Mitä lahjaksi ylioppilaalle?
Ensi viikonloppuna on monella tiedossa ylioppilasjuhlia, joko omat tai tuttujen. No mitä niille ylioppilaille sitten oikein voisi ostaa lahjaksi? Kukkia juhlakalu todennäköisesti saa riittämiin, joten suosittelisin panostamaan johonkin muuhun, vaikka kukat kauniita ovatkin. Itse ilmoitin aikanani myös, etten haluaisi lahjaksi koruja. Tiesin nimittäin, että ainakaan ne perinteiset Kalevalakorut eivät ole minun juttuni. En välitä saada kaappeja täyteen koruja, joita en ikinä sitten käytä. No muutama koru sieltä lahjapaketeista silti putkahti, mutta pääosin sain kaikenlaista muuta. Olin toivonut erityisesti kodin tavaraa, kuten astioita ja sen sellaista, koska olin muutama kuukausi ylioppilasjuhlien jälkeen muuttamassa pois kotoa. Ja totta puhuen, ilahduinkin kaikkein eniten juuri padoista ja vuoista sekä kauniista lakanaseteistä. Jonkun mielestä ehkä tylsää, mutta minä tykkäsin nimenomaan käytännöllisistä lahjoista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että myös perinteinen lahja voi olla tyylikäs. :)
Nyt mietin sitten, mitä itse antaisin ylioppilaalle. Oma lahjabudjettini on rajallinen, mutta mietin silti, millaista kaikkea kivaa ylioppilaalle voisi antaa noin niinkuin hiukan modernimmassa hengessä (varsinkin jos olisi enemmän rahaa käytössä). Veikkaanpa, että aika moni ylioppilas olisi onnessaan esimerkiksi merkkilaukusta tai parista kauniita kenkiä. Luonnollisesti antajan tulee tuntea päivänsankarin maku, ettei lahja mene aivan metsikköön. Mutta kyllä minulle olisi kelvannut vaikkapa Lumin laukku tai Minna Parikan kengät. Se oliko kumpaakaan merkkiä edes olemassa silloin, kun minä pääsin ylioppilaaksi, ei ole nyt olennaista. :D Kalevalakorun sijaan anna vaikka joku ihana hajuvesi tai Tatty Devinen viikset! ;) Luovuus kunniaan!
Mitä sinä olet toivonut ylioppilaslahjaksi tai mitä aiot antaa muille?
Nyt mietin sitten, mitä itse antaisin ylioppilaalle. Oma lahjabudjettini on rajallinen, mutta mietin silti, millaista kaikkea kivaa ylioppilaalle voisi antaa noin niinkuin hiukan modernimmassa hengessä (varsinkin jos olisi enemmän rahaa käytössä). Veikkaanpa, että aika moni ylioppilas olisi onnessaan esimerkiksi merkkilaukusta tai parista kauniita kenkiä. Luonnollisesti antajan tulee tuntea päivänsankarin maku, ettei lahja mene aivan metsikköön. Mutta kyllä minulle olisi kelvannut vaikkapa Lumin laukku tai Minna Parikan kengät. Se oliko kumpaakaan merkkiä edes olemassa silloin, kun minä pääsin ylioppilaaksi, ei ole nyt olennaista. :D Kalevalakorun sijaan anna vaikka joku ihana hajuvesi tai Tatty Devinen viikset! ;) Luovuus kunniaan!
Mitä sinä olet toivonut ylioppilaslahjaksi tai mitä aiot antaa muille?
Tunnisteet: Shoppailuvinkit
lähettänyt Jenni @ 8.35
28 kommenttia:
Yksi kiva vaihtoehto on antaa lahjakortti kukkakauppaan. Itse ainakin monesti harmittelee sitä että muutaman vuoden välein kaiken maailman kukkapuskia on riesaksi asti eikä siinä välissä yhtään jos ei toimeennu itse ostamaan. Lahjakortin kanssa voisi sitten hakea kotiinsa kukkia silloin kun haluaa ja sellaisia joista tykkää.
Aika hyvin nettoavat muuten euroajan ylioppilaat kun jos 100 mk oli ennen sovelias lahja niin moniin kirjekuoriin sujautetaan nykyään 100 €, vaikka mun mielestä se on paljon jo vaikka lähisukulaiseltakin. Kyllä ainakin itse iloitsisin myös 20-50 eurosta ja sellaisia taisin lähinnä itse saada jokusen satasen lisäksi.
Mulla täydentyi astiasarja ylppäreissä ja ihan paras lahja oli vanhemmilta digijärkkäri, jollaista en ollut edes toivonut! :)
Kippoja ja kuppeja tulee lahjaksi usein aivan riittämiin. Jos astioita haluaa ostaa, niin itse antaisin vaikkapa juuri padan tai salaattikulhon, tai sitten aterinsetin.
Itse sain myös pari lahjakorttia kirjakauppaan. Ensin ne tuntuivat vähän tylsiltä lahjoilta, mutta opiskelujen alettua tulivat kyllä tarpeeseen, kun yhtäkkiä piti muutama yli 60 euron kirja hankkia. Lahjakortti on myös suoraa rahalahjaa kivempi, jos se on itselle mieluisaan kauppaan.
Lahjakortti esim. Stockmannille tai Kodin 1 Anttilaan ynm. Ylioppilas voi sitten itse käydä ostamassa kuppeja ja kippoja.
Itse olen toivonut mm. satiinilakanat. Vanhemmilta olen jo lahjan saanut - kannettavan. Astiat ostan mieluummin itse joten raha ja lahjakortit ovat mieluisia.
Eivät korutkaan ole pahitteeksi, olen tosin aika nirso!
Opiskelijalta toiselle kiva lahja on esim. Martini/punaviini/Margarita lasit. Itse ainakin tykkäisin.
Me vietiin viime vuonna lahjaksi yhdelle ylioppilaalle Mölkky-peli. erottui positiivisesti sieltä lahjapöydästä :)
Rahapuu ollaan viety joskus myös lahjaksi. Oksiin kieputettu kolikoita ohuella metallilangalla.
Ensi viikonloppuna on yhdet juhlat ja juhlakalu toivoi Mariskoolia. Sellainen siis. Väri vaan pitäisi valita.
Toivoin myös juuri noita käytännöllisiä lahjoja. Olin siis tosi innostunut astioista, lakanoista ja muista tällaisista jutuista! :D
Lahjan ostaminen on kyllä tosi vaikeaa, jos ei tunne sankaria paremmin. Mutta vaikka se onkin vaikeaa, mieluummin aina ostaisin jotain kuin antaisin rahaa. Se on vähän sielutonta ja sehän saattaa mennä ihan mihin vaan, varsinkin jos sankari ei ole kertonut rahan menevän tiettyyn juttuun. Joillakin kuitenkin on toivomuslistalla ainoastaan raha ja muuta ei suunnilleen oteta vastaan.
Itse olen juuri joskus miettinyt että Minna Parikan kengät ovat sellainen juttu mitä voisin toivoa yo-lahjaksi. Sellainen asia mihin opiskelijalla ei ole itse ehkä varaa ja joka ilahduttaa erityisen paljon on täydellinen lahja. Itseäni ilahduttaisivat myös käytännölliset lahjat kuten ne padat ja kattilat :)
en edes tajunnut että voisin pyytää minna parikan kenkulit itselleni ! heti viestiä äitille tästä nyt.. :)
Itse juhlin omia juhliani tuossa ensi viikonloppuna ja toiveena olen sanonut ainakin sen, että astioita en ainakaan mielelläni tahtoisi. Astioiden kanssa on vähän se kurja juttu, että jos saa vähän sitä ja tätä, seurauksena on sillisalaatti, ja itse ainakin mieluummin tahtoisin suurin piirtein samantyylisiä ja yhteensopivia astioita kaappiini - ja tahdon myös valita ne itse. Kattilat, kauhat sun muut "vähemmän persoonalliset" keittiötarvikkeet sen sijaan olisivat hyvinkin tervetulleita! Mielestäni käytännöllinen on parasta, ja persoonallisia lahjoja kannattaa vähän harkita varsinkin, jos ei tunne lahjan saajaa tarpeeksi hyvin.
Hyvä ratkaisu on myös kaikenlaiset lahjakortit. Lahjakortti ei ole ihan yhtä "etäinen" lahja kuin pelkkä raha, ja se kuitenkin antaa jo vähän suuntaa sille, mitä sille sitten saa ostettua, ja silti lahjan saajalla säilyy valinnan vapaus. Esimerkiksi tavaratalojen lahjakortit ovat varma ratkaisu, koska tavaratalosta luulisi jokaisen ylioppilaan löytävän jotain hyödyllistä ja itseään miellyttävää.
Hei!
Jos sattuisit tuntemaan jonkun innokkaan muotiblogaajan (tai jos tämän näkee joku sellainen) joka on vielä kesätyötä vailla, meillä olisi espoolaiselle -91, -92 tai -93 syntyneelle blogaajalle mielenkiintoinen ja todella kiva muoti- ja muihin blogeihin liittyvä 3 viikon työ. Aloitusajankohta on sovittavissa, mutta asian lukkoon lyömisellä on kiire.
Kerron mielellään lisää vaikkapa puhelimessa,
Kaisa Simola 050 403 1312.
Sain itse ylppälahjaksi muistaakseni lähinnä rahaa, muutamia astioita, pari korua ja kellon. Maisterilahjaksi sain myös rahaa, muutamia astioita, aterimia ja korun. Ikävä kyllä suurin osa rahoista meni opintolainojen korkoihin, jotka piti maksaa, onneksi ehdin itse ostaa muutamia astioita ja jalkalampun :) Jos itse antaisin lahjan ylioppilaalle, lähtisin aika klassisille linjoille. Mieli ja maku kun monesti muuttuu ajan myötä. Lahjakortit ovat tosi käteviä ja lahjansaaja saa ainakin sitä mitä itse haluaa & tarvitsee - vaikkakin ehkä ajatuksena tylsä. Korujakin voisin antaa, klassinen ja yksinkertainen esim. hopeinen/valkokultainen koru miellyttää vuosienkin jälkeen enemmän, kuin esim. itse saamani pieni, kultainen, safiirikoristeinen medaljonki.
minulla on ylioppilasjuhlat lauantaina ja tykkäisin myös saada käytännöllisiä lahjoja. muutamalle, jotka ovat lahjatoivettani kyselleet, olen maininnut tietyn astiasarjan ja tietyn värin. siten välttyy siltä "sillisalaatilta" (anonyymi) että saisi kaikkia erilaisia, yhteensopimattomia astioita. :) tosin on myös monia vieraita, jotka eivät ole lahjatoivettani kyselleet, joten heiltä saatan saada esim. koruja... rahakin on muuten kiva lahja, koska sen voi laittaa säästöön tai ostaa jotain, josta sitten varmasti itse tykkää kun on sen kerran itse valinnutkin :)
-mansikka-
Kannattaa varmaan kysyä lahjan saajalta suoraan mitä hän toivoo, silloin ei voi mennä pieleen :) Lahjakortit on mun mielestä hiukan parempi idea kuin raha, mutta shekkejä vihaan, niiden lunastaminen on turhan hankalaa.
Itse pyysin astioita sun muuta koska olin parin viikon sisällä muuttamassa pois kotoa, ja olin erittäin tyytyväinen lahjoihin. Rahaakin sain sen verran että pystyin maksamaan ensimmäisen "oman" asunnon takuuvuokran sillä :D
p.s mulla on noi maailman ihanimmat lakanat :)
Mulla on kanssa lauantaina juhlat tulossa. On ollut kauhean vaikea keksiä mitään lahjatoiveita. Vanhemmilta saan kannettavan, kunhan sellaisen kivan jostain löytäisin (itse joudun kyllä maksamaan osan kannettavasta). Olen myös sanonut, että Kalevala koruja on ihan turha ostaa, koska mun mielestä ne on yleensä ottaen aika hirveitä :D
Itse en henk.koht. kauheesti tykkää rahalahjoista, enkä varsinkaan halua niitä antaa. Musta on kiva nähdä, että mitä lahjan antaja on ajatellut minun ehkä haluavan/tarvitsevan.. Pelkkä raha on niin persoonatonta.
Lahjakortit on mun mielestä huomattavasti parempi vaihtoehto!
Mielestäni lahjakortit ovat aina helppo ja varma ratkaisu. =)
Kasvohoitoon, kultasepänliikkeeseen, lemppari vaatekauppaan jne.
Ensi viikonloppuna on juhlat tulossa ja lahjatoiveita on todella vaikea keksiä. Etsiskelin sopivat astia-sarjat ja välitin tiedon eteenpäin äidille, jolle kuitenkin sukulaiset soittavat ja kysyvät mitä haluan. Valitsin melko kalliin sarjan, ajatellen etten ikinä raaskisi sitä "rahalla" ostaa ;)
Kaukana asuvat sukulaiset, jotka eivät paikalle pääse, pyysivät tilinumeroa joten rahaa on tulossa ja sitä tarvitaan.
Mielestäni raha ei ole persoonatonta. Se osoittaa ymmärrystä siitä, että tuore ylioppilas tarvitsee rahaa varsinkin opiskelun alkuaikoina. Lahjakortteja en toivo, koska unohdan ne aina ja sitten se on jotenkin vähän väkinäistä.
Parhaiten lahjanhankinta onnistuu kun kysyy joko juhlakalulta itseltään tai perheeltä, mitä on toivelistalla.
Minusta fiksuinta on selvittää, mistä sankari pitää ja budjetin mukaan sitten lyödä naulan kantaan.;)
Itse ostin serkulle ylppärilahjaksi Arabian Heljä-L Sundströmin suunnitteleman ylioppilasmukin. Arvo nousee kun on kausituote. Lisäksi tän vuoden muki on nätin keltainen. Iteäni näin mukifriikkinä harmitti etten saanu oman vuoteni mukia.
Rva Herttainen: Lahjakortit ovat yleensäkin aina aika mukava vaihtoehto, niin lahjan saaja voi sitten itse valita, mitä haluaa tai tarvitsee. Mutta lahjakortti kukkakauppaan on kyllä tosi kiva idea, koska olisi kiva joskus ostella esimerkiksi ihan leikkokukkia kämppää piristämään. :)
Ja ihan totta sekin, että hurjia summia annetaan nykyään lahjaksi. Rahalahja on toki aina hyödyllinen, mutta monesti vähempikin riittäisi. Tuntuu oikeasti että sadasta markasta on tullut sata euroa nykyään. :P Mutta kiva tietysti, että ylioppilaita niin avokätisesti muistetaan. Tuo digijärkkärikin on tosi hieno lahja! :)
Eva: Totta. Minä sain ties miten monet kahvikupit, vaikka en edes juo kahvia, saati omista kahvinkeitintä. :D Tai no nykyään meillä on se mutteripannu, mutta minä en sitä kuitenkaan käyttele.
Lahjakortti kirjakauppaan on aika näppärä idea, koska ihan opintojakin varten saattaa joutua hankkimaan kalliita kirjoja. Tai sitten voi ihan kaunokirjallisuutta ostaa itsensä iloksi. :) Mutta olen samaa mieltä, että lahjakortti on minustakin kivempi kuin suora rahalahja.
Henni: Tuollainen lahjakortti olisikin näpsäkkä, koska noista kaupoista saa sitten juuri niitä astioita ja muita kodin tavaroita, joita tuore ylioppilas saattaa opiskelemaan lähtiessä tarvita. :) Kannettava tietokone on varmasti nykyään myös aika yleinen lahja esimerkiksi vanhemmilta. Viinilasit on myös hyvä idea!
Kanerva: Olipas muuten hauska lahja. :) Simppeli, mutta sellainen josta on kuitenkin iloa pitkäksi aikaa. :) Tykkään itse myös antaa lahjaksi tuollaisia ruukkukukkia, jotka kestävät aikaa.
Kullanmuru: Itsekin tykkäsin kovasti juuri noista käytännön lahjoista. Mutta silloin kannattaa yleensä vähän kertoa, mitä tarvitsisi, ettei saa esimerkiksi kymmentä kippoa, jotka ovat kaikki eri sarjaa. :)
Kaisa: Minusta tuo on vähän outoa, että jotkut toivovat niin ehdottomasti vain rahaa. Pitäisi kai olla lahjan antajan oma päätös mitä haluaa antaa. Ja varsinkin tällaiselle edullisemman budjetin lahjanantajalle olisi outoa antaa sellainen kovin pieni rahasumma. Mieluummin ostaa jotain kaunista ja kivaa kuin antaa muutaman euron. :) Jos on yhteisiä tuttuja juhlakalun kanssa, niin joskus voi ostaa yhteisenkin lahjan, niin saa ehkä ostettua jotakin arvokkaampaa.
Milla Breaks The Silence: Haha. :D No hyvä, että tuli nyt esille. ;)
Anonyymi1: Astioiden suhteen kannattaa tietysti etukäteen kertoa sukulaisille ja tutuille, jos toivoo jotakin tiettyä astiasarjaa. Mutta minä en ainakaan vielä ylioppilaaksi päästessäni edes tiennyt vielä, mitä haluaisin kerätä. Padat, kattilat ja muut keittiötavarat ovat sitten yleensä turvallisia vaihtoehtoja, kun niiden osalta harva kerää mitään tiettyä. Myös lahjakortti on aina varma valinta. :)
Kaisa: En valitettavasti itse tunne tuon ikäisiä bloggaajia, mutta toivotaan, että joku heistä bongaisi ilmoituksesi täältä blogistani. :)
Heidi: Korujen kanssa saa tosiaan olla aika varovainen, koska olisi kurjaa, jos annettu lahja ei yhtään sopisi saajan makuun. Astiat ovat helppo ja mukava lahja, jos päivänsankarilla on jo tiedossa joku sarja, jota haluaa kerätä. Muuten voi mennä pahasti metsään. Lahjakortit ovat kyllä aina hyvä vaihtoehto, vaikka hieman persoonattomia ovatkin. :)
Anonyymi2/Mansikka: Raha on sinänsä aina turvallinen lahja, samoin kuin esimerkiksi joku lahjakortti. Mutta moni antaa mieluummin jotakin vähän persoonallisempaa. Jos kerää jotakin tiettyä astiasarjaa, lahjaideoiden keksiminen on helppoa, eikä tule sitä sillisalaattia. :) Mutta esimerkiksi joku uunivuokakin on aina hyödyllinen, eikä sen tarvitse olla mitään tiettyä sarjaa!
Winda: Kysyminen lienee varmin tapa varmistaa, että lahja on sitten mieluisa. Lahjakortteja en tainnut saada yhtään, mutta ne ovat kyllä näppäriä. Itse tykkäsin silti kovasti juuri noista käytännön lahjoista eli astioista, lakanoista ja pyyhkeistä. :)
Heli: Kannettava tietokone on kyllä tosi hyödyllinen lahja, koska opiskelemaan lähtiessä tietokone on melkein välttämättömyys. Olen samaa mieltä siinä, että rahalahjat ovat aika persoonattomia, mutta toisaalta se on aina varma valinta ja taatusti mieluisa saajalle. :D
RagDoll: Tuo kauneuslahjakortti olikin kiva idea. :) En olisi tullut edes ajatelleeksi!
Eiida: On totta, että raha on aina tarpeen. Moni kuitenkin haluaa antaa jotakin "pysyvämpää", rahasta kun ei ole takeita, että mihin se päätyy. Ostetaanko sillä sitten oikeasti jotakin hyödyllistä vai valuuko se kesän riennoissa kurkusta alas? :D Mutta tosiaan, aina kannattaa kysäistä, että mikä olisi lahjansaajalle itselleen mieluisin lahja. :)
MouMou: Niinpä juuri. :) Toisaalta minusta olisi hauska yllättää lahjansaaja jollakin tosi persoonallisella ja erilaisella lahjalla. :)
Anonyymi3: Se on ihan kiva lahjaidea kyllä. :) Mutta näissä astiajutuissakin on usein kyse makuasioista - toisilla on hyvinkin valikoiva maku.
Itse halusin aikoinani ihan puhtaasti vain rahaa. Asuin jo omassa kämpässä, joten kodintavaraa oli riittämiin, enkä luota oikein muiden makuun korujen yms. ostamisessa mulle. (Edes silloiseen tyyliini sopivat korut eivät nyt enää paljoa ilahduttaisi, tyyli on kuitenkin ainakin itselläni aika erilainen nyt kohta 25-vuotiaana kuin sillon abi-ikäisenä.) Raha on ehkä persoonaton lahja, mutta sillä saa sitten hankittua juuri sellaisia juttuja kuin itse haluaa.
Ja ne kukat.. voi ääh kun niitä tulikin! Äiti ei suostunut sanomaan suvulle, etteivät toisi kukkia (en edes tykkää kukista, paitsi luonnossa), joten tottakai niitä sitten oli asunto pullollaan. Onneksi juhlat olivat vanhempien luona, joten omaan kämppään siirtyessäni oli helppo jättää kukat heidän riesakseen ;)
Siis mitä vikaa kalevalankoruissa?! Ne ovat ajattomia ja minä ainakin olen aivan rakastunut muutama vuosi sitten saamani vanamo-sarjaan. Vai etkö vai arvosta kyseistä brändiä?
*Jossu*: Tilanne on tietysti aivan eri, jos asuu jo omassa kodissa. Silloin usein kaikki tarpeelliset kodin tavarat on jo hankittu ja esimerkiksi raha voi olla ihan hyvä lahja. Mutta minusta voi kyllä ihan reilusti sanoa sukulaisille, jos ei halua kukkia - joillekin ne eivät edes sovi esimerkiksi allergioiden takia.
Jessi: Ei tässä nyt mistään arvostuksesta ole ollut kyse. :D Ei Kalevalakoruissa ole mitään vikaa, mutta kai jokaisella on oikeus omaan makuun. Ne perinteisimmät Kalevalakorut eivät vain istu yhtään minun tyyliini. Minusta ainakaan ei olisi kiva saada korurasiallista helyjä, jotka jäisivät vain kaappiin pölyttymään. Kalevalakorulla on toki modernimpiakin mallistoja kuten juuri tuo Vanamo, joka on minustakin kyllä kaunis. Mutta jos lukaiset tekstipätkän uudelleen, niin huomaat, että puhuin tässä yhteydessä juuri niistä perinteisistä mallistoista.
minä toivoin nimenomaan tiettyä astiasarjaa, ja sitä myös sain. vanhemmilta sain koneen (kuten ilmeisesti moni mukkin). muista lahjoista on jäänyt mieleen erityisesti lyyralla varustetut hopealusikat, paketti on edelleen avaamatta... en saanut yhtään mariskoolia ja huokaisin, tosin nyt oon jo ruvennut haalimaan niitä itse :D
parasta on tietysti kysyä. ja komppaan kyllä rahalahjojakin, tosin omassa tapauksessani maksoin niillä osan opisto-opiskeluistani.
Ai sitä ollaan käyty varkaissa. :)
Ommi: En muuten tullut ajatelleeksi edes, että jatko-opinnotkin voivat tosiaan maksaa. Siinä tapauksessa raha on kyllä hyvä lahja. :) Mutta tosiaan, varmimmin osuu nappiin, jos kysyy lahjansaajalta itseltään, mitä tämä toivoisi.
Pena: Nooh, itse kutsuisin tätä ennemmin lainaamiseksi kuin varkaudeksi, koska en ole ottanut kuvaa omiin nimiini. ;) Kuvan yhteydessä on kyllä linkki blogiisi. :) Mutta jos et salli kuvaasi lainattavan, niin vinkkaahan uudelleen tänne päin!
"Siis mitä vikaa kalevalankoruissa?! Ne ovat ajattomia ja minä ainakin olen aivan rakastunut muutama vuosi sitten saamani vanamo-sarjaan. Vai etkö vai arvosta kyseistä brändiä?"
Voi elämä... Kait jokaisella on oma maku, itse en ole koskaan tykännyt Kalevala koruista. Enkä ottaisi Marimekkoa muualle kuin vuodevaatteisiin. Joten eiköhän jokaisen valinnat ja maku ole oma asia, ei se tarkoita ettei osaisi arvostaa jotakin.
Minusta kivoja lahjoja voisi olla lahjakortit hierontaan, kosmetologille tms, kultasepän liikkeeseen, johonkin vaatekauppaan tai tavarataloon:)
Minä ehdottaisin elämän suuriin juhliin lahjaksi elämyksiä tai jotain itse tehtyä. Omissa juhlissani sain toivomiani astioita ja muuta kodin tavaraa, joilla on ollut paljon käyttöä, mutta erityisen kivaa on kääriytyä ystävän itse kutomaan huopaan :)
Jossain näin häälahjaksi ehdotettavan hääparin ja lahjanantajien yhteistä linnanmäkipäivää. Aika hyvä idea mielestäni, tavaraa kun on useimmilla ihan liikaa ja yhteisestä ajasta puutetta.
Eikö ylioppilalle voisi antaa lahjaksi arpoja tai lottoa tai kenoa tms? Varsinkin, jos ei pysty/halua käyttää paljoa rahaa lahjaan. Tällöin käytät itse vähän rahaa, mutta saatat kuitenkin antaa lahjan saajalle onnenpotkun kautta isommankin summan ja ainakin vähän jännitystä.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu