Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Sähkönsininen yllätys

Pupulandia

25-vuotiaan tyttösen pohdintoja tyylistä, muodista, kauneudesta ja sen sellaisesta.

keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Sähkönsininen yllätys

Sain muutama päivä sitten kokea iloisen yllätyksen, kun minua ja Iaa Ilta-Sanomien lehtijuttuun haastatellut Paula laittoi viestiä, että hänellä saattaisi olla minua mahdollisesti kiinnostava mekko. Paula oli siis ostanut verkkokaupasta Monkin sähkönsinisen trikoomekon, joka ei sitten sopinutkaan hänelle. Nyt mekko siis lojui käyttämättömänä kaapissa ja viimeviikkoisen tapaamisemme myötä Paula keksi, että se voisi löytää minusta uuden omistajan.

Teimme pikaiset "mekko-treffit" eilen ja nyt mekko lepää tuolla sänkyni päällä. Ihmettelin kovasti, miten Paula raaski luopua mekostaan tuolla lailla aivan ilmaiseksi, mutta hänellä oli asiaan hurmaava selitys. Hänen mielestään tärkeintä oli vain, että mekkoihanuus päätyisi rakastavaan kotiin ja oikeasti käyttöön, eikä pölyttymään kaapin perukoille. :) Sovitin mekkoa ja se istui minulle aivan loistavasti. Kiitos Paula! :)



Tällaisesta epäitsekkyydestä innostuneena aloin kotona miettiä oman vaatekaappini sisältöä... Kävin ystäväni luona kylässä tänään ja mieleeni tuli heti muutama vähälle käytölle jäänyt vaatekappale, joka voisi sopia ystävälleni paremmin kuin minulle. Ehkäpä menenkin kaverini luo seuraavan kerran vaatekassillisen kanssa. :D Miten hyvä mieli tuleekaan siitä, että voi aivan spontaanisti antaa jollekin lahjan ja nähdä toisen ilon! :)

Tunnisteet: ,

34 kommenttia:

Blogger rouva o kirjoitti...

Mä harrastan tuota kassin kanssa kavereilla kulkemista. Kun kaapit on siivottu, vaatteita pitää tarjota ensin kavereille ja sitten vasta myydä pois. Se ilo on kyllä ihanaa kun toiselle pystyy jotain antamaan.

30. heinäkuuta 2008 klo 22.37  
Blogger harMonica kirjoitti...

Itse annan aina vaatteet joita en käytä parhaalle kaverilleni, hän on sopivasti myös minua pienempi eli pieneksi käyneet vaatteetkin hän ottaa mielellään. Tuo omille kasvoille hymyn kun hän pitää minun vanhoja, ja ei niin vanhoja, vaatteita aarteina. Se kiitos joka hänen suusta tulee ja joka hänen kasvoilla näkyy, korvaa rahan. :)

30. heinäkuuta 2008 klo 22.39  
Blogger eimie kirjoitti...

ihana mekko. munki pitäis välillä mennä vaatekaappi läpi ja lahjottaa osa sellaseen kotiin missä sitä käytettäis. niitä vaatteita nimittäin löytyy. ollaan jotain vaihtareita joskus kavereiden kanssa järjestetty eli muutama vaate on jo päässyt uudestaan käyttöön

30. heinäkuuta 2008 klo 23.37  
Blogger eeva kirjoitti...

Sattuikohan tulemaan puheeksi, että mistä nettikaupasta saa Monkin vaatteita...?

31. heinäkuuta 2008 klo 1.02  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Onpa upea jo ihan värinsä puolesta! Lisäksi se on niin yksinkertainen, jotta yhdistely ja etenkin Asustaminen on oikeaa juhlaa :)) <3 Onnittelut ihanasta mekosta. Sopii iltarientoihin vaikka rouheampien mustien asusteiden kanssa..

31. heinäkuuta 2008 klo 10.07  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Kirsikka, Go it 4 vol 2 blogiputiikissa myydään ainakin Monkin vaatteita. http://go4itvol2.com/1

31. heinäkuuta 2008 klo 11.32  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ihana mekko

31. heinäkuuta 2008 klo 11.45  
Blogger ella kirjoitti...

Tosi kivasti sopii tuo mekon väri sulle!

31. heinäkuuta 2008 klo 11.52  
Blogger tipitii kirjoitti...

Tosi nätti mekko! Tuolaiset spontaanit lahjat ovat kyllä aivan mielettömän kivoja. Joskus lähettelen kavereille pieniä runoja tekstareilla ja ne jo tuntuvat ilostuttavan kaverien päivää ;)

31. heinäkuuta 2008 klo 11.56  
Blogger Jenni kirjoitti...

Shandi: Tuo on kyllä totta! :) Jos kaapista jotakin löytyy kavereille, niin taatusti hymy kaverin kasvoilla on arvokkaampi kuin muutama euro!

Harmonica: On näppärää, jos on tuollaisia kavereita. :D Minä taidan valitettavasti olla ystäväpiirini pienimpiä, joten harvoin löytyy kavereita, joille voisin pieneksi käyneitä tai muutenkaan sopimattomia vaatteita lahjoittaa. :/

Eimie: Kiitos. :) Tuollainen vaihtari-ilta olisikin tosi hauska järjestää! Tosin ehtona siinä on vähän se, että kaverit ovat edes suunnilleen samankokoisia.

Kirsikka: Kuten tuolla joku jo ehtikin kommenteissa mainita, niin ainakin oman Minttumme blogiputiikista saa Monkin vaatteita. Itse asiassa tämä minunkin mekkoni on alun perin sieltä! :)

Anonyymi1: Kiitos. :) Minulle sopii ihmeen hyvin kyllä melkein mikä tahansa väri. Varsinkin tuollaiset voimakkaan värit käyvät minulle hyvin, mutta ehkä se on sitten jostakin ihon sävystä kiinni. :) Ja todella tuon mekon kanssa sopisivat esimerkiksi mustat asusteet, tai sitten huutomerkkinä vaikka punaiset korkkarit. :)

Anonyymi2: Kiitos vihjeestä! :) Ehditkin jo ennen minua vinkkaamaan. :)

Emmi: Kiitos. :)

Tipitii: Voi miten kiva tapa! :) Pienillä asioilla voi tehdä toisen iloiseksi. Jo joku hauska tekstiviesti kesken päivän voi piristää toisen mielen vaikka loppupäiväksi. :)

31. heinäkuuta 2008 klo 12.44  
Blogger Minttu kirjoitti...

Vai päätyi Paulan tilaama mekko lopulta sulle! Oikein kauniisti näyttää sopivan!

Ja tosiaan mun blogiputiikista löytyy joitakin Monkin malliston vaatteita, mutta ei kyllä läheskään kaikkia... :)

31. heinäkuuta 2008 klo 12.51  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Minäkin harrastan tuota vaatteiden pois antamista :)
Kerään aina kirppiskamat kassiin ja kaverit saavat siitä ottaa parhaat päältä ja loput kannan kirpparille/Uffille.

Mukavaa, kun saa muut hyvälle tuulelle :)

31. heinäkuuta 2008 klo 13.17  
Blogger ambe kirjoitti...

Itse olen muutaman kerran tehnyt niin, että vaihdan vaatteita ystäväni kanssa. Molemmat kaivavat kaappiensa kätköistä vähälle käytölle jääneet vaatekappaleet ja sitten vain vaihtokauppa pyörimään (:

31. heinäkuuta 2008 klo 14.37  
Blogger MouMou kirjoitti...

Ihana idea!<3 Ja mekko todella sopii sinulle ihanasti.:) Sitten, kun hankin enemmän kavereita, kierrätämme kyllä vaatteita...;)

31. heinäkuuta 2008 klo 14.59  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Toi mekko näytti paremmalta takaapäin.

31. heinäkuuta 2008 klo 16.46  
Blogger Astrid kirjoitti...

Hemmetin siisti mekko! Ja tosi ystävällinen ele.

31. heinäkuuta 2008 klo 18.50  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Onpa tosissaan ihana mekko (= Itsekin harrastan tuota pussi kädessä kyläilyä kavereille. Jos ei ole kaverilla sopinut niin sitten vasta kirpparille tai muualle myyntiin. Hyvää kierrätystä!

31. heinäkuuta 2008 klo 22.35  
Blogger pinia kirjoitti...

oot ehdottomasti mun lempibloggari , kirjoitat asiallisen ihanasti ! <3

31. heinäkuuta 2008 klo 23.15  
Blogger bea kirjoitti...

Kaunis ele, ja mekko sopii kyllä täydellisesti uudelle omistajalle, niin mallinsa kuin värinsä puolesta :)

1. elokuuta 2008 klo 11.01  
Blogger Jenni kirjoitti...

Minttu: Jo vain, tänne päätyi. :) Ja kiitos! :) Mukavaa, että tarjoat Minttu Monkia meidän suomalaistenkin saataville!

Elle: Kuten tuossa aikaisemmin totesin, niin minun ongelmani on se, että käytöstä pois jääneet vaatteeni ovat aina niin pieniä, etteivät tunnu mahtuvan oikein kenellekään kaverilleni. :P Mutta onneksi kirpputorit on keksitty, niin minäkin saan rytkyjäni kiertoon. :D

Ambe: Hyvä hyvä! :) Kierrätys kunniaan!

MouMou: Kiitos. :) Ja minunkin pitäisi varmaan hankkia lisää kavereita, etenkin pieniä sellaisia. :D

Toimiston pojat: Hahhahah! No, tehän sen tiedätte. ;)

Ann: Kiitos. :) Ja olin kyllä todella otettu tästä kauniista eleestä. :)

Annika: Kiitos. :) Minusta on todella hienoa, että ihmiset haluavat jakaa omastaan muille iloa! Hienosti tehty!

May: Voi kiitos. :) Tällaiset kommentit lämmittävät kyllä sydäntä aivan erityisesti. :)

Bea: Kiitos. :) Olin tosi yllättynyt ja ilahtunut tästä lahjasta kyllä! :)

1. elokuuta 2008 klo 11.12  
Blogger Smokey eyes kirjoitti...

Ihastuttava tuo sähköinen mekkosi :D

1. elokuuta 2008 klo 16.03  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

minäkin tyhjensin juuri vaatekaappini rankalla kädellä (itku oli lähellä) ja roijasin vaatteet kavereilleni. ja mikä ilo siitä syntyikään <: ja mukavinta oli seuraavalla kerralla saada itse pussi käteen, jossa oli sovitettavia vaatteita minulle...

1. elokuuta 2008 klo 19.36  
Blogger puukkohupparitytöt kirjoitti...

Ai vitsi miten hienoa, että noin oikeasti tehdään! Mekin ollaan kavereitten kanssa kyllä vaihdeltu vaatteita, kurjaa vaan että esimerkiksi Lindan kanssa meillä on niin sama maku, että tykätään ja kyllästytään yhtä aikaa trendeihin. Ja ollaan eri kokoisiakin...

loistavaa joka tapauksessa!
ifa

1. elokuuta 2008 klo 22.15  
Blogger Tajja kirjoitti...

Oi, nykyään näkee ihan liian vähän tuollaista avokätisyyttä! Hurmaava mekko, sopii sulle kuin nakutettu :)

2. elokuuta 2008 klo 11.38  
Blogger Bisquits kirjoitti...

Itsekin roijasin juuri ison kassillisen vaatteita siskoni käyttöön. Mukava nähdä, että niille tulee oikeasti käyttöä eivätkä ole kaapin pohjalla pölyttymässä. :-)

2. elokuuta 2008 klo 16.54  
Blogger Epa kirjoitti...

ihana tuo mekko kyllä onkin! Parempi se on aina harrastaa kierätystä jos vaan kaverit on samankokoisia, tulee hyvämieli niin antajalle kuin saajallekin :)

2. elokuuta 2008 klo 17.19  
Blogger Herttainen kirjoitti...

Tavaroiden ja vaatteiden vaihtaminenkin on hyvä juttu. Voi kunpa jaksaisi joskus kotonaan (kun sellainen olisi ;)) järjestää päivän, jolloin voisi tulla omien turhien juttujensa kanssa ja kaikki voisivat poimia itselleen parhaat jutut ja loput voisi sitten viedä kirpparille tai huutaa huuto.netissä. Katumapäälle sattuessakin aarre ehkä vielä löytyisi kaveripiiristä ;)

Mekko on ihana eikä vähiten kauniin kaula-aukon vuoksi!

2. elokuuta 2008 klo 21.10  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

mulla on kanssa tapana lahjoittaa käyttämättömät vaatteet, laukut, kengät yms. kavereille juuri sillä ajatuksella että niistä olisi jollekin toiselle iloa kun itse ei tule käytettyä :) itselle ja kaverille tulee hyvä mieli ja pääsee helpommalla kuin jos lähtisi niitä kirpparille kiikuttelemaan ;D

p.s.ihana ja etenkin ihanan värinen tuo lahjamekko!

2. elokuuta 2008 klo 21.58  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Minua häiritsee valtavasti se, että jokaisessa kuvassa ilmeesi on täysin identtinen, kasvot kääntyneet täältä katsottuna vasemmalle, niin että otsatukkasi peittää puolet naamasta.
Olis kiva jos olis vaikka vähän erilaisia ''poseerauksia'' ja kuvanottopaikkoja. Jos tämä kommentti on mielestäsi täyttä sontaa niin jätäppä vain omaan arvoonsa. :)

3. elokuuta 2008 klo 14.09  
Blogger MouMou kirjoitti...

Blogissani on sinulle haaste!:)

4. elokuuta 2008 klo 8.57  
Blogger muovikruunu kirjoitti...

Oman vaatekaappini tyhjennän yleensä UFFin tai Fidan laatikkoon. Ihanat hiukset sinulla, onko sulla luonnonkiharoita?

4. elokuuta 2008 klo 11.21  
Blogger Nelliina kirjoitti...

Omat vanhat vaatteet menee lähinnä siskolle, ja loput hautautuu vaatehuoneeseen, mihin mun on pitänyt jo vuosia tehdä inventaario ja laittaa kirpparille "pikku" kokoelma myyntiin ;) minähän vuonna saan aikaiseksi...

Ihanan sähäkkä tuo sininen!

4. elokuuta 2008 klo 13.35  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

ihanan sähäkänsininen mekko :)

4. elokuuta 2008 klo 16.39  
Blogger Jenni kirjoitti...

Smokey Eyes: Kiitos. :)

Wilma: Se toimiikin kaikkein parhaiten, kun diili on molemminpuolinen. :)

Puukkohupparitytöt/Ida: I couldn't agree with you more. ;) Parasta tässä oli vielä tilanteen yllättävyys!

Tajja: Kiitos. :) Olen onnellinen, että satuin tällaisen avokätisyyden kohteeksi.

Bisquits: Olet oikeassa! Minunkin pitäisi taas tehdä sama temppu, vaikka viimeksi tuossa keväällä tuli kaappeja siivottua.

Foxy: Kiitos. :) Ilo on kyllä todella molemminpuolinen, kun näkee miten vastaanottaja lahjastaan ilahtuu!

Herttainen: Kiitos. :) Tuossa olikin hyvä idea. Vaihtotori kavereiden kesken vain pystyyn! :)

Tyttönen: Kiitos. :) Väri on aika villi, mutta räväkälle tytölle sopivat rohkeammatkin värit. :D Ja kyllähän tuossa tosiaan helpommalla pääsee, jos vain lahjoittaa eteenpäin. Harvoin siellä kirpparilla kovin hurjia summia muutenkaan pääsee nettoamaan.

Anonyymi: Ei kommentti täyttä sontaa ole, mutta sekä kuvaajan että poseeraajan taitoni ovat rajalliset kuten myös pikkuruisen asuntoni kuvanottopaikat. En ole mikään valtavan valokuvauksellinen, joten tyydyn usein helppoon ja hyväksi havaittuun. Mielestäni blogissa pääosassa ovat kuitenkin asut, joten en ole ajatellut, että yksitoikkoisilla poseerauksilla/ilmeillä/asennoilla olisi juurikaan merkitystä. Itselaukaisin myös rajoittaa kuvien ottamista aika tavalla. Mutta jos joku valokuvaustaitoinen tuntee polttavaa halua päästää minut tästä yksitoikkoisuuden ikeestä, niin tänne sopii ilmoittautua. ;)

MouMou: Kiitos haasteesta. :)

Muovikruunu: Minäkin olen usein turvautunut samaan, kun en ole jaksanut lähteä kirpputorille itse myymään. Ja tukkani ei ole luonnonkihara (, vaikka niin toivoisin), joten kuvissa mahdollisesti näkyvät kiehkurat ovat todennäköisesti nutturoiden aikaansaannosta. :)

Nelliina: Kiitti! :) Itsekin olen tässä suunnitellut, josko pitäisi laittaa jokin huutokauppa pystyyn, että pääsisin eroon käyttämättöminä lojuvista ja minulle sopimattomista vaatteista.

Ellu: Kiitos. :)

4. elokuuta 2008 klo 20.45  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu