Hymyä huuleen!
Viime aikojen synkkien ja sateisten syyspäivien kunniaksi ajattelin listata asioita, joista olen viime päivinä ammentanut iloa. Pienetkin jutut voivat tehdä hyvän mielen, jos osaa vain asennoitua oikein ja etsiä hymyä hiukan.
- vanhan ystävän tapaaminen pitkästä aikaa - omassa tapauksessani melkein pari vuotta oli hurahtanut huomaamatta sivu suun, mutta taas tavatessamme tuntui kuin ei päivääkään olisi ollut välissä :)
- laatuaika kaverin kanssa - viime hetkellä juhlallisen tervehenkiset lenkkisuunnitelmat vaihdettiinkin yhteistuumin shoppailukierrokseen (, joka minun osaltani tosin oli vain katselukierros) ja ilta kruunattiin herkuttelemalla itse tehdyllä pinaatti-vuohenjuusto-pinjansiemen-pastalla, NAM!
- kahelit tempaukset - unohdin viikonloppuna kännykkäni kotiin lähtiessäni ulos , minkä seurauksena soittelimme sitten kaverin kanssa puhelimeeni yön pimeinä tunteina ja jätimme hyvin tuohtuneita viestejä vastaajaani, koska en vastannut puhelimeen :D
- paras syysherkku eli uuniomenat - tein vihdoin ja viimein ensimmäistä kertaa tätä ah, niin herkullista ja naurettavan helppotekoista herkkua, ja söin tietysti koko vuoallisen alle vuorokaudessa vaniljakastiketta säästelemättä (no kyllä yksi kaveri vähän auttoi!)
- kovin nuoren näköinen naamani - minua luullaan aina huomattavasti ikäistäni nuoremmaksi, mutta kyllä minua silti hiukan nauratti ja hämmensi se, miten nuorelta todella näytän, kun otin yhtenä päivänä kuvan itsestäni ilman silmämeikkiä (tsekatkaa tämän postauksen ensimmäinen kuva, t: Jenni 14v. )
- letti päässä - en vieläkään ole kyllästyny tähän uuteen suosikkiini eli lettikampaukseen, joka pelastaa huonoimmankin tukkapäivän käden käänteessä :)
- äidin tekemät villasukat ja teekuppi - oi miten ihanasti ne lämmittävätkään, kun ulkona käy viima ja tihkuttaa sadetta
- oma toilailu netti-tv:ssä - kyllä tälle on jaksettu nauraa kerta toisensa jälkeen :D
Ja koska haluan, että te muutkin löydätte iloa syksyisiin päiviinne, jaan kanssanne maailman helpoimman ja herkullisimman uuniomenoiden ohjeen:
Uuniomenat
melko suuri vuoallinen
150 g margariinia sulatettuna
1,5 dl fariinisokeria
4,5 dl kaurahiutaleita
kuorittuja ja lohkottuja omenoita niin paljon, että vuoan pohja peittyy reilusti
Sekoita sulatettu margariini, fariinisokeri sekä kaurahiutaleet keskenään. Levitä omenalohkot voidellun vuoan pohjalle ja seos omenoiden päälle. Paista uunissa 200 asteessa noin 20-30 minuuttia. Tarjoile vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera. Varoitus: vie kielen mennessään. :)
Tunnisteet: Höpötyksiä, Inspiraatioita
11 kommenttia:
Nopee käymään vessassa- tykki kommentti!
Mä oon myös. Ja näillä asioilla ON merkitystä.
Hanna
Mä olen tottunut laittamaan vielä pikkasen siirappia ;) se antaa kanssa hyvää makua tuohon.
Oot pelottavan näkönen tossa ekassa kuvassa : D
Tartutit minuun tuon lettijutun! c(:
nami rakastan uuniomenoita :)
Eiks toi oo omenahyvettä? Mä oon ainakin sen sillä nimellä tuntenut. uuniomenat on niitä kokonaisia jotka täytetään siirapilla ja sitte paistetaan. Näin luulen. =)
Sulla on upeat silmät! Ja kyllä uuniomenat on syksyn paras herkku:)
Itse olen myös tuntenut tuon nimellä omenahyve/-herkku, uuniomenat miellän sellaisiksi kokonaisiksi. Itse laitan tuohon omenoiden sekaan vielä kanelia, namia on <3
Oot muuten tosi nätti ilman meikkiäkin :)
Hanna: No todellakin! Ja propsit myös sinne suuntaan. ;)
Teetyttö: Pitääpä kokeilla joku kerta sitä siirappiakin. :)
Anonyymi1: Böö! :D
Ann: En pääse tästä lettivillityksestä yli enkä ympäri. Parasta ikinä! :D Tervetuloa kerhoon. ;)
Jjohanna: Niin minäkin! :)
Dappidaa: Voipi muuten olla juu. :) Minä en ole koskaan sellaisia kokonaisia syönyt ja tästä versiosta olen kuullut aina puhuttavan uuniomenoina, joten en oikein muuta nimitystä osaa käyttää. :)
Cocos: Kiitos. :) Ja ehdottomasti uuniomenat ovat parhaita!
Anonyymi2: Se voi olla tosiaan, että virallinen nimi on sitten se omenahyve, mutta meidän äitee on aina tehnyt tällaista herkkua uuniomenoiden nimellä, niin olen sitten sen oppinut. :) Tuohon voisi muuten tosiaan sitä kaneliakin vielä ripauttaa päälle! Ja kiitos. :) Tosin siinä ensimmäisessäkin kuvassa on kyllä pohjameikki, vain ripsiväri ja kajal puuttuu. :)
Voi uuniomenat ovat ihania! :) Mäkin olen muuten löytänyt letin uudestaan tänä syksynä - johtuisiko vaikka siitä että hiukset ylettävät letille ensimmäistä kertaa pitkään aikaan...? ;)
Emmisusanna: Minä luulen, että syy tähän lettivillitykseen on itsellänikin ihan sama. :D
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu