Matkalla kohti omaa tyyliä

Olen saanut viime aikoina useita kommentteja, että tyylini on jollakin tapaa kehittynyt tai muuttunut. Siitä, onko muutos sitten ollut hyvään vai huonoon suuntaan, on oltu montaa mieltä. :) Jotkut ovat kuvailleet tyylini jotenkin selkiytyneen, toiset ovat jääneet kaipaamaan tyttömäisempää otetta tunikoineen ja mekkoineen. Huomaan itsekin viimeisten parin vuoden aikana tapahtuneen muutoksen pukeutumisessani, mutta en oikeastaan tiedä mistä se johtuu. Toisaalta muutos on ihan luonnollista - ennen blogiakin tyylini yleislinja ehti opiskeluvuosina muuttua moneen otteeseen, vaikka olenkin aina pitänyt kiinni kameleontti-luonteestani, joka sallii kaikenlaiset kokeilut ja mielialapukeutumisen.

Millaisia muutoksia itse sitten huomaan pukeutumisessani tapahtuneen? Allekirjoitan edelleen samat sanat, joilla kuvailin tyyliäni muutama vuosi takaperin: yksinkertainen, kameleontti ja tyttömäinen. Jos noista pitäisi nyt valita se hallitsevin puoli, olisi se epäilemättä yksinkertainen. Minulla oli muutama vuosi sitten vielä se ongelma, että vaatekaapissani ei ollut juuri laisinkaan mustaa. Jossain vaiheessa heräsin huomaamaan mustan puuttumisen ja aloin hamstrata mustia neuleita, toppeja, housuja, farkkuja, mekkoja... Käytän yhä värejä, mutta nykyään pukeutumistani hallitsevat mustan, valkoisen ja harmaan sävyt - värit ovat enemmänkin maustamassa mustavalkoista tyyliä. Koen myös, että tyylini on yhtenäistynyt aiempaan verrattuna. Siinä missä olin aiemmin todella kameleontti ja saatoin peräkkäisinä päivinä näyttää ihan erilaiselta, olen nyt löytänyt selkeämmän ja yhtenäisemmän linjan, jonka puitteissa kyllä kokeilen rohkeasti uusia juttuja.

Vaikka koen edelleen olevani selkeästi tyttömäinen, on pukeutumiseeni tullut mukaan paljon entistä enemmän maskuliinisia elementtejä. Tykkään löysistä kauluspaidoista, väljistä neuleista ja boyfriend-farkuita, mutta yhtä lailla rakastan yhä mekkoja ja tunikoita. Olen kuitenkin siinä määrin mukavuudenhaluinen, että tähän vuodenaikaan kiskaisen mieluummin ylleni housut kuin mekon, ihan vain siitä syystä että palelen niin herkästi. Siinä kenties syy viimeaikaiseen housuvallankumoukseen asukuvissani. :)

Kaikkein selkeimmin huomaan tyylissäni tapahtuneen kehityksen ja selkiytymisen katsoessani vaatekaappiini. Olen parin viime vuoden aikana määrätietoisesti ryhtynyt karsimaan omistamiani vaatteita rankalla kädellä. Vaikka kaappia on myös täytetty, enemmän sieltä on lähtenyt pois. On ollut tietyllä tavalla hyvinkin vapauttavaa uskaltaa luopua jutuista, jotka eivät vain enää tunnu omalta. Ehkäpä villeimmät kameleonttivuodet olivatkin vain välivaihe matkalla kohti nykyistä ja tulevaa tyyliäni. :) Voinkin hyvillä mielin sanoa viihtyväni nykyisessä tyylissäni todella hyvin, joskaan en usko tämän tyylin kehitysprosessin olevan koskaan täysin valmis. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että oma tyyli on vihdoin alkanut jotenkin hahmottua ja asettua uomiinsa. Katsotaan, miltä näytän taas parin vuoden päästä... ;)

PS. Kokosin postauksen kuvitukseksi kuvia tyylistäni pari vuotta sitten ja nyt. Osan asuista voisin hyvinkin vetää päälleni yhä edelleen, osaa taas en mitenkään - kameleontti. ;) Klikkaa kuvat suuremmiksi!