Pari pisamaa, kiitos!
Ihmisluonne taitaa olla vähän sellainen, että helposti haluaa aina juuri sitä, mitä itsellä ei ole. Kiharatukkaiset tahtoisivat suorat hiukset, blondit olisivat mieluummin brunetteja ja pitkät pätkiä. Pisamat tuntuvat olevan yksi tällaisista asioista, joiden omistajat melko usein inhoavat niitä suuresti, mutta joista moni pisamaton kaihoisasti haaveilee. Minä kuulun juuri tähän onnettomaan ihmisryhmään, joka toivottaisi pienet ruskeat pilkut kesän tullen nenänvarteensa ilolla tervetulleiksi. Lämpimistä tervetulotoivotuksista huolimatta yhtäkään ei ole ilmaantunut. :(
Yksi pisamaisten kasvojen kuningattarista on Peppi Pitkätossu. En voisi edes kuvitella punatukkaista Peppiä ilman pisamoitaan. Punapäiden hipiällä pisamat ovatkin tuttu näky, mutta erityisen viehättynyt olen sellaisiin pisamanaamoihin, joiden kasvoille kesakoita ei heti osaisi kuvitella. Tummaihoisen tai aasialaissyntyisen iholle pisamat tuovat hassun ripauksen eksoottisuutta. Esimerkiksi Lucy Liu on minusta todella hurmaava pisamaisine kasvoineen. :)
Pisamat tuovat ulkonäköön välittömästi jotakin sellaista veitikkamaista pilkettä, joka viehättää minua. Kauttaaltaan pisamien peitossa oleva iho on persoonallisen näköinen, mutta minulle riittäisi ihan parikin kesakkoa auringon alla. Äitini saa pisamia nenäänsä ja poskiinsa aina kesän tullen, mutta minä en harmikseni ole perinyt tätä ominaisuutta. Yritän joka kevät ensimmäisten aurinkoisten päivien jälkeen tihrustaa, josko naamaan olisi ilmestynyt jotakin pisaman tapaista, mutta kun ei niin ei. Tämä on erityisen harmillista, koska omasta mielestäni minulla olisi erittäin pisama-potentiaalinen naama! :D Ne pari pilkkua tuossa nenänvarressa ikään kuin täydentäisivät koko kalvakan olemukseni! ;) Niin epätoivoiseksi en ole sentään vielä heittäytynyt, että meikkikynällä itselleni feikkipisamia tuhertaisin, mutta jos tilanteessa ei parin seuraavan vuoden aikana tapahdu parannusta, saatan heikolla hetkellä vaikka kokeillakin...
Kuvat: 1, 2, 3 & 4
Yksi pisamaisten kasvojen kuningattarista on Peppi Pitkätossu. En voisi edes kuvitella punatukkaista Peppiä ilman pisamoitaan. Punapäiden hipiällä pisamat ovatkin tuttu näky, mutta erityisen viehättynyt olen sellaisiin pisamanaamoihin, joiden kasvoille kesakoita ei heti osaisi kuvitella. Tummaihoisen tai aasialaissyntyisen iholle pisamat tuovat hassun ripauksen eksoottisuutta. Esimerkiksi Lucy Liu on minusta todella hurmaava pisamaisine kasvoineen. :)
Pisamat tuovat ulkonäköön välittömästi jotakin sellaista veitikkamaista pilkettä, joka viehättää minua. Kauttaaltaan pisamien peitossa oleva iho on persoonallisen näköinen, mutta minulle riittäisi ihan parikin kesakkoa auringon alla. Äitini saa pisamia nenäänsä ja poskiinsa aina kesän tullen, mutta minä en harmikseni ole perinyt tätä ominaisuutta. Yritän joka kevät ensimmäisten aurinkoisten päivien jälkeen tihrustaa, josko naamaan olisi ilmestynyt jotakin pisaman tapaista, mutta kun ei niin ei. Tämä on erityisen harmillista, koska omasta mielestäni minulla olisi erittäin pisama-potentiaalinen naama! :D Ne pari pilkkua tuossa nenänvarressa ikään kuin täydentäisivät koko kalvakan olemukseni! ;) Niin epätoivoiseksi en ole sentään vielä heittäytynyt, että meikkikynällä itselleni feikkipisamia tuhertaisin, mutta jos tilanteessa ei parin seuraavan vuoden aikana tapahdu parannusta, saatan heikolla hetkellä vaikka kokeillakin...
Kuvat: 1, 2, 3 & 4
Tunnisteet: Kauneus
lähettänyt Jenni @ 15.50
25 kommenttia:
olet muuten oikeassa, sun naamaan sopisi loistavasti pisamat! Joillakin pisamia alkaa tulla vasta iän myötä, joten pidetään peukkuja, että olet yksi niistä tapauksista! :D
Gnaa, olet NIIN oikeassa! pienempänä olin joka pääsiäisenä ihan fiiliksissä kun äiti suostui piirtämän nenäni ja poskeni täyteen ei mitenkään aidonnäköisiä, varmaan peukalonpään kokoisia hiilenmustia noita-pisamia kajal-kynällä.
Mikä vielä epäreilumpaa, veljeni kyllä pisamoituu! (ja toinen veljeni ruskettuu, en käsitä miksi juuri minä jäin keltaiseksi ja pisamattomaksi- on se niin väärin!)
Minulla on pisamia ja pidän niistä, mutta harmikseni ne jäävät finnien alle piiloon, ettei niitä oikein huomaa. Muutenkin finnit tuntuvat peittävän kasvonpiirteeni. Vuosia olen kokeillut vaikka millaisia lääkkeitä, mutta vihdoin löysin aineen, joka saattaa joopa vähän auttaa. Tiedän myös ihmisiä, jotka meikkaavat pisamia.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Itsekin haaveilen kunnon pisamoista ja pienenä Peppi Pitkätossu -fanina ätini piirtelikin niitä nenääni (turha edes mainita, miten onnelliseksi tulin). Pari vuotta sitten tosin huomasin, että itse asiassa minulla on pikkuriikkisen pisamoita poskissani ja ilahduin. Toisaalta ne ovat niin huomaamattomia, että uudesta koulusta saamilta ystäviltäni kesti kaksi vuotta huomata ne... :D Esimerkiksi Lindsay Lohanilla on upea pisamaiho, vau! Vaikken Lindsayta fanita, hän on kyllä ihan epäreilun kaunis...
Toivotaan, että saat pisamia iän myötä! (:
Täällä on yksi pisamapää, joka tykkää omistaan! Tosin pisamani eivät ole peppipitkätossulajia vaan paremminkin vähän epämääräisiä ja erikokoisia, mutta pisamia yhtä kaikki. Taitaa itse asiassa muuten olla Peppi Pitkätossun ansiota, etten missään vaiheessa edes nuorempana ole muistaakseni kärsinyt mitään kriisiä pisamistani. Jos Pepillä on sellaisia, kyllähän minullakin voi olla...
Pisamat on todellakin pop! Ja voi jos niitä oliskin enempi. Uusia sellaisia vastaanottaisin itsekin mielelläni entisten harvojen lisäksi.
Muistan lukeneeni muutama vuosi sitten eräästä naistenlehdestä silloisesta markkinoilla olleesta jonkinsortin pisamien tekoon tarkoitetusta meikkikynästä. Että onhan näitä feikkikikkoja tosiaan. Itsekään en tosin ainakaan ihan vielä aio turvautua moiseen, vaan paistattelen entiseen tapaan auringon alla pisamien toivossa <3 Ellei sitä sitten kokeilisi kummityttöni vinkkiä, kun kuulemma porkkanoita syömällä niitä saisi ;)
Älä hätäile;) kyllä ne pisamat voi sullekkin vielä tulla. Itse aloin vasta saamaan pisamia kunnolla nenän varteen ja poskipäille kun lähentelin kolmeakymppiä. Nyt vähän yli kolmekymppisenä ne on jo poskilla ympäri vuoden, ja täytyy sanoa että tykkään kovasti... ja miehen mielestä ne on hurjan söpöjä ja tekevät nuoren näköiseksi...
Eikun kasvot vaan aurinkoa päin;)
Hih, sun kasvot on kyllä kuin pisamille tehty, voin lahjoittaa pari omaani jos kiinnostaa ;)
Itse "kärsin" pisamoista, siis muiden mukaan usein kärsin, itse olen varsin tyytyväinen pilkullisiin kasvoihini. Kesäisin pisamia tulee ihan mielettömän paljon, mutta talvisin niitä voisi ihan hyvin olla enemmänkin! Olen pienestä asti rakastanut pisamiani ylikaiken, asiaan voi myös osaltaan vaikuttaa se että olen ollut Peppi-fani niin kauan kuin vain jaksan muistaa ;)
Muistan kerran ala-asteella kun eräs luokkakaverini (tyttö) tokaisi minulle että "mua ainaki ärsyttäis jos mulla olis noin paljon pisamia, mun mielestä ne on rumia!" :D teki silloin mieli näpäyttää pikkuneitiä takaisin oikein kunnolla mutta tuon kommentin jälkeen olen vain ollut entistä ylpeämpi kesakoistani ;) Se on kumma juttu, että monet ihmiset kommentoivat pisamia aika varovasti, ja useimmat tuntuvat olettavan etten itse pidä niistä. Väärässä ovat ja annan aina kaikkien kuulla siitä, heh!
Toivottavasti sinullekin siunautuisi pari pilkkua poskille kun kerta niin kovasti tahdot! mutta toisaalta kasvosi ovat todella kauniit kun ovat niin tasaisen väriset ja vaaleat.. :)
Täältä suunnalta tulee kanssa pisamalahjoitus! Minulla niitä on ympäri vuoden nenässä ja poskipäillä ja varsinkin näin kesän (okei, ei tuota säätä voi ehkä kutsua kesäksi, mutta...) tultua niitä tulee entistä enemmän.
Olen todella tummatukkainen ja ihonikin on vähän tummempi kuin suomalaisilla yleensä, vaikka ihan suomalainen olen. Pisamat ovat siis juuri sellaisia ruskeita, eivät oransseja. Yleensä pidän pisamistani, mutta välillä niitä on vähän liikaa. Pisamat saavat mielestäni ihmisen myös näyttämään nuoremmalta, ainakin itseni kohdalla on näin. Lisäksi välillä tuntuu, että oma naamani näyttäisi kamalan "sotkuiselta" kun siinä on noita pisamia. Kaikille muille paitsi minulle pisamat tuntuvat sopivan täydellisesti! :D
Osuit naulan kantaan! Iteki joskus halusin pisamat mut en meikkaa ni en sitte jaksanu alkaa väkertää ite :) Sulle vois kyllä sopia!
Ja olen aina halunnut kiharat hiukset ja olla lyhyempi kuin mitä olen mutta oon silti ihan tyytyväinen itteeni :)
Kiva blogi muute sulla!
Oot ihan oikeassa! Mulla on luonnonkiharat hiukset mutta haluan suorat hiukset. (onneksi suoristusraudat on keksitty!!)
Mulle tulee kesällä auringossa aina muutama pisamankaltainen ja tykkään niistä tosi paljon!
Just näinhän se menee, itelläni on niitä pisamia, ja en haluis ;)
Minäkin olen onnellinen pisamanomistaja :D Niistä tietää aina kesän tulleen :) Mutta tosiaan niitä voi tulla vasta sitten myöhemmälläkin iällä, ei kannata vielä luovuttaa!
Tykkään ihan älyttömästi omista pisamistani, mutta valitettavasti mun naamaan on siunautunut muutenkin niin paljon punaisuutta ja epäpuhtauksia, että usein kaikki auringon pusut katoaa sinne joukkoon :) Käsissä ja jaloissa ne näkyvät sitten sitäkin helpommin. En kyllä vaihtais ruskettumiseen :D
Itelläni on paljon pisamia. Ennen inhosin niitä, mutta myöhemmin oon tajunnu, että vaalea ihoni näyttäisi kaamean kalpealta ilman niitä:D
näin kiharahiuksisena voin sanoa että suorien hiusten haluaminen johtuu pääasiassa siitä, ettei kihariin voi laittaa otsatukkaa näyttämättä ihan hirveältä... mikä on törkeän epäoikeudenmukaista, olisin varmaan pitänyt otsista jo niin monta vuotta :,,,,,,,,,,,,,,(
Sulle sopis kyllä tosi hyvin pisamat! Toivotaan että semmosia alkais ilmestyy. :)
Mä podin samaa ongelmaa kauan kunnes viime ja tänä vuonna kesällä on tullu jopa noin kymmenen pisamaa ja oon niistä ihan innoissani. :D Ei ne kyllä näy ku tosi läheltä, mut silti oon onnessani ja kateellinen kaikille, joilla näkyy selkeesti. :D
Mulla oli lapsena paljon pisamia kasvoissa, mutta nyt vanhempana ei juurikaan, koska välttelen auringonsäteitä. En pidä pisamista, enkä rusketuksesta, vaan vaaleasta ihostani. Tiedän olevani useimpien mielestä outo, mutta hyvä näin. :)
Minä rakastan pisamoitani ja talvisin olen aina hyvin surullinen kun ne katoavat lähes kokonaan :( mutta onneksi kevään ensimmäiset auringonsäteet jo tuovat tutut pilkut nassuun :)
Ps. peppi on mun lapsuuden sankari numero uno!
Onhan se hyvä ihailla julkkisten täydellistä ihoa, jossa pari pisamaa näyttää oikein sievältä. Mutta entä sitten, kun iho on epätasaisen värinen, finniarpia täynnä ja sitten siihen tungetaan vielä pisamat (jotka eivät muuten rajoitu vain söpösti poskille ja nenän varteen, vaan myös otsaan ja käsivarsiin!). :/ En tykkää yhtään. Ihan kuin mulla olisi jotain hemmetin maksaläikkiä naama täynnä. Murr.
Stargirl: No eikö! :D Toivotaan, että minullakin alkavat pisamat ilmestyä vielä vanhemmiten. ;)
Enskumuisku: Muistan itsekin olleeni aivan innoissani, kun sain pääsiäisnoitana pisamia kasvoilleni. :D Eräänä vuonna taisin jopa hengailla koko päivän feikkipisamat naamallani ihan vain siksi, että olin niin fiiliksissä. :D Minunkin veljistäni ainakin toinen ruskettuu aina tosi hyvin ja saa pisamiakin - mikä vääryys! ;)
Anonyymi1: Toivottavasti saat iho-ongelmat kuntoon, niin pääset nauttimaan pisamoistakin. :) Finnit ovat kyllä todella rasittava vaiva, olen niistä itsekin nuorempana kovasti kärsinyt.
Pandora: Minä sain pisamia vain pääsiäisnoitana ollessani, mutta siitä otinkin sitten kaiken ilon irti. :D Vaikka illan tullen vaihdoin noidan vaatteet pois, niin pisamat saivat olla naamassa oikein mieluusti iltapesuun asti. :D Lindsay Lohanilla on kyllä upea pisamainen iho, mutta hän aika rumasti sen usein peittää sillä oranssihtavalla feikkirusketuksella. :( Mutta tosiaan, niitä aikuisiän pisamia toiveikkaasti odotellessa... ;)
Anonyymi2: Ihanaa, että jotkut osaavat nauttia pisamistaan! :) Näiden kommenttien perusteella Peppi Pitkätossu taitaa olla aika monen pisama-idoli. :D
Anukaroliina: Minäkin muistan, että joskus vuosia sitten oli ihan erikseen myynnissä joku pisamakynä, mutta kyllä se tuntui aikamoiselta hömpötykseltä. :D En tiedä auttavatko porkkanat pisamien syntymiseen, mutta ruskettumista ne ainakin edistävät. :)
Viiru: Olen kuullut muistakin, jotka ovat saaneet pisamia vasta myöhemmällä iällä. Toivotaan, että minullekin kävisi niin! :) Ja toden totta, pisamista tulee heti sellainen nuoremman oloinen ilme kasvoille. :)
Ambe: Mahtavaa, että muutkin näkevät tuon pisama-potentiaalisuuden kasvoillani. :D Mieluusti otan pari pisamoistasi, jos haluat välttämättä niitä lahjoittaa. ;) Mutta tosiaan, kiva että tykkäät omistasi, koska tiedän monia ihmisiä, jotka haluaisivat pisamistaan eroon - ne hullut! :D Tasaisen vaalea ihokin on toki kaunis, mutta kyllä ne pari pilkkua antaisivat hauskasti kesäistä ilmettä.
Joh4nn4: Kiitos vain pisamalähetyksestä, toivotaan että löytää perille. ;) Uskon kyllä, että jos pisamia on ympäri vuoden, niin joskus niihin saattaa kyllästyä ja haikailla tasaisen värisen ihon perään. Mutta nauti vain pisamistasi, ne ovat minusta tosi söpö piirre! :)
Teputepu: Kiitos. :) Minusta tuntuu, että ihmiset aina vähän haikailevat sitä, mitä heillä ei ole. Itsekin halusin varsinkin pienenä pitkät, tummat ja kiharat hiukset - ja omani olivat luonnollisesti vaaleat, lyhyet ja suorat. :D No nyt vanhemmalla iällä sitten toteutin haaveeni, kun värjäsin vihdoin tukkani tummaksi. :)
Noora: Minun tukkani on kyllä niin suora kuin olla ja voi. :) Suorassa tukassa on kyllä se etu, että sitä voi aina kihartaa, mutta kunnolla kiharan tukan suoristaminen onkin työläämpi juttu. Onneksi suoristusraudat on kuitenkin keksitty!
Karo: Harmi, kun näitä ominaisuuksia ei voi vain vaihdella. :D
Maria: Toivotaan, että pisamat löytävät minunkin nenälleni ajan myötä. :)
Babooshka: Minä en kasvoista yleensä rusketu kovin hyvin, niin ehkä senkin takia kaipaan niitä pisamia jonkinlaiseksi kesän merkiksi. :D
Pisamanaama: Ihan totta muuten. :) Monesti punapigmenttisten iho on todella vaalea, niin pisamat tuovat siihen vähän väriä. :)
Curlie: Se on kyllä totta, että suoran tukan muuntelumahdollisuudet ovat paljon monipuolisemmat kuin kiharan. Ja suora tukka on yleensä helpompi kihartaa kuin kihara suoristaa. Harmin paikka, että et saa otsista laitettua. :/
Tiia: Kiitos! :) Pidetään peukkuja pisamien puolesta. ;) Ja onnea sinulle jo tapahtuneesta kehityksestä! :D
Auringonkarttaja: No makuasioitahan nämä ovat. :) Mutta hyvä, että olet keksinyt keinon, jolla saat pidettyä pisamat ja ruskettumisen kurissa. :)
Nelliina: Ei ole kyllä Pepin voittanutta! :) Muistan, että minulla oli lapsena sellainen Peppi-kuuntelukasetti, jota kyllä veivasin alusta loppuun ja lopusta alkuun varmaan satoja kertoja. :D Ja ostin tässä aikuisiällä Peppi-kirjatkin omaksi!
Joa: No harvalla on yhtä täydellinen iho kuin julkkisten Photoshopatuissa kuvissa. :) Moni ihastelee aina täällä blogissakin upeaa ihoani, joka todellisuudessa ei ole kyllä ollenkaan niin upea kuin kuvissa näyttää (vaikka en kuvia Photoshoppailekaan). Minusta pisamat kyllä käsivarsissa ovat aika söpöjä, mutta makuasioitahan nämä ovat. :)
Nuorempana mulla oli tapana vedellä runsaiden pisamieni yli tattoo coveria, koska inhosin niitä. :D Jotenkin vuosien aika on käynytkin niin että aloin rakastaa niitä. Nykyään olen myös mielelläni tälläinen punapäinen (tahdoin olla platinablondi..) alle 160 senttinen pätkä (..ja ainakin 175 cm pitkä). Ehkä löysin sisäisen Peppini! :P
Hahaa, minä pisamaisena olen itseasiassa hyvin tyytyväinen täplikkyyteeni, vaikkakin koulussa tuli huomautuksia tyyliin "teeren p*skaa naamalla." Omistan niitä jopa käsissä mutta niistä en ole kauhean riemuissani..
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu