jotakin vieläkin ihanampaa. Olenhan sentään itsekin aika ihana. ;) Hihi. Ja kiitos tsemppauksesta! Ihmeen hyvin täällä pärjätään. :)

Suna: Minäkin annan noille kengille erityisiä lisäpisteitä naisellisesta mutta käytännöllisestä korosta. En pidä kovin korkeista koroista, joten noiden kenkien siro ja matalahko korko on juuri sopiva. :)

Erot ovat aina ikäviä ja kaukosuhteet erityisen hankalia. Uskon, että kaukosuhdekin voi toimia, jos molemmat sitoutuvat suhteeseen todella ja tunnelin päässä on näkyvissä jonkinlaista valoa (esimerkiksi jomman kumman muuttomahdollisuuksien muodossa). Helppoja ihmissuhteet eivät toki koskaan ole, mutta välimatka tuo aina suhteeseen omat hankaluutensa.

18. syyskuuta 2007 klo 13.31  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ehdottoman kauniit sekä ansaitut erolohtu-kengät! Osaanottoni erosta, se on aina yhtä kurja asia käsitellä.

18. syyskuuta 2007 klo 14.51  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

minäkin olen todella pahoillani puolestasi, mutta on pakko sanoa että ostit aivan upeat kengät! :)

18. syyskuuta 2007 klo 19.19  
Blogger Jenni kirjoitti...

Kiitokset sekä Ialle että Windalle osanotoista ja kenkäkehuista. Olin toki tietoinen, että nämä korkkarini ovat hienot, mutta olen yllättynyt niiden saamasta valtaisasta suosiosta täällä. :)

18. syyskuuta 2007 klo 21.09  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

en oiekein tiedä et kuinka paljon lisättävää ylläoleviin kommentteihin löytyy.. yritä jaksaa, aina erot ovat rankkoja<3 ja kadehdittavat kengät!aivan täydelliset.. :)

18. syyskuuta 2007 klo 21.41  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Toivotan elämääsi paljon hyvää oloa;
Koettelemuksia, jotta pysyt vahvana;
Jokunen kyynel, jotta pysyt ihmisenä;
Paljon unelmia, jotta tulisit onnelliseksi:)

18. syyskuuta 2007 klo 21.57  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

lohdutukseksi sanon etta kaukorakkauden perassa ulkomaille muuttaneena mietin aina valilla etta miten paljon helpompaa elama olisi jos oltais erottu sillon kun ei viela oltu niin kauheen kiintyneita toisiimme.

jos kaukosuhde kestaa niin sitten se tarkoittaa sita etta toiselle osapuolelle tulee 'kaukosuhde' omaan perheeseen, ystaviin ja kotimatkaan, eika sekaan ihan suruton suhde ole.

18. syyskuuta 2007 klo 23.07  
Blogger Jenni kirjoitti...

Anonyymi 1: Onneksi tukijoita näyttää riittävän. :) Tässä ei siis ihan yksin olla ja arjen rutiinit helpottavat päivien kulkua. Kummasti auttaa tosiaan myös se, että exäni asuu 2000 kilometrin päässä, joten hänen kasvonsa tai kaverinsa, tms. eivät ole jatkuvana muistutuksena edessäni. Ja kengistä vielä sen verran, että ne kieltämättä ovat aika täydelliset. Unohdin tekstissä mainita, että ovat vieläpä nahkaa! :)

Anonyymi 2: Kiitos kauniista sanoistasi. :) Kaikkia noita on jo ollut, ja tulee varmasti olemaan paljon tulevaisuudessakin ja niinhän ne vain elämään kuuluvatkin.

Saria: Kiitos ajatuksia herättävästä kommentistasi. Olet oikeassa. Kaukorakkaus, edes normaalisuhteeksi muuttuessaan, ei ole helppo tie. Toki mietiskelin noita asioita jo suhteen aikana, sillä olisi ollut selvää, että minun olisi pitänyt muuttaa hänen perässään (työasioiden ja muiden olosuhteiden takia). Mietin monesti, olisinko valmis lopullisesti jättämään Suomen ja täällä asuvat läheiseni ja ystäväni. Toivon sinulle valtavasti voimia ja onnea suhteeseesi ja elämääsi. :)



Haluan tähän loppuun sanoa vielä kaikille yhteisesti, että myötätuntonne ja kauniit sananne ovat todella lämmittäneet mieltäni. Arvostan todella sitä ja olen kiitollinen, että minulla on noin hienoja ja empaattisia ihmisiä lukijoinani. Olette parhaita! :) Hih.

19. syyskuuta 2007 klo 9.43  
Blogger eeva kirjoitti...

Voi kuinka ikävää. Yllättävät erot ovat pahinta. Mutta älä huoli, pistä uudet (ihanat!) popot jalkaan ja lähde kaupungille katselemaan uusia mahdollisuuksia, se on parasta lääkettä!

19. syyskuuta 2007 klo 17.47  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Voimahalit myös täältä suunnalta! Ja hieman itsekkäästi totean, että ihanaa saada sinut jälleen takaisin blogiarkeen - on tässä jo kaivattukin! :)

19. syyskuuta 2007 klo 21.15  
Blogger nana kirjoitti...

Oi hitsi, minäkin olen pahoillani. Mutta loistavaa että osaat asennoitua tilanteeseen noin hyvin "elämä jatkuu" :) Ja kenkäsi ovat upeat.

20. syyskuuta 2007 klo 14.13  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

En yhtään ihmettele kenkien saamia kehuja. Nuo ovat kerrassaan täydelliset. Ihana väri, malli ja sopivan matala korkokin. Olen kade. ;)

Osanottoni erosta. Ihmissuhteet eivät ole kai koskaan helppoja.

20. syyskuuta 2007 klo 15.12  
Blogger Jenni kirjoitti...

Kirsikka: Tuossapa olikin hyvä idea! :D

Sanna: Kiitos. Tuo on selvästikin vain tervettä itsekkyyttä ja se sallittakoon. ;)

Kara: Kiitos. En oikein itsekään tiedä, miten olen onnistunut asennoitumaan tähän näin hyvin. Toki välillä tulee hetkiä, jolloin tuntuu yksinäiseltä ja toista on ikävä, mutta pääosin olen ollut hyvällä mielellä. Ehkä se on myös kokemus, joka on lukuisien pettymysten jälkeen todistanut, että aina se elämä lopulta taas hymyilee. :)

Pinja: Tiivistitkin osuvasti kenkien parhaat puolet. :) Eiväthän ihmissuhteet helppoja ole, mutta vaikeaa niistä on pysyä poissakaan. Olen todennut, että jokaiseen ihmissuhteeseen ryhtyminen on aina riski jollakin tasolla, mutta ainakin minä olen sen valmis ottamaan.

20. syyskuuta 2007 klo 16.23  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Nuo kengät ovat ihan uskomattomat!

20. syyskuuta 2007 klo 17.43  
Blogger Jenni kirjoitti...

Anonyymi: En olisi tainnut parempia erokenkiä voida ostaa kaiken tämän palautteen perusteella. :D

20. syyskuuta 2007 klo 18.29  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu