Hassu tyttö
Whiiii, vauhdin hurmaa! :D
Minulle usein sanotaan, että olen hassu tyttö. Vastaan aina kiitos, koska minusta on hienoa olla hassu. Ja se on myös aika harvinaislaatuinen ominaisuus, että osaa vielä aikuisenakin hassutella. Olen sitä mieltä, että tätä hienoa kykyä ei useinkaan arvosteta tarpeeksi. Onhan se nyt herranjestas aika upeaa, jos joskus ottaa kävelyn lomassa pari hyppyaskelta ihan huvikseen tai käy kesken työmatkan kiipeilemässä hiukan kiipeilytelineessä. Leikkipuistot ovat tosiaan aika mahtavia paikkoja. Varsinkin ne, joissa on sellainen vaijeri, jota voi laskea alas autonrenkaalla tai sompahissiä muistuttavalla jutulla. Bongasin sellaisen sunnuntaina kirpparireissulta tullessani ja laskin kolme kertaa! Sopiva annos hassuttelua päivässä pitää mielen virkeänä, suosittelen. ;)
Ja loppuun vielä hassutteluun sopivaa musiikkia: norjankielisiä tarinoita elefanteista ja kaikesta muusta mielenkiintoisesta sekä ruotsalaista ilottelua. :D
Tunnisteet: Höpötyksiä, Musiikki
lähettänyt Jenni @ 17.53
17 kommenttia:
Pieni hassuttelu on aina paikallaan! ;>
Hassuttelu on totaalisen aliarvostettua. Aina pitäisi olla niin jäykkä, asiallinen ja aikuinen. Hassuttelu on selkeästi merkki itsekurin puutteesta. Eihän kukaan 12 vuotta täyttänyt herranjestas VOI irrotella, ellei ole kännissä tai jotain. Gzuz...
On niin sääli ettei noita vaijeri-systeemeitä enää löydy niin paljon :( Meillä päin kaikki on otettu pois ja muutenkin kaikki vanhat ja hyvät leikkipuistojen härvelit uusittu, eikä niistä uusista saa oikein mitään irti ku ne on tehty vähän ylihuolehtien.. :(
hah, olisiko kalliosta! käyn itsekin välillä riekkumassa kyseisellä radalla =)
Hihii, se laite on ihan paras! :) Nykyään vaan tuntuu, että mulla peppu viistää jo maata, kun on tota painoa tullut hiukan lisää sitten lapsuusajan..
Juu noita vaijerisystemeejä on enää harvassa. :( Samoin on käynyt toiselle lempparilleni eli karusellille. Ovat ilmeisesti liian vaarallisia vempaimia lapsille, mutta entäs me lapsenmieliset aikuiset? Meillekin pitää olla tarjolla ilmaista huviketta!
Voi ei nyt mulle kävi köpelösti. Taidan tietää mitä meinaat sillä sompahissiliukukeinuvaijerisysteemillä, koska jäin siihen totaalisesti koukkuun kesällä! :D Mä laskin valehtelematta varmaan tunnin sellasella mun kaverin ärsyyntyessä vieressä. Se vaan oli niin hauska!!
Niin ja siis köpelösti siksi että nyt tekisi mieli juosta yökkäri päällä lähipuistoon...
eikö tuo ookkin sieltä kalliosta?? tuolla nappulana (ja okei välillä vieläkin) tuli riehuttua. ihana :P
Ihana postaus ja hassuttelu on todellakin hyvä taito. Meillä se on selvästi aina ollut perheen juttu. Kavereiden mielestä äitini oli aina hassunhauska ja muutenkin vanhempani pelaavat mielellään esim. seurapelejä ja kokeilevat uusia juttuja eivätkä ota kaikkea niin kovin vakavasti. Se pitää mielen nuorena ja iloisena. (PS: itsekin olen käynyt tarhan pihassa keinumassa yöaikaan kun päivisin se on varattu vain tarhalaisille)
Anonyymi1: Todellakin! Oikea asenne. ;)
Z: No niinpä! Aikuisuuden ei tarvitse tarkoittaa samaa kuin tylsä ja kankea. :P Ikävä kyllä suomalaiset tuntuvat pääosin osaavan irrotella vain alkoholin vaikutuksen alaisena. :(
Anonyymi2: Olen huomannut ihan saman! :( Mihin ne ovat kadonneet?! Mikään ei voita vanhaa kunnon vaijerirataa!
Turgin: Kalliostapa hyvinkin, aika hyvin bongattu. :) Ehkä törmäämme joskus vaijeriradalla! :D
Neiti S.: Hahaha, niin saattaa käydä, jos vaijeri on kovin joustavaa sorttia. :D Tuo kokeilemani ei onneksi vajonnut painoni alla. :)
Anna-Maria: Joo, nykyään ollaan niin ylihuolehtivaisia noiden leikkitelineiden suhteen. Eivät ne lapset parista kuhmusta mene rikki, oppivatpahan vähän varomaan. :D Mutta siis todellakin tarvittaisiin joku aikuisten leikkipuisto, missä olisi sitten tuollaisia lapsille liian vaarallisiksi katsottuja, vanhoja kunnon vempaimia. ;)
Tiia: Hahahah, ihana! :D Minä muistan, että olimme jo yläaste-iässä kaverini kanssa, kun menimme vieraalle paikkakunnalle musiikkileirille. Siellä sattui eräässä puistossa olemaan tuollainen vaijerirata ja valehtelematta laskimme sitä viikon aikana yhteensä varmasti tuntikausia. :D
Anonyymi3: Juu, Kalliosta on. :) Bongasin sen tosiaan ihan sattumalta matkallani keskustan suuntaan. :D
Auri: Joo, se on sääli, että päiväsaikaan nuo telineet ovat usein varattu lapsille. Hemmetin penskat! ;D Mutta hassuttelu tosiaan on hyvä juttu. Meidänkin perheessä on aina hassuteltu, mutta vieraiden aikaan vanhemmat useimmiten yrittävät kuitenkin vaikuttaa normaaleilta. :D
Juu, ei hassuttelua saa lopettaa kun tulee ns. aikuiseksi, sehän on ihan parasta! Ja sitten saa kuulla että "mitä SÄ oot ottanu?" Tylsimykset. :)
Luulen että hassuttelun ilmeneminen vaikuttaa harvinaiselta jos huomaa sen vain ihmisissä jotka erikseen julistavat olevansa hassuja/höpsöjä/lapsenomaisia yms. (Tai niin ainakin toivon ;D)
Kyllähän jokainen oikeasti joskus hassuttelee mutta ne jotka tekevät siitä ison numeron ja mainostavat sen olevan suuri osa heidän persoonallisuuttaan vaikuttavat usein tekevän sen hyvin pakotetusti ja ylikorostetusti. Siis ei niin että se olisi oikeasti osa heidän luonnettaan mutta että he lujaan ääneen julistamalla lähinnä hakevat huomiota tai haluavat korostaa (omasta mielestään) erilaisuuttaan. Muut ihmiset vain hassuttelevat nostamatta siitä mekkalaa.
En tiedä saako tuosta mitään järkeä, mutta siis tarkoitan että uskoakseni jopa kuivan verotarkastajan sisältä löytyy hassutteleva pieni otus joka tilanteen salliessa nostaa sieltä päätään. :)
Riehu: Joo, ikävän usein minunkin kuvitellaan olevan esimerkiksi humalassa, kun kehtaan vähänkin tehdä jotain perinteisestä poikkeavaa. :P
Mietinvain: Hmm, varmasti joidenkin ihmisten kohdalla niin onkin, että siitä hassuttelevasta luonteesta tehdään niin sanotusti numero, jolloin muutkin kiinnittävät siihen enemmän huomiota. Ja uskon myös, että ihan jokainen on kykenevä hassuttelemaan, mutta kyllä minä ainakin päivittäin tapaan ihmisiä, joilla ei ole pienintäkään pilkettä silmäkulmassa. Vaikka hekin varmaan tekevät joskus hassuja juttuja, pointti olikin siinä, että sitä ei pitäisi turhaan ujostella. Jos tekee mieli hyräillä bussipysäkillä (kuten tosi suloinen pikku-poika eilen teki), niin siitä vain. Ikävä kyllä varsinkin Suomessa kaikkea vähänkin "normaalista" poikkeavaa käytöstä katsotaan usein kieroon.
Hauskinta noissa itseeni kohdistuvissa hassu tyttö -kommenteissa on usein se, että sellaisina hetkinä, kun niitä saan, en usein ole kokenut tehneeni edes mitään hassua. :D Se mikä minulle on ollut täysin tavallista ja normaalia, onkin jonkun muun mielestä hiukan omituista ja hassua. :)
Kyllä se on hyvä ominaisuus. Itse harrastan ajoittain laukka-askeleita juoksemisen sijaan. Ja siis jo ylipäätään tuo juokseminenkin, isäni mukaan, ei ole kovin aikuismaista. No, enhän siihen pyrikään. ;)
Tiina: Minulla on usein niin kiire, että joudun juoksemaan, etten myöhästyisi. :D Oli aikuismaista tai ei! Mutta laukka-askeleet kunniaan! ;)
Air France - No excuses.
Töttöröö, ihan loistava biisi!
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu