Päätösten vaikeus

Minusta on kenties tullut vanha tai sitten tämä on vain osoitus hajamielisyydestä, joka minua on vaivannut koko ikäni. Minulla oli tuossa pari päivää sitten joku fantastinen postausidea (ja kaipa niitä tässä aikojen saatossa on ollur useitakin), mutta koska en juuri sillä hetkellä ehtinyt bloggailemaan enkä kirjoittanut aihetta ylös, en nyt kuollaksenikaan muista yhtään edes mihin se liittyi. Hohhoijaa. :D

Ajattelin kuitenkin tänään käsitellä niinkin kiinnostavaa aihetta kuin astiat. :D Useimmat varmaankin alkavat itsenäisyytensä kynnyksellä kerätä jotakin astiastoa tulevaisuutta varten. Sitten niitä kippoja ja kuppeja saadaan lahjaksi sukulaisilta jokaisena jouluna ja syntymäpäivänä, eikä siinä mitään - hommahan toimii aivan mainiosti! Minä vain olen ollut tässäkin asiassa hankala. En ole osannut päättää, millaisista astioista haluaisin loppuelämäni syödä. Ja kun sen ilmaisee noin, niin onhan se nyt herranjestas suuri päätös! ;) Niinpä ostin vain Ikeasta pilkkahintaan koko astiaston opiskeluajoiksi ja sysäsin varsinaista päätöksentekoa jonnekin hamaan tulevaisuuteen.

Äidin painostuksesta oli kuitenkin jotain oli kuitenkin keksittävä, sillä sukulaisten sormet syyhysivät päästä lahjaostoksilla astiakaupoille. Painostuksen alla valitsin Arabian vihreän 24h -sarjan. Ehdin saada kuutisen kuppia, kun peruin koko homman. Ei, ei, se ei vain tuntunut oikealta! (Olen muuten myös kyseisen sarjan kuppeja hajottanut enemmän kuin mitään muita astioita elämässäni. Enkä siis tahallani! Epäilen, että ovat taatusti heikompaa tekoa kuin muut astiat. Minähän nimittäin kohtelen astioitani silkkihansikkain!) Päätöksen jälkeen ahdisti jälleen. Mitäs nyt sitten tekisin! Aloin tulla siihen lopputulokseen, ettei minulle mieluisaa astiastoa ollut tehtykään ja tämän toteamuksen saattelemana ilmoitin äidilleni, että en aio kerätä mitään astiastoa. Toivon astioita lahjaksi sitten, kun joskus menen naimisiin (, jos siis menen).


Muutaman vuoden päästä ilmestyi Arabian KoKo, joka ihastutti minua muotokielellään. Ajattelin, että nyt oli tullut aika ja julkistin astiastotoiveeni. Väreiksi menin kuitenkin äitini varoitteluista huolimatta valitsemaan sen hetkiset kausisuosikkini (paino sanalla kausi), turkoosin ja tummanruskean. VIRHE! Näitä astioita ehdin saada myös muutaman kupin ja lautasen verran, kun peruin taas koko homman. Eieiei, astiasto on kyllä kiva, mutta en sittenkään ole varma, ainakaan niistä väreistä. (Veikkaan, että sukuni oikeasti alkoi pitää minua jo vähintäänkin erittäin hankalana, ellei täysin sekopäänä tämän episodin jälkeen.)


Niinpä jäi astiaston keräily jäihin taas kerran. Kunnes lopulta kohtasin Sen Oikean! Halleluja! Voin kertoa, että se oli rakkautta ensi silmäyksellä, kun näin ensimmäisen kerran Iittalan Bottna-astiaston. Tiesin heti, että tämän haluaisin ja tällä kertaa olin varma. Bottna on siis käytännössä samaa mallia kuin kuuluisa Teema, mutta valkoisia astioita koristaa Marimekon Bottna-kankaasta tuttu lehtikuvio mustavalkoisena. Hinta on tietysti tavallista Teemaa paljon korkeampi, mutta olkoon. Olen ajatellut, että Bottna-sarjan ohelle voisin halutessani kerätä esimerkiksi mustaa tai valkoista perus-Teemaa tai KoKo-sarjaa, sillä muodoiltaan ne sopivat hyvin yhteen. Helpotuksen huokaus - nyt voin nukkua yöni rauhassa. ;)


KoKo-kuva täältä.