Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Tuunaa farkkusi jo kaupassa

Pupulandia

25-vuotiaan tyttösen pohdintoja tyylistä, muodista, kauneudesta ja sen sellaisesta.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Tuunaa farkkusi jo kaupassa


Se ei liene uutta, että hyvin palvelevissa vaateliikkeissä on toisinaan mahdollisuus esimerkiksi lyhennyttää farkkujaan sopivan mittaisiksi. Tänään huomasin kuitenkin, että jotkut putiikit ovat vieneet palvelun astetta pidemmälle. JC:n sivuilla kerrotaan, että oston yhteydessä voi farkkuihin tilata uniikin tuunauksen à la JC. :) Kuvista saa kyllä vinkkiä kotituunaukseenkin, mutta jos luotto omiin taitoihin ei ole ihan kohdallaan, niin voit hoidattaa homman kaupan sedillä ja tädeillä.



Itse olen tuunannut farkkujani vain kerran joskus lukiossa, kun roisisti leikkasin mielestäni liian korkeavyötäröisistä farkuista vyötärönauhan kokonaan pois (!) ja ompelin vyölenksut vain alemmas. Lopputulos oli yllättävän toimiva, kun kangas vyötäröllä hapsuuntui hauskasti. Sittemmin en ole housuihini kajonnut, vaikka tuunaaminen ei liene kovinkaan vaikeaa. Muotiblogeissa on nyt näkynyt paljon revittyjä ja itse kloriitilla värjättyjä farkkuja, ja usein tuollaisissa tapauksissa itse tehty onkin persoonallisempi ja uniikimpi vaihtoehto. Miten muut ovat tuunanneet farkkujaan? :)



Kuvat täältä, täältä ja täältä.

Tunnisteet:

18 kommenttia:

Blogger Pinja kirjoitti...

Mä oon ratkojan ja raastimen kanssa repinyt yksiä farkkuja ja edelleen olisi tarkoitus kloriitin avulla valkaista farkkushortsit kesäksi.

25. maaliskuuta 2009 klo 10.43  
Blogger nei kirjoitti...

Aika hauskaa! Parempi olisi kyllä, jos he tuunaisivat maksusta asiakkaiden vanhoja farkkuja. Ei kai niitä uusia kannata leikellä, vaan niitä, jotka ovat muuten jo poissa muodista.

25. maaliskuuta 2009 klo 10.43  
Blogger Siru kirjoitti...

Aika toimivan kuuloista palvelua. Sopii tähän yksilöllisyyden aikakauteen vaikka taloudellinen tilanne ja asiakaskunnan rahatilanne ei ehkä tee siitä niin kamalan kannattavaa.
Linktin muuten sut blogiini kun tätä on niin ihanaa lukea!

juliet xxx

25. maaliskuuta 2009 klo 11.00  
Blogger Matilda kirjoitti...

Leikkasin kans joskus vyötärönauhan kokonaan pois, mut se tulos ei ollu käyttökelpoinen , heh... Taidan pidättäytä jatkossa tuunailusta, kun taidot ovat niin onnettomat ;).

25. maaliskuuta 2009 klo 11.04  
Blogger Reetta kirjoitti...

Minusta ei oikein ole tee se itse tuunaajaksi. Voisinkin melkein käyttää apuna JC:tä :D Tai ostaa ihan valmiiksi revityt farkut. Ne kyllä houkuttelevat kovasti, täytyy kai sellaiset hankkia :)

25. maaliskuuta 2009 klo 11.06  
Blogger Aino kirjoitti...

Haha karseet noi alimmat farkut :D
Mutta kuulostaa aika jännältä toi JC:n juttu, mistä sitte tietää että saako kuitenkaan haluamaansa lopputulosta? Ite joskus ompelin aina farkkujen taskuja alemmas, kun näytti mielestäni kivemmalta niin. Ja tietty on tullu kavennettuu paljon housuja esim pilleiksi. Enää en ehkä menis tuunailee ominpäin ku tuli pilattuu niin monet housut.

25. maaliskuuta 2009 klo 11.23  
Blogger Ocean kirjoitti...

Haha, aika makeeta! :)

25. maaliskuuta 2009 klo 11.29  
Blogger Ee kirjoitti...

Minäkin olen tehnyt joskus tuon aivan saman: leikkasin vyötärönauhan pois ja ompelin vyönlenkit alemmas. Hyvin toimi silloin joskus, kun farkkujen kuului olla matalia ja erittäin leveälahkeisia! Siihen vielä ikivanha nahkavyö, niin rokulook oli valmis...

25. maaliskuuta 2009 klo 13.10  
Blogger Aurora kirjoitti...

Itsekin harrastan tuota vyötärönauhan poisleikkaamista ja vyölenkkien siirtämistä !
En pysty käyttämään kovin korkeavyötäröisiä farkkuja (tai housuja yleensäkään), ja jostain kumman syystä ne matalat, lantiomalliset housut maksaa aina enemmän.

Lisäksi leikkaamalla vyötärönauhan pois, ainakin minä mahdun normaalia kokoani yhtä numeroa pienempiin housuihin !

25. maaliskuuta 2009 klo 14.01  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Tota vyötärönauhan leikkausta en oo kokeillu, mutta kloriitti ja sakset oli hyvinkin tuttuja kapistuksia joskus kymmenen-viistoista vuotta sitten. Siis sillonhan oli erittäin muodikasta aiheuttaa vanhemmille sydäreitä silpomalla ja klooraamalla vasta ostetut kuudensadan mummonmarkan farkut :D Näin teki kaikki meidän kylän tytöt sekä pojat, ja vanhemmat kiitti.. En tainnu saada kovin moni leviksiä enää sen jälkeen kun äiti näki kätteni jäljen, tosin nykyään se jaksaa vaan ihmetellä ja kehua mun kädentaitoja, joten kai siitäkin jotain hyötyä on ollu ;)

25. maaliskuuta 2009 klo 14.20  
Blogger kullanmuru kirjoitti...

Mä tein joskus ihan rikkimenneistä farkuistani hameen. Mutta muuten en oo tuunaillu. Nuo viimiset oli kyllä hauskat!! :D

25. maaliskuuta 2009 klo 16.42  
Blogger Hanna kirjoitti...

Mä koitan tuunata itseni liian pieniin farkkuihin sisään, syömällä vähän vähemmän suklaata.

,)

Hanna

25. maaliskuuta 2009 klo 18.36  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

no lyhensin vanhat farkut farkkushortseiksi ja vaalentelin niitä sit kloorilla :D oon vaalennellut legginssejäkin :D heh, nuo viimeisimmät farkut on aika namit

25. maaliskuuta 2009 klo 19.12  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

En oo itse tuota farkkujen tuunausta koskaan harrastanut, mutta suunnitelmissa on rei'ittää yhtiä farkkuja kun kuluvat pian puhki muutenkin. :D

25. maaliskuuta 2009 klo 20.17  
Blogger Jenniemi kirjoitti...

Itsellä kokemusta myös vyötärökaitaleen poisleikkauksesta. Enkä jaksanut ees vyölenkkejä ommella uudelleen, pysy ne jalassa ilmankin :)

25. maaliskuuta 2009 klo 22.20  
Blogger Jenni kirjoitti...

Pinja: Minäkin olen alkanut vähitellen lämmetä tuolle kloriittivärjäykselle, kun näin työkaverini värjäämät farkut. Hän oli tosi tummansinisistä farkuista saanut kauniin vaaleat, joissa oli vain siellä täällä tummia raitoja. :)

Nei: Totta, totta. :D Tuotahan voi ehdottaa kyllä! Kyllähän JC:ssä vanhoja farkkuja lyhennelläänkin maksusta, joten ehkäpä myös tämä palvelu voisi toimia samoin. :)

Juliet: Niinpä. :) Minusta on mukavaa, että tällaista uutta keksitään! Ja kiitos linkityksestä, olen imarreltu. :)

Matilda: Voit harjoitella jollain rupusilla kirpparihousuilla tai farkuilla, joita ei enää muuten tulisi käytettyä. :)

Ellie: Olen innokas tuunaaja noin ajatuksen tasolla, mutta harvoin uskallan tai jaksan ruveta toteuttamaan suunnitelmiani. :P

Aino: No ne ovat ainakin äärimmilleen tuunatut. :D En kyllä itsekään tuollaisia jalkaani laittaisi. :D Minä arkailen tuunausprojekteja juuri siksi, että pelkään pilaavani vaatteet.

Ocean: Niinpä. :) Toivottavasti ihmiset hyödyntävät tuota palvelua, kun sellaista kerran tarjotaan. :)

Ee: Omani olivat juuri sellaiset ihan tummansinisestä hailakan vaaleiksi kuluneet lempifarkkuni, jotka alkoivat olla sen verran räjähtäneet, ettei olisi ollut maailman loppu, vaikka olisivatkin menneet pilalle. :D

Aurora: Ovelaa. ;) Kyllähän ne aika erilaiselta näyttävät ilman vyötärönauhaa, mutta tuossa säästää kyllä kivasti rahaa (ja vaatekokoa ;)), kun itse tuunaa sopiviksi. :)

Satunnainen lukija: Voin kuvitella äitin ja iskän reaktiot. :D Minun äitini olisi varmaan saanut aikamoisen kohtauksen, jos itse olisin tehnyt sellaista. Onneksi aikuisena saa sotkea ja tuunata farkkujaan ihan niin paljon kuin sielu sietää. ;)

Kullanmuru: Ne itse tehdyt farkkuhameet ovat kyllä tosi kivoja! Olen suunnitellut sellaista jo kauan, mutten koskaan ole saanut aikaiseksi toteuttaa.

Hanna: Hahah, käyhän se noinkin päin. ;) Jos siis on sitä itsekuria!

Jasmina: Farkkushortsit voisin kyllä itsekin tehtailla joistakin vanhoista farkuistani!

Anonyymi: Juuri tuossa vaiheessa niitä onkin turvallisinta tuunata. :D Ei ainakaan voi mennä kamalasti pieleen. ;)

Jenniemi: Myös minun farkkuni pysyivät jalassa ilman vyötä, mutta minusta ne lenkit olivat kiva yksityiskohta. :)

26. maaliskuuta 2009 klo 11.41  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ei se vielä mitään jos samat teemat kulkevat eri blogeissa, jos osaa kirjoittaa niistä nasevasti. täällä se useinkaan toteudu vaan sanojen toisto on erittäin ärsyttävä tehokeino... ja rautalangasta vääntäminen, yleensä skimmailen vain tekstisi hyvien ideoittesi vuoksi, mutta itse ilmaisu on yleensä hidasta ja rautalangasta väännettyä... eli "mikä" on kunnossa mutta "miten" ei.

C

ihan näin ystävällisenä palautteena, var så god!

27. maaliskuuta 2009 klo 21.02  
Blogger Jenni kirjoitti...

Anonyymi: Kiitos palautteestasi.

28. maaliskuuta 2009 klo 10.49  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu