Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Shoppailusta ja sen vierestä

Pupulandia

25-vuotiaan tyttösen pohdintoja tyylistä, muodista, kauneudesta ja sen sellaisesta.

torstai 6. elokuuta 2009

Shoppailusta ja sen vierestä


Aloin viime keväänä rahapulassani radikaalisti vähentää shoppailua ja sama meininki jatkuu yhä. Olen kuitenkin mielenkiinnokseni huomannut, että mitä vähemmän kiertelen kaupoissa ja ostan, sitä vähemmän oikeastaan edes kaipaan mitää uutta. Shoppailemattomuus ikään kuin ruokkii itseään, koska en jatkuvasti altista itseäni kaikenlaisille mieliteoille. Minulle on kerran aikaisemmin käynyt näin ja sekin oli shoppailulakon yhteydessä. Tuolloin halusin säästää rahaa ja olin 4kk shoppailematta aika tiukkarajaisin säännöin. Huomasin lakon tullessa päätökseensä, etten oikein enää edes osannut kierrellä kaupoissa. Olin omaksunut toimintamallin, että mikäli vaatekauppaan eksyinkin, en alkanut penkoa tarkemmin, jos heti ensisilmäyksellä ei näkynyt mitään todella kiinnostavaa. Ja jotain kiinnostavaa löytäessänikin punnitsin todella tarkkaan, tarvitsinko vaatetta todella - useimmiten totesin, etten tarvitse ja vaate jäi kauppaan.



Tietysti kaikkeen myös tottuu - olen tavallaan jo tottunut siihen, etten oikeastaan tarvitse mitään uutta ja huomannut, että olemassaolevista vaatteistanikin saa aika kivoja kokonaisuuksia. En toki ole sentään mikään yli-ihminen, vaan tottakai tässäkin huushollissa on päiviä, jolloin ei löydy mitään päällepantavaa. Ja tottakai himoitsen joskus uusia vaatteita. Mutta huomaan, että jokin on silti muuttunut. Sen sijaan, että haaveilisin loputtomasti uusista vaatteista, mietin jatkuvasti, mistä voisin vielä luopua! Vaatteita pursuilevat kaapit ovat jotenkin herättäneet tajuamaan, miten pientä osaa vaatevarastostani oikeasti käytän. Vaikka aina kirpputorikamoja kasaillessani yritän olla tiukka ja karsia tavaraa mahdollisimman jämäkällä otteella, kaappeihin jää silti paljon turhaa, mistä en vain malta luopua.



Haaveissani on yksinkertaisesti toimivampi vaatevarasto. Tuntuu, että minulla on paljon kivoja vaatteita, mutta joita en loppujen lopuksi osaa yhdistää oikein mihinkään tai jotka eivät loppujen lopuksi ole aivan juuri minun tyylisiäni. Minusta paljon vaatteesta kertoo se, jos se jokaisessa "kumman laittaisin" -vertailussa jää häviölle. Taannoisella Fashion Helsinki -kierroksella Maria Veitola kiteytti asian mielestäni aika hyvin. Hän kertoi miettivänsä aina ostopäätöstä tehdessään, että onko kyseinen vaate aarre. Ja jos ei ole, se jää kylmästi kauppaan. Minusta tuossa on aika mainio shoppailu-filosofia! Tosin kyseisellä neidolla lienee paljon enemmän tilaisuuksia, joissa kaikenlaisia aarteita pääsee käyttämään kuin perus-kaduntallaajalla. Jos siis et ole Maria Veitola, suosittelen ainakin hetken miettimään, missä sitä paljettikoristeltua sifonkihaalaria voisi sitten oikeasti käyttää. ;)



Uskon, että olen omaksunut tämän uuden filosofian aika hyvin. En aikaisemminkaan ole ollut mikään himoshoppailija, mutta asenteitaan ja tapojaan voi silti aina silloin tällöin vähän tarkistaa. :) Toimivampaa vaatevarastoa varten minun pitää hankkia myös lisää vaatteita, toimivampia ja helposti yhdisteltävissä olevia vaatteita sekä sitten niitä huutomerkkejä, jotka ovat juuri vaatekaapin aarteita. MUTTA se tarkoittaa myös luopumista. Uusien tuulien tuiverruksessa huomaankin yhtäkkiä, ettei luopuminen loppujen lopuksi ole edes niin vaikeaa. Kyllä useimmat meistä tuota lajittelua tehdessään yleensä sisimmässään tietävät, tuleeko jotakin vaatetta oikeasti käytettyä vai säilytetäänkö sitä kaapissa enemmänkin tunnesyistä tai varmuuden vuoksi. Joskus ihminen vain tarvitsee hieman aikaa voidakseen luopua jostakin ja hyväksyäkseen, ettei kaikkia ole tarkoitettu toisilleen.

Loppuun on kuitenkin ihan hyvä muistuttaa, ettei ihan kaikkia ostoksia tarvitse aina niin kiihkeästi tarvita, mutta silloin kannattaa uhrata ainakin hetki miettiäkseen, onko kyseessä oikea aarre. :)

Kuvat: 1, 2, 3 & 4

Tunnisteet: ,

27 kommenttia:

Blogger Gemma kirjoitti...

Allekirjoitan tän täysin ! Kun on vähentänyt pakonomaista vaatteiden ostelua jo hetken, tulee jokaikistä vaateostosta harkittua tarkkaan ja pitkään. Olen myös löytänyt itsestäni uuden puolen, jota en tiennyt olevan... Pihiyden :)

6. elokuuta 2009 klo 9.37  
Blogger Promadina kirjoitti...

Virkistäviä ajatuksia, ja olen ehdottomasti terveellisen pihiyden puolesta. Kiitos että on myös näitä bloggaajia, jotka tajuavat ettei vaatekomeroa pidä uusia joka viikko!

6. elokuuta 2009 klo 9.44  
Blogger Nooruska kirjoitti...

Silitin eilen kaksi tuntia vaatteitani ja kasa on nyt puolessa välissä. En todella tarvitse mitään.

Shoppailuhimon taltuttamisen pahimmaksi viholliseksi en kuitenkaan lue kirppiksiä tai edes vaatekaupoissa kiertelyä vaan nettikauppoja. ostamisesta ilman rahaa on tullut liian helppoa ja hooämmän sekä elloksen kuvastoja ja tarjouksia tulee ovista ja ikkunoista saatikaan jos eksyy asoksen outlet-sivuille joissa on oikeasti halpoja hyviä vaatteita ja kaiken lisäksi sellaisia mitä ei Suomesta saa. Joskus tuntuu, että tällaisissa tilanteissa pitäisi ostaa varastoon, mikä on niin tyhmää.

Kiva juttu järkevämmästä kultuksesta; tyyliblogit ovat selvästi menossa uuteen suuntaan!

Ja kiva saada Pupulandia taas piristämään työpäivää ;-).

6. elokuuta 2009 klo 10.34  
Anonymous ruusu kirjoitti...

Puhut asiaa! Ja kivaa tosiaan huomata, että olet palannut.

6. elokuuta 2009 klo 11.24  
Anonymous Netta kirjoitti...

Hyvin kirjoitettu teksti, josta sain itsekin kaivattua inspiraatiota pieneen kulutuskatkokseen. Syksy pitäisi malttaa todellakin elää säästöliekillä, jotta sitä seuraavaa vaihtovuotta ei tarvitsisi kuluttaa rahahuoliin. Kesän aikana olen löytänyt vihdoin kirpputorit, joten ehkäpä vastustamattoman ostoshimon iskiessä pitääkin suosiolla suunnata kirppikselle ja jättää ketjuliikkeet ym. rauhaan. Saa nähdä onnistuuko - here's hoping.

Asiasta kukkaruukkuun, nyt kun second hand -shoppailu tuli puheeksi: oletko jo päättänyt, mitä teet tässä http://pupulandia.blogspot.com/2008/12/ennenaikainen-joulu.html postauksessa esiintyneen ruutumekon kanssa? Rakastuin siihen palavasti jo tuolloin, joten jos päätät pistää sen eteenpäin, olen valmiina käsi pystyssä! :)

Kommenttini jälkimmäinen osa nyt vähän riitelee ensimmäisen osan kanssa, mutta eikös se niin ollut, että aarteiden kohdalla saa lakosta joustaa..? :D

6. elokuuta 2009 klo 11.47  
Blogger Kaisa kirjoitti...

Olen huomannut itsessäni ihan samanlaisia juttuja :D Nykyään kun menen vaatekauppaan kiertelemään katselen vain pintapuolisesti sen läpi ja jos jotain löydän mietin todella tarkkaan tarvitsenko vaatteen oikeasti :D Ihan oikeasti useimmiten vaatteen tulee olla lähes täydellinen että se pääsee mukaan..

Mietin että rahoille saattaisi olla jotain parempaa käyttöä kuin se viidestoista bilekimalletoppi :D jotain mullistavaa on tainnut tapahtua tuolla korvien välissä..

6. elokuuta 2009 klo 12.13  
Blogger Sugar Kane kirjoitti...

Jaan ms Veitolan ostofilosofian - elämä on liian lyhyt haaskattavaksi vaatteisiin, joita ei rakasta.

Olen kyllä sitä mieltä, että ihan tällaista tavallistakin elämää elävän kannattaa mieluummin hankkia paljetein koristettu sifonkihaalari ja pitää sitä kaikkialla JOS just se on se kyseisen ihmisen aarre ja tekee onnelliseksi, mieluummin kuin kasapäin hajuttomia ja mauttomia ihan tavallisia vaatteita.

6. elokuuta 2009 klo 12.44  
Blogger Puppe kirjoitti...

mäkin komppaan tätä ihan täysin. kun on miettinyt jonkun vaatekappaleen kohdalla että luopuuko vai eikö, ja kun ottaa itteään niskasta kiinni ja luopuu, niin ensi viikolla ei edes välttämättä edes muista koko vaatekappaletta! en itse ainakaan ole jäänyt haikailemaan
mitäjosjoskuskuitenkintarvitsentätä -vaatteen perään kun siitä kerran olen luopunut kun en edes muista niitä ;-)

6. elokuuta 2009 klo 13.16  
Anonymous Neiti E kirjoitti...

Tämä on hyvä hetki itse kunkin jäädä miettimään tätä postausta, ja kriittisesti arvioida omaa kulutuskulttuuriaan. :)

Erittäin ajankohtainen aihe. Itseäni on arvelluttanut viime aikoina blogit, jotka keskittyvät vain uusien tavaroiden ja vaatteiden hankkimiselle ja yltiökulutuksen suitsuttamiselle. (Ihan vaan esimerkkinä vaikka mungolife.)

Ajatuksena vain, että mitä väliä silläkään on, että kierrättääkö biojätteensä, jos kaapissa on yli 100 paria kenkiä. Kenkiä, joista surin osa on tehty halpatyömaissa, joiden tehtaat saastuttavat ja saasteet valuvat suodattamattomina maahan; puhumattakaan nyt edes mahdollisesta lapityövoimasta...

6. elokuuta 2009 klo 13.20  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

kiva teksti ja hyvä et oot palannut, toivottavasti entistä ehompana =)

mäkin syyllistyn välillä turhiin ostoksiin, kerran maksoin 40€ pelkästä paitapuserosta jota mä muka himoitsin niin paljon... joo käytin sitä ehkä pari kertaa ja nyt se tuolla kaapin pohjilla pyörii. onneks tää opiskelijaelämä kumminkin vähän rajottaa kulutusta ja panee miettimään eikä tommosia enää anna tapahtua. onnekseni oon myös innostunut kirppareista, ei kirpase paljoa jos sattuukin hetken huumassa ostamaan jtn joka paljastuu hetken päästä hyödyttömäks. ja plussaa on et tyylikin on nyt jämähtäny suht kohilleen et ei niitä turhia niin paljon tule hankittua =)

6. elokuuta 2009 klo 14.12  
Blogger Lilla My kirjoitti...

Ajatuksia herättävä teksti, Jenni!

Blogisi on ollut aina ehdoton suosikkini kaiken muun hyvän ohella juuri siksi, että täällä ei mässäillä jokapäiväisillä ostoksilla halpisvaateliikkeistä.

Vaikka kulutustottumukset ovat jokaisen henkilökohtainen asia, ainakaan minä en ymmärrä ylenpalttista hamosten ja valkoisten toppien keräilyä viikon jokaisena päivänä..

Kiitos!

6. elokuuta 2009 klo 14.20  
Blogger Ee kirjoitti...

Hienoa, että shoppailemattomuus on vallannut alaa blogeissakin. Vanhan kunnostaminen kohottaa mieltä shoppailemattomuuden ohella: hain juuri vanhat, rakkaat turkoosit nauhakenkäni suutarilta ja nyt niissä on uudet pohjat. Lisävuosia kengille, lisäiloa minulle, vaan ei yhtään lisätilan tarvetta kenkähyllyyn!

6. elokuuta 2009 klo 14.26  
Blogger Laura kirjoitti...

Kiitos inspiraatiosta! Samoin minua inspiroi sun treenaus-aiheet, etenkin motivaatiovinkit. Sitä motivaatiota kun olen etsiskellyt...:)

Ja kivaa kun oot bäk! :D

6. elokuuta 2009 klo 14.59  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Juuri tämän takia pidän sun blogistasi niin paljon! Eli hyvältä näyttäminen ei vaadi sitä, että pitää ostaa jokainen uusi trendivaate.
Olen samanikäinen kuin sinä ja olen kasvanut taloudessa, jossa rahaa ei ollut laittaa paljoakaan vaatteisiin saati asusteisiin (lama-ajan lapsuus...). Kun lopulta aloin saada opintotukea tuntui se lähes lottovoitolta ja täytyy myöntää, että se kuluttaminenkin meni joskus hieman liiallisuuksiin. Nykyään toteutan aika samaa filosofiaa kuin tässä kirjoitusessa puhuit. Joskus käy kyllä niin, että se ns. aarre jää vaatekaappiin roikkumaan ja tylsempi vaate osottautuukin oikeaksi aarteeksi käytössä. Mutta pikkuhiljaa se oma tyyli on löytynyt ja osaan jo ostaessa kuvitella missä, milloin ja minkä kanssa vaatetta tulen käyttämään.

Ja mikään ei tosiaan ole hauskempaa, kun tehdä tutkimusmatkailua omaan vaatekaappiin. Hyvänä vinkkinä kulutuksen vähentämiselle on myös järjestää tyttöjen iltoja, jonne jokainen tuo vaatteita, joita ei käytä. Näin ne saattavat löytää uuden tyytyväisen käyttäjän ja ehkä samalla itse löytää oman aarteensa. :)

6. elokuuta 2009 klo 15.39  
Blogger kirsikka kirjoitti...

Itse kirjoittelin samasta aiheesta jokunen aika sitten enkä voi sanoa muuta kuin että ihan ässä postaus ja ässä aihe!

Olen tosi iloinen kun blogeissa alkaa pikku hiljaa näkymään enemmän kriittisyyttä järjetöntä shoppailua kohtaan.

6. elokuuta 2009 klo 16.37  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Hei, kiitos hyvästä jutustasi! Olenkin välillä miettinyt, kuinka kukaan ei ota tätä aihetta esille.. Tuntuu, että useimmissa blogeissa ollaan keskitytty yhä enemmän juuri tähän uusien, uusien, ja uusien ostosten esittelyyn.. ei siinä tietenkään ole mitään outoa, onhan nämä muotiblogeja, mutta välillä liika on liikaa.

Tuntuu myös, että ajatuksena on se, että ostoksia pitää tehdä koko ajan, jotta on mistä postata!

Eli kiitos tästä virkistävästä herättelystäsi :)

6. elokuuta 2009 klo 17.23  
Blogger mari kirjoitti...

Tiedän tunteen :)

Oon ite yrittäny pyrkiä ostolakkoon tässä jo hetken aikaa, mutta vielä ei oo täysin onnistunu..

Netistä tilaaminen on kyllä liian helppoa ja siinä oonkin nyt onnistunu, enää ei oo ku H&M:ltä tulossa tavaraa ja nekin joskus kk:n päästä vasta..

6. elokuuta 2009 klo 22.30  
Blogger Lilou kirjoitti...

Amen tälle! Olen täsmälleen samaa mieltä, ja itse myös osin pakonomaisista syistä (olen ollut äitiys- ja nyt hoitovapaalla) ja osin vapaaehtoisesti toteuttanut harkitun shoppailun filosofiaa. Tuloksena on a) toimivampi vaatekaappi b)vaateostoksista saa aivan toisenlaisen ilon kun niitä ostaa harvemmin ja harkitummin :)

6. elokuuta 2009 klo 23.36  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Mä olen kanssa säästämistarkoituksessa karsinut shoppailua ja olen huomannut saman kuin sinä. Viime aikoina olen lähinnä shoppaillut löytöjä. On ihanaa löytää joku laadukas tuote puoleen hintaan. en käynyt kesän alennusmyynneissä ollenkaan mutta nettikaupoista tuli tehtyä muutama löytö :) Kohta vuoden ajan olen shoppaillut vain löytöjä, vain silloin tällöin täydennän vaatevarastoa perustopeilla yms.

7. elokuuta 2009 klo 13.02  
Blogger Jenni kirjoitti...

Voihan pylly. Olin juuri vastannut melkein kaikkiin kommentteihin, kun yhtäkkiä painoin vahingossa jotain ja koko teksti katosi. Yhyy. Vastaan näihin kaikkiin kommentteihin paremmalla ajalla uudelleen! :D

8. elokuuta 2009 klo 9.06  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Mä niin toivon, että pääsen joskus tuohon vaiheeseen elämässä! Olen ihan toivoton shoppailufriikki, kulutan melkein kaikki rahani vaatteisiin, ja kaapista sitten pursuilee ihania vaatteita, joiden olemassaoloa tuskin muistan. Nyt olenkin päättänyt ryhtyä shoppailulakkoon - en ihan totaaliseen, mutta aion shoppailla paaljon aiempaa harkitummin, ja toivottavasti pääsen joskus eroon tästä shoppailumaniasta. :)

8. elokuuta 2009 klo 17.52  
Blogger Jenni kirjoitti...

Noniin, uusi yritys! Toivottavasti teknologiajumalat ovat tällä kertaa puolellani.

Gemma: Tuo on ihan totta. :) Pienellä harkitsemisella saa aika helposti vältettyä vikaostoksia. Mutta pihiyttä en ole kamalasti vielä itsestäni löytänyt. :D Ehkä sekin aika koittaa vielä. ;)

Promadina: Kiitos. :) Minäkin kannustan kyllä terveeseen pihiyteen, koska uskon että aika moni virheostoksista tulee tehtyä juuri liian höveliyden takia. "No kun ei se ole kalliskaan, niin ostetaan pois nyt sitten." Ja niin kertyy kaappiin taas lisää täysin merkityksettömiä lumppuja. Ja ehdottomasti minäkin kaipaan lisää bloggaajia, joilla blogin pääpointti ei ole ostosten esittely. :)

Nooruska: Mahtavaa! Eikö olekin mahtava tunne, kun huomaa, miten vähällä oikeastaan tuleekaan toimeen! :) Uskon samoin kuin sinä, että nykyään monelle turman paikka ovat juuri nuo verkkokaupat. Tilaillaan vaikka mitä ja ajatellaan, että voihan ne vaatteet sitten vaikka palauttaa, jos eivät sovi tai jos ei ole rahaa, tms. Mutta loppujen lopuksi ei-just-ihan-täydellisetkin vaatteet jäävät usein kaappeja täyttämään. Kiitos myös ihanasta palautteesta, on kiva olla taas täällä! :)

Ruusu: Kiitos. :) It's good to be back. :)

Netta: Mainiota, jos pystyin tekstilläni inspiroimaan! :) Joo, ehdottomasti kannattaa nyt vähän säästellä, koska on kiva, ettei siellä vaihdossa tarvitse sitten miettiä jokaista senttiä. Ja taatusti sieltä löytyy sellaisia aarteita, mitä Suomesta ei. ;) Ja mitä siihen ruutumekkoon tulee, niin en ole vieläkään päässyt sen kanssa oikein mihinkään tulokseen. Mekko on ihana, mutta jotenkin veikkaan, että itsellä sille ei tule käyttöä, joten luulen, että se siirtyy piakkoin kirppiskasaan. Työstän tässä juuri paria huuto.net-erää, mutta niiden jälkeen ajattelin, että voisin laittaa myyntiin enemmänkin vintage-kamaa, mutta lupaan infota asiasta sittemmin tarkemmin. :)

Kaisa: Minulle on käynyt juuri noin. :) Toki vieläkin tulee joskus ostettua hieman yhdentekeviä vaatteita, mutta virhearvioita sattuu nykyään todella vähän. Ja se on oikein hyvä juttu: säästyy sekä rahaa että kaappitilaa. :)

Sugar Kane: Todellakin. :) Ja tuo on kyllä hyvä pointti, että jokainen löytäköön sen sisäisen kuningattarensa, joka käyttää paljettihaalareita vaikka joka päivä. ;) Mutta tarkoitinkin tekstissä lähinnä sitä, että kannattaa miettiä, tuleeko vaatetta oikeasti käytettyä. :)

Puppe: Tuo on NIIN totta! Yleensä siinä käy juuri niin, että sen jälkeen kun jonkun vaatteen on kirppiskasaan heivannut, sen olemassaoloa ei edes muista enää. Kuinka paljon ihmisillä lojuu kaapeissa unohdettuja vaatteita, jotka saisivatkin joutaa kirppiskasaan... ;) Luopumisen tunne on unohduksen myötä myös todella vapauttavaa! :)

Neiti E: Soisin kyllä kaikkien tekevän niin, ja ihastuttavan moni on tuntunut tehneenkin, jos kommentteihin on uskominen. :) Ihmettelen itsekin toisinaan blogeja, joissa uusia vaatteita ostetaan useita kertoja viikossa - ja yleensä vielä aikamoiset satsit kerralla. Toki on jokaisen oma päätös, miten rahojaan käyttää, mutta eniten hämmästelen sitä, milloin niitä kaikki vaatteita kukaan ehtii edes käyttää.

Mutta mitä tulee tuohon kierrätys-asiaan, siinä en ole ihan samoilla linjoilla. :) Minullakin on kaapissani lukemattomia pareja kenkiä (, joita olen kyllä nyt aika rankalla kädellä karsinut), mutta kyllä esimerkiksi jätteiden kierrätys on silti minulle todella tärkeä asia. Ympäristöstä huolehtimisessa minusta pienetkin asiat ovat tärkeitä - niin kuin sanotaan: pienistä puroista muodostuu suuri joki. Jos jokainen huolehtii omalta osaltaan pikkuasioista, niistä tulee yhdessä suuria. Tietenkin myös vaatteiden kertakäyttökulutus on luonnonvarojen turhaa tuhlaamista ja maailman jätevuorien kasvattamista, mutta ympäristöasioissa mikään vaivannäkö ei ole turhaa. :)

10. elokuuta 2009 klo 9.18  
Blogger Jenni kirjoitti...

Anonyymi1: Se on muuten totta, että mitä enemmän ostoksiaan harkitsee, sitä tarkemmin täytyy myös miettiä sitä omaa tyyliään. Ja kun oma tyyli alkaa hahmottua, niin tulee tehtyä vähemmän myös turhia ostoksia. Itse ole tyylini kanssa kokeilullinen, mutta osaan silti yleensä arvioida jo kaupassa, tulisiko jotakin vaatetta oikeasti käytettyä vai ei. :)

Lilla My: Kiitos tosi kivasta kommentista. :) On mukava huomata, että tällaistakin linjaa arvostetaan, koska itselläni sama meininki on jatkunut oikeastaan blogitaipaleen alusta asti. Blogosfäärissä on tilaa monenlaiselle ja on ilo tietää, että myös tällaiselle on kysyntää. :)

Ee: Olen samaa mieltä! :) Omassa blogissani samankaltainen linja on vallinnut oikeastaan alusta asti, mutta on hyvä aina välillä herätellä niin itseään kuin muitakin miettimään näitä juttuja. :) Mahtava kuulla, että vanhat kenkäsi saivat uuden elämän! :)

Laura: On kivaa olla taas täällä! :) Ja treenipostausta on luvassa tällä viikolla! ;)

Anonyymi2: Kuulostaa siltä, että sinulla on hyvin samankaltainen tausta kuin minullakin - ja sitä kautta (?) samanlainen asennekin pukeutumista ja shoppailua kohtaan. :) Opin nuorena todella kovan koulun kautta sen, että raha ei kasva puussa. Minulla ei ollut käytännössä juuri ollenkaan rahaa omassa käytössäni ja näin jälkikäteen ajateltuna se oli ehkä vähän turhankin ankaraa. Mutta ainakin opin, että rahan eteen on tehtävä töitä. Opiskelemaan lähtiessä tunsin oloni suunnilleen kroisokseksi, kun minulla oli kesätyösäästöjä ja yhtäkkiä sain säännöllistä opintotukea. Olin valmiiksi tottunut kituuttamaan, joten tuntui aivan mielettömältä, kun yhtäkkiä minulla olikin rahaa ostaa jotakin itselleni. Ensimmäistä kertaa elämässäni minusta tuntui, että pystyin oikeasti itse valitsemaan tyylini. Muutamien innokkaiden shoppailuvuosien jälkeen tilanne on kuitenkin tasoittunut jälleen hyvin rauhalliseksi. :)

Kirsikka: Niinpä. :) Samoilla linjoilla ollaan täälläkin. Kriittisyyttä kaivataan! :)

Anonyymi3: Kiitos. :) Minusta siinä vaiheessa kannattaisi oikeasti miettiä, miksi blogia pitää, jos kirjoitettavaa ei keksi ostamatta aina uusia vaatteita. Muotiblogin ei tarvitse välttämättä tarkoittaa sitä, että vaatevarastoa pitää koko ajan kartuttaa. Eikö paljon kiinnostavampaa olisi tehdä niin hyviä ostoksia ja miettiä tyyliään niin tarkasti, että luovuudella jo olemassaolevista vaatteista saisi aina yhä uudelleen kiinnostavia kokonaisuuksia. Montaa blogia minusta kuvaa nykyään paremmin sana shoppailublogi. ;) Toki niistäkin blogeista voi saada inspiraatiota ja ideoita, mutta omakohtaisesti tykkään siitä, että blogilla on jotakin muutakin annettavaa kuin jokapäiväinen päivitys halpaketjujen uusimmista vaatteista. :)

10. elokuuta 2009 klo 9.19  
Blogger Jenni kirjoitti...

Mari: Tsemppiä ostolakkoosi! :) Vinkiksi voisin sanoa, että älä ainakaan alkuun ole itsellesi liian ankara. Aloita pehmeällä laskulla ja tee itsellesi jotkut selkeät säännöt. Voit vaikkapa laatia jonkun viikko- tai kuukausibudjetin, jota et saa ylittää tai tehdä ostoslistan, jolloin heräteostosten määrä vähenee. Yleensä jotkut selkeät itselle asetetut säännöt auttavat pysymään tavoitteissa. :) Joskus mietin myös itse, miten hyvin olen tullut toimeen ilmankin jotain vaatetta ja se auttaa toteamaan, etten ehkä sittenkään tarvitse sitä. :) Onnea yritykselle!

Lilou: Mahtavaa! :) Tuo on erinomainen esimerkki siitä, mitä hyvää harkitsevalla shoppailulla voi saada aikaan. :) Minullakin on tavoitteena toimiva vaatekaappi!

Anonyymi4: Kuulostaa tosi samankaltaiselta kuin minunki shoppailu-meininkini. :) Metsästän yleensä alennusmyynneistä nimenomaan laadukkaita vaatteita ja normaalihinnoilla ostan joko perusjuttuja. :) Mutta minusta on paljon tyydyttävämpää löytää jotakin mahtavaa alennuksesta kuin normaalihinnalla, silloin todella tuntee tehneensä hyvän ostoksen. Aarteita tosin tarttuu matkaan niin normaalihinnoin kuin alennuksistakin. :)

Anonyymi5: Nyt valtavasti tsemppiä elämänmuutokselle! Kuten tuossa jo aiemmin Marille vinkkasin, niin kannattaa aloittaa ensin kevyesti, eikä suoraan tehdä jotain ehdotonta lakkoa, koska vanhat tavat istuvat sitkeässä. Ja on vain lannistavaa, jos ei pystykään noudattamaan uusia tiukkoja sääntöjään. Tee itsellesi jotkut omaan tilanteeseesi sopivat ohjeet/säännöt ja pyri noudattamaan niitä. Viikko- tai kuukausibudjett, ostoslista tai joku muu selkeä jaottelu sen mukaan, mitä saa ostaa, voi auttaa pysymään tavoitteessa. :) Onnea elämänmuutokselle!

10. elokuuta 2009 klo 9.19  
Blogger winda kirjoitti...

Hihi, samoilla linjoilla mennään! Paras tapa olla ostamatta mitään turhaa, on pysytellä poissa vaatekaupoista. Ei tule kiusauksia eteen joita vastaan pitäisi taistella. :)

10. elokuuta 2009 klo 12.34  
Blogger Chic kirjoitti...

"Joskus ihminen vain tarvitsee hieman aikaa voidakseen luopua jostakin ja hyväksyäkseen, ettei kaikkia ole tarkoitettu toisilleen."

Kiitos tästä, tämä lause kolahti ja kovaa. Tuntuu pätevän niin shoppailussa kuin muussakin elämässä...

Olen huomannut saman myös itsekin. Helsingissä vieraillessani tuntuu vaatekaapistani puuttuvan yhtä sun toista, mutta kun palaan kotiini - kaupunkiin jossa on vaivaiset kaksi vaatekauppaa - saan huomata että aivan hyvin niillä kaapissa jo olevilla vaatteilla pärjää.

Sitäpaitsi itse kuulun niihin ihmisiin, jotka jumittavat lempivaatteissaan kerta toisensa jälkeen, kaipa niitä vaatteita voisi sitten kutsua niiksi aarteiksi :)

12. elokuuta 2009 klo 0.54  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

toi toisiks ylin kuva löytyy mun pikkusiskon kuudennen luokan matikan kirjasta oisko ollu joku laskutaito

15. joulukuuta 2009 klo 7.55  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu