Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Uudet rumat lenkkarit! <3

Pupulandia

25-vuotiaan tyttösen pohdintoja tyylistä, muodista, kauneudesta ja sen sellaisesta.

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Uudet rumat lenkkarit! <3


Varoitan teitä jo etukäteen, ette tule nyt vähään aikaa pääsemään eroon näistä treenihöpötyksistäni! Olen melkoisen tohkeissani tästä uudesta alusta ja päätin, että tällä kertaa se tehdään kunnolla. Tähän asti lenkkikenkinäni ovat toimineet vuonna 1998 (kyllä!) ostetut lenkkarit, jotka vähäisen käytön takia vieläkin varsin hyvässä kunnossa. Hah. :D Mutta siitä huolimatta tulin lopputulokseen, että ehkä olisi syytä panostaa kunnon kenkiin, jos aikoo juoksennella yhtään enemmän. On sitä rahaa paljon turhempaankin tässä elämän varrella ehditty kuluttaa.



Eilen sitten marssin määrätietoisena urheiluliikkeeseen selkeä tavoite mielessäni: aioin tulla sieltä ulos juoksukengät kainalossa. Olin jo hyväksynyt valmiiksi sen tosiasian, että lenkkarit vain ovat rumia - sille ei kertakaikkiaan voi mitään. Päätin, että ostan mieluummin hyvät kuin nätit juoksukengät. Mikäli nuo kaksi asiaa sattumalta tulisivat samassa paketissa, se olisi hienoa, mutta ensisijaisesti halusin hyvät kengät. Astuin onneksi asiantuntevaan liikkeeseen, koska lenkkareiden ostaminen olikin paljon monimutkaisempaa puuhaa kuin kuvittelin. Sen lisäksi, että kengissä on erilaisia ominaisuuksia (ja värejä, hihi), on myös olennaista millainen jalka ja askellus juoksijalla on. No minulla ei luonnollisesti ollut hajuakaan askelluksestani, mutta onneksi liikkeessä oli sellainen laite, jolla asia pystyttiin selvittämään. Nyt minulla on sitten virallista tietoa, jonka mukaan askellukseni on alipronatoiva eli supinoiva, joka ilmeisesti on askellustyypeistä harvinaisin. Tämä tarkoittaa siis kansankielellä sitä, että jalkateräni on juostessa taipuvainen kääntymään ulospäin ja kengän tulee olla sellainen, että se estää tätä tapahtumasta. Kannattaa muuten oikeasti selvittää se oma askellus ennen kuin ostaa yhtään mitään!



Sitten alkoi sovittelu. Kaikilta tarjolla olevilta merkeiltä (Adidas, Nike ja Asics) löytyi kaksi jalalleni sopivaa mallia, edullisempi ja kalliimpi. Opiskelijabudjetin puittessa tyydyin tutkailemaan lähinnä niitä edullisempia. Oman haasteensa juoksukenkien ostolle asetti se, että minijalkaani ei löytynyt kaikilta merkeiltä tarpeeksi pientä kokoa. Näin ollen Asics rajautui suoraan pois ja valinta tapahtui Adidaksen ja Niken välillä. Adidaksen kenkä istui minun jalkaani jotenkin paremmin, joten valinta oli lopulta aika helppo. Eivätkä nämä nyt edes ihan kaupan rumimmatkaan olleet. Sain vielä hintaa vähän tingattua alaspäin vanhana kunnon kaupantekijänä. ;)



Kotiin päästessäni olin niin tohkeissani uusista juoksukengistäni, että lenkille oli heti päästävä. Minua suorastaan jännitti! Olin juuri käyttänyt paljon rahaa hienoihin kenkiin - mitä jos ne olisivatkin ihan paskat? :D No eivät ne olleet, ne olivat oikein hyvät. Mutta miten masentavaa, että oma juoksuvireeni oli sitten aivan täysin hakusessa. Uudet kengät ja kaikkea, eikä juoksu kulkenut ollenkaan, mahaan sattui ja jouduin pari kertaa vaihtamaan kävelyyn, kun tuntui vain niin huonolta. No mutta eihän tämä voi pelkkää kehitystä olla, välillä on parempia päiviä ja välillä huonompia. Eilinen oli nyt sitten se huono.



PS. Näihin treenijuttuihin liittyen on loppuviikosta tulossa jotakin aika jännää... :)

Tunnisteet:

31 kommenttia:

Blogger Minttu kirjoitti...

Kunnon tossut on tosiaan juoksuharrastuksen peruskivi!!

Lenkillä kokemasi pahanolontunteet kuullostavat ihan siltä, että olet uusien tossujen siivittämänä aloittanut lenkkisi liian kovalla vauhdilla. Alkumatkasta olisi hyvä hissutella sen aikaa, että kroppa lämpiää. Yleensä tämä auttaa mahakipuihin pistoon ja semmoiseen.

Tosin aina välillä lenkit ovat kyllä ihan just sieltä ja mikään ei tunnu kulkevan... Onneksi yleensä heti seuraava lenkki sujuu jo paljon vaivattomammin.

Tsemppiä treeniin!! Kiva lukea juoksukokemuksia!

20. toukokuuta 2009 klo 10.58  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Lisää treeni postauksia! :) Hienothan tossut on.

20. toukokuuta 2009 klo 11.01  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Onnea uudelle alulle! Voisitkos paljastaa millasen summan jouduit kengistä pulittamaan? :)

20. toukokuuta 2009 klo 11.26  
Blogger Jenni kirjoitti...

Minttu: Totta. Turha pilata jalkojaan huonoilla kengillä. Huomasin kyllä todella suuren eron uusien ja vanhojen välillä ihan jo kaupan käytävillä kirmaillessani. Vanhoissa ei taida nimittäin olla iskunvaimennusta juuri ollenkaan. :P

Veikkaan, että pahanolontunne johtui mahdollisen liian kovan vauhdin lisäksi myös siitä, että olin varmaan vähän syönyt liikaa eilen. Minusta usein tuntuu, että tarvitsen syömisen jälkeen aika pitkän tauon, ennen kuin liikkuminen tuntuu hyvältä. Pari tuntia ainakin kunnon aterian jälkeen on omalla kohdalla melkein minimi. Ja eilen oli vähän liian täysi olo juoksemaan lähtiessä. Tosin saatoin kyllä juuri uusien kenkien innoittamana juosta vähän liian kovaakin.

Mutta poikakaverini ainakin lohdutti minua eilen, että kehitys tapahtuu sellaisena nousevana aaltoliikkeenä, että eteenpäin mennään koko ajan, mutta välillä tulee pieniä takapakkeja ja huonoja päiviä. Toivotaan, että seuraavaksi kohdalle tulee taas hyvä päivä. :) Kiitos tsempistä, sitä tarvitaan!

Anonyymi1: Onpa kiva kuulla, että näistä treenipostauksista tykätään. :) Olen itse kokenut niin mielettömän motivoivaksi lukea juuri sellaisten ihmisten juttuja treenauksesta, jotka ovat aloittaneet ikään kuin alusta. Monelle kynnys treenaamisen aloittamiseen on tosi korkealla, mutta "kohtalotoverin" esimerkki ja kehitys motivoivat paremmin kuin mikään muu. :) Ja olet oikeassa, tossut ovat ihan hienot. :)

Anonyymi2: Kiitos! :) Kenkien alkuperäinen hinta oli 145 euroa, ja nyt kengät olivat alennuksessa 119e. Kohdalleni sattui tosi mukava myyjä, jonka kanssa synkkasi heti hyvin ja yhteinen sävel löytyi. Myyjä kysyi budjettiani jo heti alussa ja sen rehellisesti kerroin. Koska kengät ylittivät himpun verran suunnittelemani hintakaton, kysäisin lopuksi vielä pilke silmäkulmassa, josko hintaa voisi vielä yrittää tingata alaspäin. Ja lopulta hinta putosi 99,90 euroon. :)

20. toukokuuta 2009 klo 11.42  
Blogger winda kirjoitti...

Hauskaa lukea näitä treenijuttuja, oon kohta lähössä salille juoksemaan (en omista ulkokäyttöön sopivia lenkkareita..) niin tämä postaus antoi vielä lisäpuhtia salisuunnitelmille, ja vähän haaveilen niistä uusista lenkkareistakin... :)

20. toukokuuta 2009 klo 11.47  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Terveyslehden jutut kertovat että juoksuharrastus pitäisi aloittaa hissukseen. Jopa kuukausien ajan intervalliharjoittelua jossa nimenomaan kävellään välillä. Kunto kun ei jaksa kovin pitkää yhtenäistä juoksua, ja sellaisia väkisin repimällä harrastus todennäköisesti vaan jää lopulta sikseen.

Älä siis masistele jos pitääkin välillä kävellä, vaan tee nimenomaan tarkoituksella niin :-)

20. toukokuuta 2009 klo 12.27  
Blogger Jenni kirjoitti...

Winda: Kiva kuulla, että onnistun herättämään inspistä ja motivaatiota. :) Olen itse huomannut ihan samaa muiden treenijutuista, että aina tulee itsellekin sellainen olo, että pitäisiköhän minunkin... :) Hyvää treenipäivää!

Anonyymi: Joo, tuollainen rauhallinen aloitus on tärkeä. :) Enkä vielä kamalan pitkiä aikoja yhdellä kertaa jaksakaan juosta, vaan kävelypätkiä tulee väliin. Viimeisillä kerroilla ennen eilistä olen 4,5 km lenkistä kävellyt vain kaksi kertaa (ehkä yhteensä noin 500m) ja juossut kolmessa erässä tuon neljä kilometriä. Se on tuntunut tällä hetkellä aika sopivalta määrältä, mutta eilen oli pakko kävellä hiukan enemmän. Siksi se harmitti, kun parilla edellisellä kerralla sama reitti oli mennyt suht helposti niin, että kaksi lyhyttä kävelypätkää riitti juoksun lomassa. Mutta hiljaa hyvä tulee. :)

20. toukokuuta 2009 klo 12.35  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Heh, ihanan keltaista! Olen itse ihan hulluna keltaiseen tällä hetkellä ja blogisi lukeminen on aika hauskaa tällä hetkellä. Kun nyt innostuin tässä kommentoimaan, niin kiitos muutoinkin blogistasi. Sen takia olen jäänyt ihan koukkuun näihin. Itseasiassa aion itsekin ehkä aloittaa bloggailun tänä kesänä =D

-yellow

20. toukokuuta 2009 klo 13.00  
OpenID veeraveera kirjoitti...

Eiväthän nuo tosiaan ole rumimmat kengät, vielä keltaistakin niissä on! ;)

Välillä säännöllisesti lenkkeillessäni tuli päiviä, jolloin tuntui kuin olisi kokonaan menettänyt juoksukyvyn. Askeltaminen oli tuskallisen raskasta eikä tuntunut oikealta. Niistä päivistä kuitenkin aina selvitiin eikä kyse ollut mistään vakavasta. :)
Mahtavaa, kun olet myös löytänyt mukavan liikuntaharrastuksen!

20. toukokuuta 2009 klo 13.06  
Blogger mari kirjoitti...

Mun pitäs saaha selvitettyä mun askellus hyvin pian, koska mun toinen lonkka vihottelee lenkkeillessä ja sen jälkeen.. venyttelemällä sain sen eilen paremmaks.. Ja onneks nyt ei oo kipua, mutta saa nähä sitte taas ku lähen lenkille.

20. toukokuuta 2009 klo 13.19  
Anonymous Allegra kirjoitti...

Se on niin täysin totta, että joskus on urheillessa vaan Bad (hair!) Day, jolloin mikään ei suju eikä kunto tunnu kestävän. Ennen kuin tajusin, että vika ei olekaan kunnossa, olin aina epätoivon partaalla Bad Sport Dayna, koska ajattelin että kaikki on menetetty etc etc kannustavaa.. :D Joskus sitä vain on juoksufiilis ja joskus ei jaksa juosta matkaa, joka yleensä on lenkeillä "minimi".. Mulla oli eilen Bad Pilates Day, ja lopetin suosiolla 20min jälkeen. :) Kehonsa kuuntelu on yllättävän järkevä neuvo. (Vuosisadan oivallus.. :D)

20. toukokuuta 2009 klo 15.03  
Blogger Bisquits kirjoitti...

Hauska juttu, miten samoilla aaltopituuksilla me ollaan juuri nyt. Ostin itsekin pari viikkoa sitten uudet lenkkitossut, ja niillä juoksu on mennyt ihan liihotellen. :-)

20. toukokuuta 2009 klo 15.46  
Anonymous Kata kirjoitti...

Muistakaa myös kunnon juoksuliivit :) Lenkki ilman tukevia nelostason Shock Absorbereita tai vastaavia on yhtä tuskaa. Mulla lenkkeily helpottui huomattavasti hiertämättömien ja tukevien urheiluliivien jälkeen.

Miehillä on niin helppoa :D

20. toukokuuta 2009 klo 16.09  
Blogger Kaisa kirjoitti...

Kivoiltahan nuo lenkkarit näyttää. Tsemppiä harjoitteluun!

20. toukokuuta 2009 klo 16.31  
Blogger Sirpa kirjoitti...

Hyvät lenkkarit on kyllä vaikee löytää. Mullakin kun on oikee ongelma jalka :D

mutta hei kun sullahan on se Annti Asblundin risti koru niin paljonkohan se on maksanu ja mistä oot ostanu :)

20. toukokuuta 2009 klo 17.20  
Blogger Ee kirjoitti...

Mistä kävit ostamassa kengät? Itsekin kiertelen samoissa suunnitelmissa kauppoja, sillä omat juoksulenkkarini alkavat vedellä viimeisiään.

20. toukokuuta 2009 klo 17.20  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

supinoiva, ei voi olla totta :D kuka noita nimityksiä keksii.

20. toukokuuta 2009 klo 17.25  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

oisit laittanu kuvan vanhoistakin juoksukengistä ; )

20. toukokuuta 2009 klo 17.26  
Anonymous Lraa kirjoitti...

tosi kiva lukea näitä sun treenipostauksia! iteki oon justiin aloittanu (jälleen kerran) kuntoilun, niin näistä sun postauksista saa tosi paljon lisäenergiaa omaan harjoitteluun :) tuskaa tuntuu tämä alku kyllä olevan.. :D

20. toukokuuta 2009 klo 17.46  
Blogger Mju kirjoitti...

Jotain jännää... Lähet sinne maratonille? :P Masentavaa lukea treenipostauksia, kun tulee huono omatunto, kun itse vain röhnöttää työpäivän jälkeen sohvalla. ;) Mutta jos sitä innostuisi... Viimeistään syksyllä puhkuu intoa, kun tekisi mieli kokeilla kaikkia kivoja lajeja. Harmi kun rahat ja aika ei riitä kaikkeen. Halvemmat harrastukset, joissa panostetaan vain kunnon välineisiin ja loppu on ilmaista, eivät taas innosta sitten yhtään...

20. toukokuuta 2009 klo 18.15  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

joo nää treenipostaukset on kivoja! :) osuit vielä itselleni ajankohtaiseen aiheeseen, sillä minäkin tarvitsisin epätoivoisesti uudet lenkkarit :D ajattelin myös mennä sellaiseen jalka-analyysijuttuun, koska astun hieman sisäänpäin kävellessäni ja tarvitsen hyvät, juuri jalkaani sopivat lenkkarit :) onneksi äiti suostuu osallistumaan kustannuksiin ;) ja innolla odotan sitä jännää treenipostausta :))

-mansikka-

20. toukokuuta 2009 klo 18.46  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Hei! Mulla on sellanen käsitys, että alipronaatiossa jalkaterät kääntyy sisään-, ei ulospäin. Ylipronaatio (ns. lattajalkaisuus) eli jalkaterien uloskääntyminen on käsittääkseni yleisempää kuin alipronaatio.

Tsemppiä treeneihin! :)

20. toukokuuta 2009 klo 21.51  
Blogger Emmanuelle kirjoitti...

Minusta nuo juoksulenkkarit ovat todella söpöt. Kahdet omani sen sijaan ovat aivan järkyttäviä. :)

Nämä sun treenipostaukset on todella hyviä muistutuksia. Huomenna voisi vihdoinkin aloittaa sen juoksemisen uudestaan.

Minulla ei koskaan sattunut mahaan vaan keuhkoihin. :/

20. toukokuuta 2009 klo 22.27  
Anonymous SS kirjoitti...

hahaha anonyymi. mun mielestä lenkkareissa lukee supernova :D ei supinoiva

20. toukokuuta 2009 klo 23.23  
Blogger Jenni kirjoitti...

Anonyymi1/Yellow: Kiitos. :) Itsekin tykkäsin kyllä kenkien raikkaasta värityksestä. Harvinaisen hyvännäköiset lenkkarit tuollaisiksi kirjaviksi! Ja tosi kiva kuulla, että tykkäät blogistani ja tsemppiä oman blogin aloitukselle! :)

Veeraveera: Eivät ne kyllä ollenkaan rumimmasta päästä taida olla, onneksi. :) Kiitos tsemppauksesta! :) Pitää itsekin yrittää muistaa, että aina ei suju, mutta ei se tarkoita mitään sen kummempaa. Ensi kerralla sujuu sitten varmasti paremmin!

Mari: Nuo kivut kyllä yleensä aika nopeasti paljastavat, jos kengät ovat huonot tai vääränlaiset. Ainakin Intersport Megastoressa Mikonkadulla oli sellainen laite, jolla tuo askellus pystytään tarkastamaan. Toivottavasti löydät sopivat kengät ja voit taas nauttia lenkkeilystä! :)

Allegra: Loistavasti sanottu! :D Minulla oli siis vain Bad Run Day. ;) Minullakin oli aika lannistunut fiilis aluksi, koska olin tähän mennessä tottunut siihen, että joka juoksukerralla on mennyt pikkuisen edellistä paremmin tai vähintään yhtä hyvin ainakin. Ja nyt kun sitten ei sujunutkaan, niin se oli tosi masentavaa. Mutta poikakaverini lohdutti, että kehitys tapahtuu hitaasti ja nousevassa aaltoliikkeessä. Eli eteenpäin mennään koko ajan, mutta välillä saattaa tulla takapakkia. :) Mutta olet kyllä ihan oikeassa siinä, että kehoaan on hyvä kuunnella ja niin yksinkertainen neuvo kuin se onkin, monen pitäisi tuosta itseään aina välillä muistutella!

Bisquits: Aijaa, hauska sattuma! :) Kerrohan välillä aina omia lenkkikuulumisiasi. ;)

Kata: Minulla on yhdet ihan hyvät urheiluliivit, ja pienet rinnat eivät tietenkään tukea ihan yhtä paljon kaipaakaan kuin suuremmat. Mutta ehdottomasti seuraavana ostoslistalla ovat kunnon urheilurintsikat! :)

Kaisa: Kiitos. :) No kyllä ne itse asiassa nyt aika kivoilta näyttävätkin! :D

Sirpa: Minulle hyvät lenkkarit löytyivät ihmeen helposti, ainakin siihen nähden, että lapsena niitä saatiin aina etsiä aivan loputtoman kauan. :) Mutta asiantuntevasta myyjästä oli varmasti apua asiassa! Ja Antti Asplundin ristin olen ostanut hänen omasta Block-liikkeestään, joka sijaitsee Helsingissä Iso Roovbertinkadulla, mutta ristejä saa tilattua myös hänen verkkosivujensa kautta. Hintaa omallani taisi olla 15 euroa, mutta se oli tarjouksessa. Normaalihinta on varmaankin jotain 30 euron kieppeillä.

Ee: Minä ostin omani ihan tuosta Mikonkadun Intersport Megastoresta ja jäi tosi positiivinen fiilis. Ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua sekä sain sen askellusasian heti selvitettyä näppärästi. :)

Anonyymi2: Enpä kuule tiedä. :D Mutta onhan noita kummallisia "sivistyssanoja" varmaan aika moneenkin asiaan. :D

Anonyymi3: No olisi varmaan pitänyt. :D Ehkä joskus myöhemmin. ;)

21. toukokuuta 2009 klo 8.56  
Blogger Jenni kirjoitti...

Lraa: Tosi mahtava kuulla, että näitä luetaan mielellään, koska itse kirjoittelen näitä treenijuttuja niin mielelläni. :) Minä muuten saan myös lukijoiden kommenteista ihan älyttömästi tarmoa ja motivaatiota omaan harrastukseeni! Eli hienoa, kun toimii molemmin päin. :) Ja alku on aina tuskaa, minullakin yhä, mutta kunhan jaksaa luottaa siihen, että tuloksia syntyy hitaasti mutta varmasti, niin kyllä se siitä. :)

Mju: No ei sentään! :D Se olisi vajaan kuukauden lenkkeilleelle noviisille kyllä aivan liian kova haaste, ja monelle kokeneellekin. :D Ja hei, älä masennu! Alku on kenelle tahansa aina takkuista ja joskus ei millään suju tai ei huvita lähteä lenkille, tms. Mutta jos oikeasti haluaisit löytää sen innon aloittaa joku liikuntaharrastus, niin aseta vaikka itsellesi joku tavoite. Minulla konkreettinen tavoite on tiukka pylly! :D Ja olisi kiva myös tietysti olla ihan vain paremmassa kunnossa ja notkeampi. Visioin sitä tiukkaa pyllyä ja lenkille lähteminen tuntuu kummasti kiinnostavammalta kuin hetki takaperin. :D Seurassa homma sujuu myös paljon sutjakkaammin ja kaverilta saa tarvittaessa kannustusta ja vähän potkua pyllylle, jos laiskottaa. :)

Juoksu nyt sinänsä ei ole lajina niin kamalan kiinnostava, mutta juuri kaverin kanssa siitä saa irti iloa ihan eri tavoin, kun voi samalla vaikka jutella. Juoksuvauhtikin pysyy sopivana, kun jutustelee. Yksi hyvä puoli juoksussa on myös sen ilmaisuus. Varusteet (eli lähinnä kengät) kannattaa laittaa kuntoon, mutta muuten siitä ei kyllä kuluja koidu. Mutta jos tosiaan tällaiset ilmaislajit eivät nappaa, niin toivo vaikka synttäri- tai joululahjaksi rahaa tai jäsenyyttä jonnekin kuntoklubille, tms. jotta voit rahoittaa harrastustasi. Minä esimerkiksi toteutin pitkäaikaisen haaveeni lauluharrastuksen aloittamisesta siten, että pyysin vanhemmiltani synttärilahjaksi rahoitusta laulutunneille. Sain osan tarvittavasta summasta ja loput säästin itse. :) Toivottavasti pääset toteuttamaan haaveesi! :)

Anonyymi4/Mansikka: Vitsit, miten mukavaa on kuulla, että näistä treenijutuistakin tykätään. :) Toivottavasti löydät sopivat kengät ja tsemppiä lenkkeilyyn! :)

Anonyymi5: Itse asiassa se on juuri toisinpäin, eli alipronaatiossa jalkaterä on taipuvainen kääntymään ulospäin ja ylipronaatiossa sisäänpäin. Kumpikaan noista ei tarkoita samaa kuin lattajalkaisuus, joka on asia aivan erikseen, vaikka vaatiikin omanlaisensa tuen kengiltä. :) Minulle selitettiin tämä juuri tuolla liikkeessä, eli neutraalin askelluksen lisäksi askellusvaihtoehtoja oli oikeastaan kolme: yli- ja alipronatoiva sekä lattajalka. :) Tarkistin vielä netistä asian laidan ja näin se taitaa olla. Kiitos tsemppauksesta, sitä tarvitaan! ;)

Emmanuelle: Okei, myönnetään, että olisi voinut käydä paljon huonomminkin lenkkarivalinnassa. ;) Aivan mahtavaa kuulla, että olen onnistunut motivoimaan myös muita liikuntaharrastuksen aloittamisessa! :) Tsemppiä aloitukselle! Ja mitä tuohon kipuun tulee, niin minua taas ei ole oikeastaan keuhkoihin yleensä sattunut, mutta mahaan joskus siten, että jommassa kummassa kyljessä tuntuu sellaista pistävää kipua. Yleensä kyse taitaa olla siitä, että joko juoksee liian kovaa tai sitten syömisestä on kulunut liian vähän aikaa ennen lenkkiä.

SS: Kommentissa ei varmastikaan viitattu lenkkareiden nimeen, vaan askellukseen. :) Eli yksi askellustyyppi on nimeltään supinoiva (tai vaihtoehtoisesti alipronatoiva) ja kerroin tekstissä, että oma askellukseni on tuollainen. :) Mutta tosiaan, kengissä lukee kyllä Supernova! :D

21. toukokuuta 2009 klo 8.56  
Anonymous Lotta kirjoitti...

Jee, juoksupostauksia! Aloitin itse tänä keväänä juoksuharrastuksen. Juoksu on aina ollut mulle no-no, urheilumuoto joka ei yhtään kiinnosta. Olen mielestäni ollut siinä aina tosi huono, vaikka olenkin liikunnallinen.

Mutta tänä keväänä asiaan tuli muutos! :D Treenaan nyt aluksi intervalli-tyyppisesti: vaihdellen juoksua ja kävelyä. Mutta viimeksi oli tosi hyvä fiilis, ja juoksin koko 4km matkan! Mulla on myös tavoite, että kesän loppuun mennessä jaksan juosta hyvällä tekniikalla 10km :)

21. toukokuuta 2009 klo 12.10  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Kiitos vastauksesta! :) Tutkiskelin itsekin pronaatioasioita vielä tarkemmin netistä:

Tohtori.fi kertoo, että kun jalassa on ylipronaatio, sääri kiertyy sisäänpäin ja jalkaterä kääntyy ulospäin. Toisesta lähteestä löytyy hyvä kuva ylipronaatiosta: http://www.omt-klinikka.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=27&Itemid=61

Takerruin asiaan, koska fysioterapeutti totesi että minulla on ylipronaatio, ja kävellessäni/juostessani varpaat eivät osoita suoraan eteenpäin, vaan ulospäin (kuten linkin kuvassa). Itse asiassa kun tarkkailee ihmisten askellusta esim kaupungilla, suurimmalla osalla varpaat sojottaa enemmän tai vähemmän ulospäin :) Eli ylipronaatio on tosi yleistä. Mutta sinulla ilmeisesti kävellessä varpaat osoittaa vähän sisäänpäin?

Ollaankohan me siis puhuttu samasta asiasta mutta eri termein :) (Lattajalka-asiassa olin kyllä väärässä, kiitos korjauksesta!) Mutta pääasiahan on tietysti se, että olet löytänyt juuri jalallesi sopivat kengät! :)
Raportoi treenikuulumisia jatkossakin! Jos vaikka itseänikin lenkkikärpänen puraisisi :)

21. toukokuuta 2009 klo 12.15  
Blogger Jenni kirjoitti...

Lotta: No sama minulla, juoksu ei ole koskaan innostanut. Se on tuntunut tylsältä ja puuduttavalta, mutta jostain syystä olen nyt muuttanut mieleni. :D Tuo intervalliharjoittelu onkin ilmeisesti aika tehokasta, olen itsekin aiemmin testannut juuri sitä tekniikkaa. :) Ja tällä hetkellä juoksen noin 4,5km lenkkiä, josta kävelen osan. Muutamalla lenkillä olen jo juossut liki koko matkan pitäen vain pari lyhyttä kävelypätkää esimerkiksi jyrkissä ylämäissä. Minäkin voisin asettaa jonkun tuollaisen kilometritavoitteen, hyvä idea! :)

Anonyymi: Veikkaan, että olemme puhuneet ihan samasta asiasta mutta eri termein. :D Minä ajattelin koko ajan mielessäni sitä jalkaterän reunaa enkä niinkään varpaita. :) Eli ylipronaatiossa paino on ikään kuin sillä sisäreunalla, jolloin varpaat sojottavat vähän niinkun ulospäin - sitä varmaan ajoit takaa? Ja alipronaatiossa taas paino kallistuu enemmän jalan ulkosyrjälle. :) Mutta ilmeisesti minulla tuo alipronaatio on hyvin lievä, eikä varpaiden kävellessä kyllä huomaa sojottavan oikein mihinkään suuntaan. :D Ja aion tosiaan raportoida lenkkikuulumisia kyllä, anna vain reilusti sen lenkkikärpäsen purra! ;)

21. toukokuuta 2009 klo 12.38  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

musta ainakin on tosi kiva lukea juoksutreeneistäsi, kivaa vaihtelua! :)

21. toukokuuta 2009 klo 13.35  
Anonymous Em kirjoitti...

Kuten jenni selvensikin niin "alipronaatiossa" ELI supinaatiossa astutaan enemmän ulkosyrjällä, jolloin jalkapohja kääntyy sisään päin. Ylipronatoivat jalat taas ovat hyvin tuttu näky suomalaisilla, hirmu monen kengät kun näyttävät hieman lässähtäneen sieltä sisäreunasta :) Totta siis on että tuo jalkaterän supinaatio on harvinaisempi ja siihen sopivia lenkkareitakin on haasteellisempi löytää, monista kengistä kun tuppaa löytymään meille supinoiville tarpeeton ylipronaatiotuki. Ja nuo termit tulee muuten ihan latinan kielestä, lääketieteessä yleisesti käytetty eri liikesuuntien kuvaamisessa.

Pitipähän taas päästä pätemään :D

23. toukokuuta 2009 klo 22.39  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu