Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Hyvä paha mainostaja

Pupulandia

25-vuotiaan tyttösen pohdintoja tyylistä, muodista, kauneudesta ja sen sellaisesta.

torstai 6. marraskuuta 2008

Hyvä paha mainostaja


Mainoksista ja mainostuksesta on jo melkein puolen vuoden ajan käyty kiivasta keskustelua muotiblogeissa. Monille blogien lukijoille mainokset tuntuvat olevan kuin punainen vaate, joka saa välittömästi sapen kiehumaan. Blogikirjoittajat taas jakautuvat kahteen kastiin toisten näyttäessä vihreää valoa mainoksilla tienaamiselle ja toisten halutessa pysyä täysin itsenäisinä. Vielä toistaiseksi muotiblogeissa ei kovin selvää mainontaa ole näkynyt - mitä nyt joillakin Google-mainoksia sivupalkissa tai yksi banneri siellä tai täällä. Tuollaisia selkeitä mainoksia enemmän tuntuvatkin ärsyttävän mainoksen oloiset jutut eli jos kirjoittaja esimerkiksi runsassanaisesti kehuu jotakin tuotetta tai omistaa kokonaisen postauksen yhdelle merkille. Lukijat pelkäävät joutuvansa pahojen mainossetien manipulointiyritysten kohteeksi blogien kautta.

Mainostaa voi toki ihan ilmaiseksikin ja pyyteettömästi, jos kokee jonkun tuotteen/merkin suitsutuksen arvoiseksi. Mutta jos kirjoittaja ei saa ylistysvirrestään minkäänlaista rahallista tai materiaalista hyötyä, ei mielestäni kenelläkään pitäisi asiasta olla mitään erityistä nokan koputtamista, ellei nyt sitten satu vain olemaan kyseisen tuotteen/merkin erinomaisuudesta täysin eri mieltä. Toisinaan blogien kirjoittajia kuitenkin lähestytään mainosmiesten toimesta... Jotkut mainostajat kuvittelevat yksinkertaisten muotibloggaajien haluavan mainoksia sivuilleen ihan ilmaiseksi, mutta he kuulunevat erittäin pieneen vähemmistöön. Toiset taas ymmärtävät, että pienellä lahjonnalla tai kestitsemisellä bloggaaja saattaa haluta mainita yrityksen tai tuotteen blogissaan aivan vapaaehtoisestikin. Sitten ovat vielä ne, jotka tarjoavat suoraan rahaa mainosta vastaan, mutta toistaiseksi minä en ole ainakaan oman blogini kautta sellaista kohdannut.



Minulle blogi on harrastus, eikä minulla ole mitään tarvetta ansaita blogillani rahaa. Koen, että menettäisin jollain tapaa vapauteni (ja ehkä myös sen myötä bloggausintoni), jos olisin velvollinen kirjoittamaan blogiini tietyin väliajoin ja ennalta määrätyistä aiheista. Noin ajattelen kuitenkin tällä hetkellä, enkä mene sanomaan mikä tilanne on esimerkiksi vuoden päästä. Vaikka bloggaaminen on minulle ensisijaisesti vain mukava harrastus, niin onhan se totta, että käytän blogiini melko paljon aikaa ja vaivaa. Enhän minä toki siis pahakseni panisi, jos joku tästä minulle välttämättä haluaisi maksaa jotakin - opiskelijana rahaa ei mitenkään liikaa ole käytössä. Niin kauan kuitenkin, kun sopivaa mainostustapaa, -kohdetta tai -tarjousta ei tule, kirjoitan blogiani mielihyvin vain omaksi (ja ehkä muutaman lukijankin) iloksi. :)



Ihmettelen oikeastaan hiukan, miksi sana "mainos" saa niin monen karvat pystyyn. Kohtaamme mainoksia ihan joka puolella! Ei mainoksilta voi välttyä nyky-yhteiskunnassa, ellei muuta asumaan jonnekin metsän keskelle erakkona ilman yhteyksiä ulkomaailmaan. Televisio, radio ja lehdet ovat täynnä mainoksia, enkä voi istua edes bussissa näkemättä edessä olevan penkin taakse liimattua mainostarraa. Ei minua silti ärsytä. Television ja radion voi aina sulkea, lehteä ei ole pakko lukea ja bussissakin voi katsella maisemia tai sulkea silmänsä. Elämähän on valintoja ja koen, että osaltaan mainokset edesauttavat valinnanvapauttamme. Ainakin meille kerrotaan, millaisia vaihtoehtoja meillä on ja voimme niistä sitten valita itsellemme sopivan. Nykypäivänä luulisi jokaisella olevan kuitenkin sen verran medialukutaitoa, ettei kukaan ota mainoksia kirjaimellisina totuuksina, vaan osaa ajatella myös kriittisesti.

Ehkäpä ihmisiä ärsyttääkin eniten se, jos mainos ei olekaan selkeästi mainos. Blogikirjoittajat ovat kuitenkin yksittäisiä ihmisiä, ja käsittääkseni jokainen saa blogissaan kirjoittaa ihan mitä haluaa, niin kauan ku se pysyy lain rajoissa. Voi herättää närää, jos bloggaaja hehkuttaa blogissaan tuotetta, jonka on saanut ilmaisena lahjana, mutta unohtaa mainita, että sai tuotteen ilmaiseksi. Olisi toki hyvien tapojen mukaista mainita, mistä inspiraatio jutun tekemiseen on syttynyt, mutta kukaan ei periaatteessa velvoita kirjoittajaa kertomaan tuotteen alkuperää. Kukaan ei myöskään velvoita bloggaajaa kirjoittamaan tuotteesta, ellei tämä sitä itse halua. Jos mainostaja taas edellyttää bloggaajaa kirjoittamaan jutun vastineeksi saamastaan tuotteesta, tilanne on aivan eri. Edelleenkin yksityisen ihmisen pitämä blogi on kuitenkin hänen omassa vallassaan ja kukaan ei voi pakottaa kirjoittajaa mainitsemaan mainostajan kanssa tehtyä sopimusta kirjoituksen yhteydessä. Näin minä ainakin kuvittelen asian olevan, saa toki korjata, jos olen väärässä. :)



Pointti lienee siis siinä, että periaatteessa yksityinen ihminen saa omassa blogissaan harrastaa maksettua piilomainontaa niin paljon kuin ikinä lystää, mutta lukijat todennäköisesti näkevät jossain vaiheessa sen läpi. Toisaalta, onko se sitten sopimatonta, jos bloggaaja kirjoittaa ilmaiseksi saamastaan tuotteesta positiivisesti sen takia, että oikeasti pitää tuotteesta? Minusta mainonta menee ikäväksi oikeastaan vasta siinä vaiheessa, kun ihminen myy sielunsa ja mainostaa tuotetta, josta ei erityisemmin pidä tai johon ei oikeasti usko. Kyllähän esimerkiksi muotibloggaajat tavallaan jatkuvasti "mainostavat" suosikkivaatteitaan, -merkkejään ja -tuotteitaan tavallisten asupostausten yhteydessä, mutta siihen lukijat osaavat suhtautua positiivisen uteliaasti ja bongailevat suosikkiblogeistaan kivoja tuotteita aivan kuin mainoskatalogeista konsanaan.

Kuten viime postauksen loppuun lisäsin, minä kirjoitan omassa blogissani ihan mistä itse haluan. Saatan hehkuttaa jotakin merkkiä tai tuotetta, jos pidän siitä. Yhtälailla saatan ottaa kantaa, jos minulla on huonoja kokemuksia jostakin asiasta. Minulle ei tulisi mieleenikään myydä sieluani muutaman euron takia, koska blogini edustaa minulle ensisijaisesti rakasta harrastusta. Tässä blogissa piilomainontaa metsästävät pikku-poliisit tekevät siis turhaa työtä, koska mainitsen kyllä erikseen, jos inspiraationlähteenä jutuntekoon on ollut kukkaron lihotus mainostajan toimesta.

Millaisia ajatuksia sinulla on mainostuksesta blogeissa?




Jutun kuvituksena United Colors of Benettonin mainoksia, jotka tunnetaan maailmalla provosoivista ja kiistanalaisista aiheistaan.

Tunnisteet:

33 kommenttia:

Blogger teetyttö kirjoitti...

Noi united colorsin mainokset ovat kyllä ihania, tai niissä juuri otetaan kantaa kiistanalaisiin asioihin. muutkin voisivat ottaa merkkiä heistä

6. marraskuuta 2008 klo 14.42  
Blogger Ssu- kirjoitti...

Mielestäni mainonnassa blogeissa ei ole mitään vikaa siihen rajaan asti, kunnes ne mainokset alkavat hyppiä sieltä silmille ja häiritä blogin lukemista :D Voisihan sitä omaankin blogiin joskus jotain mainostusta ottaa, en vaan ole koskaan niin syventynyt asiaan.

6. marraskuuta 2008 klo 16.04  
Blogger Idhren kirjoitti...

Kiintoista ja paljon puhuttu aihe!

Itse en myöskään näe selkeissä mainoksissa sinänsä mitään pahaa. Koen jopa niin, että blogi, jolla on hirmuisesti kävijöitä, mutta ei mainoksen mainosta kartuttamassa minkäänlaista, edes pientä rahavirtaa niistä tuhansista ja kymmenistä tuhansis potentiaalisista klikkailijoista, heittää armotta rahaa kaivoon. Hassu tapa ajatella se kyllä on, eikä oikein loogisesti kestävä. Joka tapauksessa, välillä vain käy mielessä miten paljon joku valtavan lukijakunnan omaava olisikaan saanut tienattua mainoksilla sinä aikana, kun on blogiaan pyörittänyt. Ihan vain heittämällä bannerin tai bari johonkin sivupalkkiin. ;o

Aijoo, enkä muuten itse ymmärrä, että minkä osan sitä itsenäistä kirjoittelua ja riippumattomuutta kukaan menettää sillä, että pitää bannereita, joiden mainostajiin ei ole edes missään yhteydessä, ja käyttöehdotkin ovat tyyliä "älä riko lakia". Käytännössä ei mikään muu kuin sivupalkin järjestys muutu. Jotkut suorat diilit ja sopimukset voivat ollakin kinkkisempiä, mutta jokainenhan sen itse päättää millaisiin ehtoihin haluaa tai ei halua sitoutua. Päivitystahtia taas voivat yksilöittäin määrätä muutkin asiat kuin raha, voihan sitä joku olla vaikkapa niin kiinni tilastokilpailussa, että päivittää, jottei tippuisi listoilla. Harva silti kieltäytyy listaamasta itseään vedoten riippumattomuuteensa.

Piilomainonta on hankala juttu. Potentiaalisena journalistina olen itse sitoutunut siihen periaatteeseen, että lukijalla on oikeus tietää milloin tarkoituksellisesti mainostetaan, lukijaa ei saa kusettaa tai harhaanjohtaa. Yksityiset ihmiset ovatkin tässä mielessä, hmm, ongelmallisia - heillähän ei ole minkäänlaista velvollisuutta sitoutua yhtään mihinkään eettiseen normistoon. Kärjistäen kenenkään ei ole edes pakko puhua totta yhtään mistään.

Kuitenkin Suomessa tuomioistuimet antavat tuomioitaan mielessään se, että kaikki Internetissä näkyvä materiaali on osa julkaisua, keskustelufoorumit ovat julkaisuja, joissa ei saa läyhätä mitä lystää, toisin kuin tuolla kylällä ringissä sylki pärskyen puhuessa. Tällöin voisi jotain aasinsiltaa vetää sinne suuntaan, että nettikirjoittajalla kuin nettikirjoittjalla on joitakin velvollisuuksia ja rajoja, joita tulisi noudattaa. Sitten toki on oma lukunsa se tulisiko kaikkeen kirjoitteluun suhtautua kuin julkaisuun vaiko kuin torijuoruiluun. Rajanvetojakin voi tehdä, esimerkiksi juuri julkisiin blogeihin.

Mainoksia todella pursuilee joka suunnasta, myös piilosellaisia, mutta ei tämä vielä ole mikään oikeutus millekään. En tiedä onko aiheesta tieteellisiä tutkimuksia, mutta mielenkiintoinen pohdinnanaihe on sekin miten meihin vaikutetaan alitajuntaisella tasolla ympäristön viestien kautta - Derren Brownilla on tähän hyvä esimerkki, joka Youtubestakin varmasti löytyy. Siinä kaksi mainostoimistotyyppiä manipuloitiin pitkin päivää esitettävin vihjein ympäristössä tuottamaan uusi idea, jonka lopputulos oli siis ennalta selvä ja ennustettu, sitä kohti heitä huomaamattomasti manipuloitiin. Pelottava ajatus sinänsä.

Ihmiset ovat toki erilaisia ja kriittinen medialukutaito on lisääntymässä, mutta en silti heittäytyisi holtittomalle kaikki käy -linjalle. En halua myöskään paasata mainosten maailmankuvaa vääristävästä vaikutuksesta ja muusta kukkahattutäteilystä, varmasti tältä väliltä voi löytyä harmaan sävyjä. Haluaisin nähdä sen niin, että mainostajat ja julkaisijat suhtautuisivat mainoksiin ja mainostamiseen riittävän vakavasti ja lukijoihinsa rehellisesti ja rehdisti. Sillä pääsee jo pitkälle.

6. marraskuuta 2008 klo 16.31  
Blogger Herttainen kirjoitti...

Avoimuus on kaikessa avainsana, kyllä muakin vähän ärsyttäis piilomainonta. Jos joku silloin tällöin sattuis saamaan lahjan ja mainitsisi niin ei siinä mitään, ellei se nyt ole joku kalastusviehe jos ei edes ongi. Kyllä mäkin mielelläni Nanson lahjoittamaa mekkoa pitäisin ja mainitsisin asiasta blogissa.

Luin maikkarin nettisivuilta sen Tukholma-jutun. Että olet viime vuonna ollut vaihto-oppilaana Ranskassa ;) Ensinnäkin toimittajan luulis tietävän että yliopistossa lähdetään vaihto-opiskelijaksi ja ehkei kuunnellut sun kohdettakaan kovin tarkkaan tai ei esim. osannut sijoittaa Brysseliä Belgiaan :D

6. marraskuuta 2008 klo 17.03  
Anonymous sugar kane kirjoitti...

Mä kyynisenä entisenä sekä markkinoinnin että median "ammattilaisena" toivon, että bloggarit, joita mainostajat/valmistajat lähestyvät ilmaislahjoin ja hippakutsuin tajuavat oman arvonsa: mainostajat ovat innoissaan muotiblogien suosiosta siksi, että näiden välityksellä sana uudesta, hyvästä (ja huonommastakin) tuotteesta leviää perinteiseen mediaan nähden salamannopeasti hyvin valikoidulle ja laajalle, ostohalukkaalle lukija/asiakaskunnalle - ja perinteisessä mediassa käytettäviin markkinointimenoihin nähden vähintäänkin puoli-ilmaiseksi!

Siis mainostakoon kukin mitä haluaa, jos haluaa, mutta kannattaa blogatessaan tiedostaa, ettei ole mitään "velkaa" sille, joka haluaa tuotteitaan blogissa framille. Ei kannata antaa ilmaiseksi mainostilaa, vaikka "tekeekin tätä harrastuksekseen", ainakaan sellaiselle taholle, jonka markkinabudjetit lasketaan miljoonissa. Mä itse hehkutan kanssa mitä sattuu, mutta mieluummin "edistän" pieniä merkkejä ja yrityksiä, joilla ihan oikeasti ei ole varaa kunnon mainontaan kuin jotain mega-tahoa, vaikka ne lähettäis ilmaisen huulipunan.

6. marraskuuta 2008 klo 18.19  
Blogger Idhren kirjoitti...

Sugar kanen kommentti erinomainen, olisikin mielenkiintoista kuulla "sisäpiiriläisen" näkemyksiä, siis sillä tavalla, että ainakin tietää ihan varmasti mistä puhuu.

Olen myös vahvasti samoilla linjoilla Herttaisen kanssa - avoimuus on avainsana, monellakin elämänalueella. Siitä on tullut mullekin kyllä yksi koko elämän avainsanoista :D

6. marraskuuta 2008 klo 19.26  
Blogger Joa kirjoitti...

Osaat kirjoittaa tosi hyvin mielipidetekstiä - ja ajankohtaisesta aiheesta! :)

Minua itseäni ei mainostaminen juurikaan ärsytä, sillä kuten sanoit, onhan muotiblogien asupostauksetkin tavallaan mainoksia. Ehkä ainoastaa sellainen "mainostan tätä vain koska saan rahaa" periaatteella toimiminen on jollain tavoin huijaamista ja se johtaa lukijoitakin harhaan. Tosin pakko myöntää, että kyllä jotkut vilkkuvat "näin suurennat penistäsi ja laihdut 40 kiloa" mainoksetkin häiritsevät..

En olekaan ennen törmännyt noihin Benettonin mainoksiin. Kiva poikkeus valtavirrasta!

6. marraskuuta 2008 klo 20.17  
Blogger winda kirjoitti...

Hieno postaus, pisti ajattelemaan. :)

6. marraskuuta 2008 klo 20.19  
Anonymous jii kirjoitti...

hyi karmeita nuo united colorsin mainos. varsinkin nuo sydämet. yy. liikaa pienille herkille silmilleni :D mutta siis, en ota oikein kantaa blogeissa mainostukseen.

6. marraskuuta 2008 klo 20.29  
Blogger stereo speakers kirjoitti...

tosi hyvä postaus!
mulla itselläni ei oo mitään sitä vastaan että on parit mainosbannerit blogissa ja saa niiden pitämisestä rahaa, eikö raha-asiat ole jokaisen oma asia?

6. marraskuuta 2008 klo 21.22  
Blogger May kirjoitti...

Olen samoilla linjoilla edellisten kommentoijien kanssa. Petetyksi tulemisen tunne on kamala. Parempi olla avoin ja merkitä maksetut mainoskatkot selkeästi niinkuin vaikka telkkarissa.

Ilmaista mainontaa vastaan en tietenkään ole, päinvastoin - harrastan sitä eksessiivisesti itsekin - , mutta myönnän, että ilmaisen ja maksetun välillä saattaa joskus olla harmaa ja horjuva.

6. marraskuuta 2008 klo 22.02  
Blogger kirsikka kirjoitti...

Hmm no mun mielestä tätä asiaa ei voi puolustella sillä, että mainoksia on kaikkialla ja niiltä ei voi välttyä. Se kun ei mun mielestä ole yhtään hyvä asia :) Ja vaikka kuinka olisi medialukutaitoinen (mitä kaikki EIVÄT ole) niin kyllä mainokset alitajuisesti vaikuttaa meihin kaikkiin, se on aivan varmaa. Ei välttämättä juuri niin, että ostaisi sen tuotteen, mutta esim. ulkonäkökriteerit, sukupuoliroolit yms..

Samaan syssyyn pitää kuitenkin todeta, että en mä mitenkään vastusta blogeissa mainostamista. Itsekin voisin ottaa mainoksia meidän blogiin, kunhan mainokset on asiallisia. Mitään "tässä bikinipornobeibe mainostaa kaljaa" -juttuja en ottaisi. Ja "piilomainonnasta" olen kanssasi samaa mieltä, jos ilmaisen lahjan tms. saa, niin homma menee kyllä oksettavaksi jos lukijoille tyrkytetään tuotetta josta ei itse edes pidä!

6. marraskuuta 2008 klo 22.46  
Blogger kirsikka kirjoitti...

Vaikutti muuten vähän ristiriitaiselta tuo mun kommentti kun sen nyt lukaisin, mutta se pointti miksi en vastusta blogeissa mainontaa on nimenomaan se että ahkerien bloggaajien on musta ihan ok saada pientä vaivanpalkkaa hommastaan, jos joku siitä haluaa maksaa. Aika iso osa meistä on kuitenkin opiskelijoita tms.
Itse en pidä mainontaa yksipuolisesti pahana asiana, joten mun mielestä riittää kun valikoi blogiinsa sellaiset mainokset, jotka eivät taistele omaa arvomaailmaa vastaan.

6. marraskuuta 2008 klo 22.49  
Blogger Vasiliisa kirjoitti...

Mainosbannerit ovat mulle aika yhdentekeviä. Jos mainostetaan jonkun tyhymän puolueen ehdokkaita tms. saattaa verenpaine kohota :O. Mutta sekin on kunkin oma valinta, ei auta rutista.

Mutta suurin osa bloggarien antamasta mainoksesta on ilmaista ja vapaaehtoista merkeistä ja tuotteista hehkuttamista. Teen sitä itsekin, vaikka joskus tulee mieleen, että juu hei mainostilasta on yleensä tapana maksaa... Vähän harmittaa, että tällaista pidetään jotenkin itsestään selvänä. Itsellä nyt ehkä ei ole niin paljon lukijoitakaan, mutta mieleen tulee sekin Minna Parikan kenkiä myynyt puoti, jonka myynti tässä taannoin nousi bloggauksen ansiosta... Toivottavasti edes kävivät kiittämässä, jokin lahjakortti asianosaisille olisi vielä parempi :).

Jos nyt jollekulle käy niin että jonkun tuotteen mainostamisesta selkeästi maksetaan tai muuten hyvitetään, olisi toki mukava jos se reilusti mainittaisiin.

6. marraskuuta 2008 klo 23.07  
Blogger tiiti kirjoitti...

mun mielestä bannerit ja muut ilmiselvä-google-ads-mainokset ovat sinänsä ok, tosin ne mielestäni armottomasti rumentavat ilmettä.

itsekirjoitetuissa postauksissa toivoisin nimenomaisesti sitä erottelua, että onko tuote saatu mainoslahjana vai onko se itse löydetty ja omilla rahoilla ostettu. tavallaanhan se kertoo myös sen, onko aihe itse keksitty vai jonkun muun sanelema. ja kuten sugar kanekin sanoi, bloggari ampuu itseään jalkaan, jos kehuu ilmaislahjusta, joka ei ole sen arvoinen vain kiitollisuudenvelasta tai velvollisuudentunteesta. tai lisälahjusten toiveesta.

sinänsähän toki omassa blogissaan saa kirjoittaa mistä haluaa, ja lukijat sitten äänestävät jaloillaan. tai silmillään.

6. marraskuuta 2008 klo 23.10  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Tulitteko kukaan ajatelleeksi sillä Ruotsin matkalla, että osallistuitte samalla markkinointiprojektiin? Reissu oli selvästi hyvin toteutettu, ja ilmaista mainosta tuli monelle taholle, kun kymmenkunta suosittua bloggaajaa kirjoitti matkasta kuvien kera. En siis missään nimessä tuomitse matkaanne - päinvastoin, idea oli mielestäni mitä parhain.

Mutta kiinnostaisi tietää, keskustelitteko tästä keskenänne ollenkaan? Ja miten eri ihmiset siihen suhtautuivat?

6. marraskuuta 2008 klo 23.11  
Blogger Vendeta kirjoitti...

Vikan anonyymin kommentiin viivaten; mietinkin että otatko lopputekstissä kantaa kyseiseen reissuun. Olisi ollut mielenkiintoista lueskella mietteitä siitä, sillä tuohan oli erittäin hyvin toteutettua mainontaa :)

Itse en ole myöskään mitään mainosbannereita vastaan. En välttämättä itse ottaisi kaikista kyseenalaisempia vastaan, mutta kyllä jotkut ihan perusmainokset menisivät. Joskus kauan sitten minulle tarjoiltiinkin eräältä taholta jotain mainoksia, mutta olin jo silloin petaamassa blogin lopetusta. Eli jätin sen sitten sivu suun.

En koe kyllä sitäkään niin vääränä, että mainittaisiin ilmaislahjan antaja. Todellakaan en lähtisi valehtelemaan tuotteen toimivuudesta, mutta kyllä sitä saa kehua toimivaa tavaraa, vaikka se olisikin ilmaiseksi saatu. Kunhan muistaa, että mikään pakko ei ole :)

6. marraskuuta 2008 klo 23.54  
Blogger Pipa kirjoitti...

Nuo benettonin mainokset on kyllä oivaltavia, ihania! Varsinkin tuo missä on nuo sydämet vierekkäin ja lukee black, white, yellow.

Muuten itsellä ei ole mainostusta kohtaan mitään intohimoja suuntaan tahi toiseen, jokainen tekee niinkuin tykkää eikä siihen pitäisi olla kellään mitään sanomista. Mielipiteen saa toki sanoa jos kokee jonkun blogin liian ylikaupalliseksi (mitä Suomessa en kyllä ole vielä kohdannut) mutta jokainen tyylillään ja mainoksillaan.

Sorry, olen epäselvä näin myöhään aikaan (voiko niin sanoa?) illasta..

7. marraskuuta 2008 klo 0.05  
Blogger Jenni kirjoitti...

Teetyttö: Olen samaa mieltä, että mainonnassa voisi enemmän ottaa kantaa hyvien asioiden puolesta. :)

Ssu-: Kovin silmille hyppivää mainontaa en ole vielä yhdessäkään blogissa nähnyt. Mutta varmasti sellainen vaikuttaisi häiritsevästi lukukokemukseen. Itse voin joskus harkita mainosten lisäämistä blogiini, mutta toistaiseksi en ole tehnyt asialle mitään.

Idhren: Kiitos erittäin asiantuntevasta kommentista. :) Ja vaikka tekstini sävy oli tarkoituksellisesti provokatiivinen, niin en minäkään mitään holtitonta "kaikki käy" -linjaa hyväksyisi. Itse asiassa en millään tavalla kannata piilomainontaa tai muutakaan yletöntä mainostamista, mutta pointti tässä tekstissä oli se, että yksityisihmisten kohdalla tällaisia asioita on äärimmäisen vaikea hallita, koska mitään lainsäädäntöä asiasta ei ole. Kysehän on vain jokaisen omista eettisistä ja moraalisista käsityksistä, joiden tietysti soisin olevan mahdollisimman ylevät. :)

Herttainen: Olen itse todella avoin ihan kaikessa mahdollisessa ja ymmärrän kyllä sen, että kaikki eivät ole. Mutta itse pidän parempana avointa linjaa. :) Ja olihan sinne tekstiin muutama asiavirhe lipsahtanut, mutta eipä tuo nyt niin maailmoja kaada. :)

Sugar Kane: Veikkaan, että varsinkaan nuoremmista bloggaajista moni ei tajua omaa arvoaan, mutta ainakin minulle viestintää (ja sen mukana vaikuttamisen keinoja) opiskelleena mainosmaailman kikkailut ja manipulointi ovat tuttuja asioita. Mutta erittäin hyvä pointti on kyllä tuo, että bloggaaja ei ole mitään "velkaa" ilmaisesta tuotteesta.

Minä en kuitenkaan pidä mainosblogia vaan muotiblogia. Toki nostan mieluiten esille pieniä putiikkeja ja suunnittelijoita, joille "ilmainen mainostila" voi todella tarjota konkreettista hyötyäkin. Mutta en koe olevani blogissani velvollinen ketään muuta kuin itseäni kohtaan. Joten jos pidän miljardibudjetti-firman tuotteesta ja koen asian kirjoittamisen tarpeelliseksi, teen sen. Tiedostan toki, että näillä lukijamäärillä minullakin on jo jonkinlainen "vastuu" siitä, millaisia asioita täällä levittelen. Mutta vaikka muutama omaksi järkytyksekseni esimerkiksi tuon Iittalaa koskevan postauksen kokikin mainontana, tekisin silti samoin uudelleen. Minä pidän kyseisen firman kipoista ja kupeista, ja kyllä suomalaista designia minusta on ihan kunnia ääneen kannattaa. Ikävää lähinnä on, että sitä ei saa enää tehdä tulematta leimattua mainostajaksi.

Idhren: Olen samaa mieltä. :) On hyvä saada tänne myös "ammattilaisten" mielipiteitä asiasta. Ja avoimuus on avainsana myös täällä. :)

Joa: Kiitos. :) Minäkin pidän sellaista vain rahasta mainostamista aikamoisena huijauksena, mutta en usko, että sellainen bloggaaja kovin kauaa pystyy lukijoitaankaan pitämään. Kyllä ihmiset aika nopeasti näkevät tuollaisen läpi.

Winda: Kiitos. :)

Jii: Anteeksi, jos pienet viattomat silmäsi kohtasivat liian järkyttävää materiaalia. :D Benettonin mainokset ovat ihan tarkoituksella noin raflaavia ja ovat ne kyllä keskustelua paljon herättäneetkin.

Stereo Speakers: Uskon, että aika moni on kanssasi samoilla linjoilla. Bannerit tuskin niin paljon herättävätkään keskustelua kuin tekstien sekaan ujutetut mainokset.

May: Minäkin kannatan selkeästi merkittyä mainontaa ja se varmasti tekstistä kävikin selväksi omaa blogiani koskevien kannanottojen kautta. :)

Kirsikka: Itse en koe, että olisin varsinaisesti tekstissä yrittänyt puolustella yhtään mitään. :) Ehkä sitä on välillä vaikea viestintää itse opiskelleena muistaa, että kaikki eivät ehkä osaa olla yhtä mediakriittisiä, vaikka sitä medialukutaitoa nykyään koulussa opetetaankin. Pointti oli enemmänkin juuri se, että mainoksia on nykyään ihan kaikkialla eikä niiltä oikein voi välttyä. Miksi mainonta siis blogeissa ärsyttäisi sen enempää kuin muuallakaan? Tai siis mainontahan hyvin usein lähtökohtaisesti hiukan ärsyttää, mtuta en ihan ymmärrä, miksi se nimenomaan blogeissa olisi jotenkin erityisen paha asia niin kauan kuin se on selkeästi mainontaa. Eikä tämä tarkoita sitäkään, että haluaisin blogini täyteen mainoksia - se lienee käynyt selväksi jo tekstistä. Piilomainonta on sitten aivan oma lukunsa, mutta sitäkin nostin tekstissä esille lähinnä siitä näkökulmasta, että yksilöä tässäkään asiassa eivät sido oikeastaan mitkään säännöt. :)

Vasiliisa: Minä en ensisijaisesti koe mainostavani asioita, jos kerron niistä blogissani. Tottakai teksteilläni on myös mainosarvoa varsinkin pienille toimijoille, jotka tällaista kautta saattavat saada suhteellisen paljonkin huomiota. Kuten jo yhdessä aiemmassa kommentissa totesin, blogini on kuitenkin muotiblogi (tai tyyliblogi tai miksi kukakin sitä haluaa kutsua) eikä mainosblogi. En myöskään koe, että kukaan olisi varsinaisesti velvollinen kiittämään tai palkitsemaan minua, jos olen jostakin aiheesta kirjoittanut aivan omista lähtökohdistani. Tietysti se olisi mukavaa ja kohteliasta, mutta en tiedä kuinka moni firma edes seuraa näitä blogeja ja loppujen lopuksi tietää, mistä se yhtäkkinen tilausten ryöppy olikaan peräisin. :) Mutta viimeiseen lauseeseesi viitaten, niin kannatan itsekin avoimuutta. :)

Tiiti: Ilmaislahjahan harvemmin sisältää mitään saneltuja ehtoja, että siitä olisi pakko kirjoittaa. Mutta ymmärrän kyllä näkökantasi - onhan siinä eroa, onko ihminen vapaaehtoisesti käyttänyt rahojaan tuotteeseen vai saanut sen ilmaiseksi. Mutta tuo oli juuri se pointti, mitä minä tässä tekstissä oikeastaan hain, että jokainen saa kirjoittaa, miten ja mistä haluaa, ja lukijat äänestävät silmillään. :)

Anonyymi1: Kyllähän sen Ruotsinmatkan tarkoitus aika selvä meille kaikille oli, kun kerran koko matka toteutettiin sponsorivaroin. Sponsori-ideahan on juuri se, että sponsori tarjoaa rahoitusta ja sponsoroitava näkyvyyttä. :) Kukaan ei kuitenkaan meitä velvoittanut kirjoittamaan reissusta sanaakaan, vaan kaikki oli täysin vapaaehtoista. Reissu oli kuitenkin toteutettu todella hyvin ja pääsimme näkemään ja kokemaan kaikkea todella mielenkiintoista. Siksi kirjoitin aiheesta erittäin mielelläni ja lukijatkin vaikuttivat kiinnostuneelta reissusta. Mutta olet oikeassa, tuollainenhan on onnistuessaan erittäin hyvää mainontaa. Tiedän kuitenkin, että eivät kaikki mukana olleet ole kovin monisanaisesti reissusta tai sen sponsoreista kirjoittaneet, ja se on heidän valintansa. Itse kuitenkin mainitsin myös sponsorit oikein mielelläni, koska he mahdollistivat tällaisen mahtavan kokemuksen. :) Emme aiheesta keskenämme kuitenkaan erityisesti keskustelleet, mutta olen itsekseni näitä juttuja miettinyt paljonkin.

Vendeta: Tekstissä en ottanut kantaa kyseiseen reissuun, vaikka olisihan sekin tähän aiheeseen sopinut. :) Olen samaa mieltä, että ilmaiseksi saatua tavaraa saa todellakin kehua, jos siitä oikeasti pitää. Olisi myös kohteliasta lukijoita kohtaan mainita, jos tuote on saatu ilmaiseksi, mutta mitään velvollisuuttahan kenelläkään ei ole niin tehdä.

Pipa: Minä todella pidän noista Benettonin mainoksista, koska niissä mainostetaan tavallaan montaa asiaa. Benetton kertoo myös mainostensa kautta aika hyvin firman arvomaailmasta. :) Olen kanssasi samaa mieltä siinä, että lukijathan sen viime kädessä päättävät, millaista blogia haluavat lukea. Jos blogi on täynnä mainoksia, voi olla että ne menevät pian hukkaan, jos kukaan ei halua lukea.

7. marraskuuta 2008 klo 11.38  
Blogger Kate kirjoitti...

Olen käynyt aiemmin blogissasi silloin tällöin, mutta tämä postauksesi teki minuun vaikutuksen, joten lisäänpä suosikkeihin. :)

Kirjoitin itsekin mainontaan liittyvän postauksen, tosin eri näkökulmasta. Mielestäni joissakin ruotsalaisissa blogeissa mainoksia on ihan liikaa, sillä ne vilkkuvat ja välkkyvät ja häiritsevät todella paljon lukemista. Minusta on vain hyvä jos ahkerat ison lukijakunnan omaavat bloggarit saavat edes jotain korvausta tekemästään työstä, mutta en pidä siitä että blogista huomaa ensin vain mainokset ja tekstejä saa etsiä suurennuslasin kanssa.

Olisi myös kiva jos bloggaaja reilusti mainitsee tuotteen alkuperän, ja on kriittinen sen suhteen. Mielestäni on lukijan harhaanjohtamista, jos kehuu jotain huonoa tuotetta hyväksi. Tosin äkkiä tuollainen varmasti vaikuttaa lukijamääriin...

Omalla kohdalla ajateltuna laittaisin blogiini vain sellaisia mainoksia, joiden tuotteita itsekin kannatan. Esim. jotkut googlen automainokset eivät blogiini päätyisi, kun ne eivät sovi aihepiiriin ollenkaan enkä sitä paitsi ole pätkääkään kiinnostunut autoista...

7. marraskuuta 2008 klo 16.54  
Blogger Idhren kirjoitti...

Jenni, tuli vain tuosta reissukommentistasi mieleen, että vaikka kirjoitit, ettet tuntisi olevasi mitään velkaa saatuasi jotain ilmaiseksi, niin kuitenkin halusit kirjoittaa sponsoreista, "koska he mahdollistivat tällaisen mahtavan kokemuksen." Eli ikään kuin olisit kuitenkin tuntenut olevasi sponsoreille jotain velkaa :P En minäkään parjata sinua halua missään nimessä, tarttui vain silmään tuo. Ettei olis olleet sponsorit tosi ovelia nyt ja käyttäneet inhimillisiä tunteita ja psykologiaa armotta hyväkseen ;)

7. marraskuuta 2008 klo 16.57  
Anonymous Laura kirjoitti...

Mielenkiintoinen aihe, kiinnostaa sen verran, että olen miettinyt gradun kirjoittamista aiheesta! Olen samaa mieltä kanssasi ainakin useimmista asioista mitä kirjoitit. En itse ole saanut mitään vastinetta blogin kirjoittamisesta.

7. marraskuuta 2008 klo 17.06  
Blogger Jenni kirjoitti...

Kate: Kiitos kivasta kommentista. :) En itse seuraa kauheasti ulkomaisia blogeja, joten mainosryöpyt eivät ole minulle tuttuja. Olen kuitenkin tyytyväinen, että tuollainen meininki ei vielä ole rantautunut suomalaisiin blogeihin.

Idhren: Hmm, tottahan tuokin sinänsä. Ehkä se sitten vetosi inhimillisiin tunteisiin. Tottakai olen kiitollinen siitä, että olen saanut ilmaiseksi jotakin noin kivaa. Mutta ei se välttämättä tarkoita sitä, että mainitsin sponsorit jutun yhteydessä velvollisuudentunnosta tai siksi, että kokisin olevani jollekin jotakin velkaa. Tai velkaa olen korkeintaan kiitoksen. Ja minusta tässä tapauksessa on ihan kohteliasta kiittää siitä, että minua on kestitty ja hemmoteltu monta päivää jonkun muun piikkiin. :) Ehkä se oli viisaan sponsorin ovela suunnitelmakin, mutta en todellakaan koe itseäni millään tavalla hyväksikäytetyksi, päinvastoin. :D

7. marraskuuta 2008 klo 17.08  
Blogger Jenni kirjoitti...

Laura: Kommentoitiin näköjään ristiin. :) Tässä todella olisi kiinnostava gradun aihe!

7. marraskuuta 2008 klo 17.09  
Blogger Idhren kirjoitti...

"Ja minusta tässä tapauksessa on ihan kohteliasta kiittää siitä, että minua on kestitty ja hemmoteltu monta päivää jonkun muun piikkiin. :)"

...Mikä on tietysti erittäin tehokasta mainostajan kannalta. ;) Pitää muistaa, ettei se mainostaja ole kuin yksityinen ihminen, joka hyvää hyvyyttään järkkää muille jotain kivaa vilpittömät tuikkusilmät loistaen kuin kaveri ystäväpiirilleen, vaan aina siellä taustalla vaikuttaa se oma etu, raha. Tuskin sponsorit Ruotsissa ovat ajatelleet, että heitetääs nyt vähän rahaa kaivoon, että parilla suomalaisella likalla olis oikein kivaa. :> Näin kärjistäen. Asiaa voi pohtia siltäkin kannalta, että olisivatko olleet kiinnostuneita tarjoamaan noita mahdollisuuksia teille, ellette olisi suuren yleisön tavalla tai toisella omaavia, jollain tapaa merkittäviä mielipidevaikuttajia? Teitä vielä tavallisemmilla pulliaisilla tuskin olisi ollut mitään asiaa moiselle reissulle. :>

En halua kuulostaa hyökkäävältä tai parjaavalta, ymmärrän kyllä näkökulmasi sinänsä. Halusin vain tuoda esiin sen raadollisenkin puolen. Eihän siinä kirjoittamisessa mitään vikaa, kunhan ymmärtää molemmat puolet - sen oman, "hitsi kun oli kiva juttu järkätty", ja sen mainostajan "tällä tavalla saadaan näkyvyyttä ja lopulta myös lisää rahaa kassaan". Sitten kun ymmärtää asian molemmat puolet, sitten ehkä voi miettiä paremmalta pohjalta mitä haluaa kirjoittaa ja miksi :>

Joka tapauksessahan itse siis olen edelleen kateudesta vihreä, etten itse päässyt yhtä hauskalle reissulle, sponsoreita tai ei ;)

7. marraskuuta 2008 klo 17.22  
Blogger Jenni kirjoitti...

Idhren: Minä ymmärrän kyllä sinun näkökantasi myös. :) Harkitsen itse aina tapauskohtaisesti, milloin mainitsen tällaiset jutut blogissani ja milloin jätän mainitsematta. Tottakai tajuan, että ainoa syy, miksi minua tällä tavoin kestittiin ja hemmoteltiin, oli vain ja ainoastaan raha ja markkinointi. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa, että nautin matkasta täysin siemauksin ja se oli minusta äärimmäisen hyvin järjestetty. Minusta se on mainitsemisen arvoinen asia.

En automaattisesti pidä markkinointia pahana asiana, enkä siis myöskään itseäni minään paholaisen kätyrinä siksi, että annoin matkan järjestäjille "ilmaista mainostilaa" blogissani. En sen kummemmin hehkuttanut heidän panostaan reissun järjestämisessä, lähinnä vain mainitsin heidän olleen mukana rahoittamassa reissua. Minusta se on ihan asiallinen "kiitos" heidän antamastaan rahallisesta panoksesta huomioon ottaen, että sillä panoksella minä elelin varsin lokoisasti pari päivää. ;) Uskoisin, että olemme asiasta loppujen lopuksi ihan samaa mieltä. Tällä kertaa vain tein sen tietoisen valinnan, että halusin kertoa kokemuksistani blogissani. :)

7. marraskuuta 2008 klo 17.35  
Blogger Idhren kirjoitti...

Juu en minäkään haluaisi pitää mainostamista itsessään pahana :) Että samalla sivulla varmasti ollaankin :P

Eniveis, loistava ja ajatuksia (sekä keskustelua!) herättävä postaus, linkkasinkin siihen omassa päivän postauksessani :)

7. marraskuuta 2008 klo 17.57  
Anonymous sugar kane kirjoitti...

Jenni, selvennän vielä, etten tarkoita, etteikö "saisi" kirjoittaa ja kehua "isojen firmojen" tuotteita, tai että _pitäisi_ mainostaa pikkuliikkeitä. Pointtini oli todellakin se, että meidän bloggaajien on hyvä tiedostaa, etä vaikka saamme lahjoja, matkoja, ja vaikka vähän taskurahaa joltakin yritykseltä, tämä blogimaailma on silti edullinen sille mainostajalle verrattuna esim. painettuun mediaan. Ja mainostajathan pyrkivät löytämään aina heille edullisimman (panos/tuotos) median mainostaa. Tällä hetkellä se voi hyvinkin olla muotiblogosfääri (verrattuna esim. mainokseen kiiltäväpaperisessa muotilehdessä), koska meitä lukee just se oikea kohderyhmä ja me haluamme olla ekana keromassa kivoista (uusista) jutuista. Ei siinä ole mitään pahaa tai väärää, mutta se kannattaa tiedostaa. Ja vaikka pyytää (piilo)mainostavalta taholta itselleen enemmän ja parempaa vastinetta ;)

7. marraskuuta 2008 klo 18.34  
Blogger Lotta kirjoitti...

Sori nyt, minen jaksa lukee noita aiempia kommentteja. Sanon vaan lyhyesti, että juuri sen takia en halua omaan (käsityö)blogiini edes GoogleAdseja, että mainoksiin törmää nykyään ihan joka paikassa ja haluan säilyttää oman blogini niistä vapaana vyöhykkeenä. Itteäni nimittäin mainosten määrä ahdistaa. Muut bloggaajat tehköön ihan niinku ite haluaa.

7. marraskuuta 2008 klo 19.47  
Anonymous Ilona kirjoitti...

Haha, noi Benettonin mainoskuvat tuollaisen tekstin välissä oli aika hyvä valinta :)

Tuskinpa blogeissa jonkun yksittäisen tuotteen mainostaminen tekee haittaa tai häiriötä suuremmin, oli se tuote sit itse ostettu tai lahjaksi saatu, ja lukijat päättävät itse miten blogiin suhtautuvat. Satunnainen tuote-esittelyhän tuskin vaikuttaa siihen mitä kokonaisuudessaan blogista tykätään. Naistenlehdethän ne vasta täynnä mainostusta ovat, blogit eivät ole vielä lähelläkään :)

7. marraskuuta 2008 klo 21.35  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

onks noi kaikki benettonin vai noi toiset niit muutettuja mainoksia niinku taiteilijoilta, jotka ottaa kantaa sitte benettonii :D

7. marraskuuta 2008 klo 22.13  
Blogger Idhren kirjoitti...

Piilomainonnasta muuten bongasin tälläsen jutun, selkeesti oon ajastani jäljessä, kun blogitekstin on jo jostain keväältä :o Koskee Blondinbellaa. En tiennytkään, että viranomaisetkin on tutkineet sitä muutenkin kuin alkoholin käytön takia ;o
http://blogit.digitoday.fi/absolut/liian-myyva-blondi

8. marraskuuta 2008 klo 8.23  
Blogger Jenni kirjoitti...

Idhren: Kiitos itsellesi keskustelusta ja linkkauksesta. :) Sekä erittäin kiinnostavasta linkkivinkistä!

Sugar Kane: En minä sentään kommenttiasi ihan niin ottanutkaan. :) Ja tottahan sinä turiset, pienten kivojen ilmaislahjojen myötä monet blogit tarjoavat mainostajille suuren hyödyn postausten muodossa, eikä vähiten juuri erittäin hyvin valikoidun kohderyhmän ansiosta.

Lotta: Minustakin jokainen saa tehdä niinkuin tahtoo. :)

Ilona: Kiitos. :) En minäkään usko, että satunnaiset mainokset saavat ketään repimään tukkaa päästään. Veikkaan kuitenkin, että jos tässä yhtään Ruotsin mallia lähestytään, niin mainokset tulevat lisääntymään suomalaisissakin blogeissa.

Anonyymi: Käsittääkseni nuo ovat kaikki ihan Benettonin omia mainoksia.

11. marraskuuta 2008 klo 15.46  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu