Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Sananvapaudesta

Pupulandia

25-vuotiaan tyttösen pohdintoja tyylistä, muodista, kauneudesta ja sen sellaisesta.

torstai 23. elokuuta 2007

Sananvapaudesta

Olen tätä aihetta sivunnut teksteissäni jo ennenkin, mutta Bisquitsin postauksen myötä heränneen keskustelun sekä Jokapoika-paita-postaukseni saamien kommenttien innoittamana sain jälleen uusia ajatuksia aiheen tiimoilta. Ja tietysti haluan jakaa ne teidän kanssanne, koska keskustelu on aina mukavaa ja avartavaa. :)

Olen kirjoittanut joskus aiemmin persoonallisesta tyylistä sekä hienosti pukeutumisesta ja siitä, miten molempiin suhtaudutaan Suomessa usein kovin nuivasti, jopa avoimen negatiivisesti. Styledrop kommentoi Bisquitsin tekstiä todeten, että on erikoista, miten omaan pukeutumiseensa huomiota kiinnittämättömien ihmisten mielestä muutkaan eivät saisi panostaa pukeutumiseensa. Ylipäänsä minusta on hieman erikoista, että muiden ihmisten asuvalintoihin kiinnitetään täällä niin paljon huomiota. Kuten Bisquits sanoi, ulkomailla voi pukeutua rauhassa juuri niin kuin haluaa, eikä kukaan vaivaudu tuijottamaan muutamaa sekuntia pidempään - ja saman totisesti huomasin itse asuessani Brysselissä. Tuo varmaankin on ollut ratkaiseva tekijä rohkaistumisessani pukeutumisen suhteen, ja selittää nyt selvästi sitä, miksi rohkaistumiseni tapahtui juuri tuona aikana, kun asuin Belgiassa.

Eniten minua ehkä kummastuttaa se, miten Suomessa ihmiset kokevat oikeudekseen jopa kommentoida tuntemattomien ihmisten pukeutumista useimmiten kaikkea muuta kuin mairittelevaan sävyyn, jos satunnaisen kanssaihmisen asuvalinta ei kommentoijan mielestä ole osunut ihan nappiin. Minun asuvalintani eivät taatusti aina osu kohdalleen (varsinkaan nyt tämän kokeilullisen periodini virallisesti alettua) ja osaan ottaa mahdollisesti vastaantulevat kommentit huumorilla. Täällä blogissani otan kommentit, niin rakentavat kuin kehuvatkin, ilolla vastaan, koska sitä vartenhan täällä on kommentointimahdollisuus. Ja mielipiteitä on yhtä monta kuin on ihmisiäkin. Silti minua ihmetyttää, mikä saa ihmisen puuttumaan täysin tuntemattoman vastaantulijan pukeutumiseen.

Minä itse voisin antaa palautetta vastaantulijan asuvalinnasta ainoastaan, jos se olisi minusta aivan poikkeuksellisen ihastuttava - harvemmin edes silloin. Mutta ei tulisi mieleenikään alkaa kritisoida täysin tuntemattoman ihmisen pukeutumista. Hassua sinänsä on se, että useimmiten kommentoinnin kohteeksi joutuvat juuri joko persoonallisesti tai erityisen kauniisti pukeutuvat ihmiset. Resuinen tai epäsiisti olemus sen sijaan eivät yleensä aiheuta reaktioita suuntaan tai toiseen, tai vaikka aiheuttaisikin, tällöin mölyt pidetään mahassa. Perin kummallista, minun mielestäni. Miksi suomalaiset välittävät niin paljon toistensa pukeutumisesta?



Kuva on Amnestyn puolalaisesta mainoskampanjasta sananvapauden puolesta ja se on napattu täältä.

Tunnisteet:

11 kommenttia:

Blogger La Dolce Vita kirjoitti...

Tulipa tässä mieleen, että pari vuotta sitten eräs koulu"kaverini" alkoi kesken tunnin tuijottamaan minua kummasti. Sitten hän tokaisi: "Eikös nuo sun farkut ole aika pissisfarkut!" Viittasi farkkujeni merkkiin, Miss Sixty. Farkkuni olivat vieläpä aivan tavalliset, ei mitkään ylimatalat.. Ja kyseinen henkilö pukeutui itse aika mauttomasti..:/

23. elokuuta 2007 klo 13.09  
Blogger Jenni kirjoitti...

La Dolce Vita: Hah. :D Siinäpä se nyt nähdään, makuja on monia. Miksi jonkun pukeutumistyyli olisi oikeampi tai parempi kuin toisen?

Ja Miss Sixtystä sen verran, että Suomessa se valitettavasti on tullut tunnetuksi ainoastaan noista pissis-farkuistaan, vaikka paljon muutakin mukavaa firman tuotevalikoimasta löytyy. Itse pidän Miss Sixtyn hauskoista ja kekseliäistä vaatteista, mutta tuntuu kuin vaatteiden laatu olisi parin viime vuoden aikana kokenut melkoisen romahduksen. :(

23. elokuuta 2007 klo 13.18  
Blogger Salla kirjoitti...

Omat kaverini arvioivat tuon tuosta omaa pukeutumistani, vaikka en sitä heiltä ole erikseen pyytänyt. Yleensä kommentit ovat "mikä tuokin on" tyylisiä..

Btw, juuri tällä sekunnilla siskoni tuli tuohon naljailemaan, että "mihinkäs sä olet menossa".. Mulla on hitto soikoon päällä shortsit, luonnonvalkoinen puhvihihainen pusero ja puinen helmikoru (sama asu, jonka olen joskus aiemmin blogissani esitellyt).. No se olikin seinäruusun mielipide, joka käyttää vain Armania, Pradaa ja DKNY:tä.

Niinkin sattuu usein, että mulla on joku uusi trendijuttu käytössä, kaverit päivittelee sitä pyöritellen silmiään ja ensi vuonna (vuoden jäljessä) ostaa samanlaisen. Niiin kaksinaismoralistista! :D Pistää oikein vihaksi tollanen!

23. elokuuta 2007 klo 13.33  
Blogger La Dolce Vita kirjoitti...

Niinpä. Ja oma tyylini ei kyllä mielestäni ole mikään "pissis", ja farkkuni olivat siis aivan tavalliset, ei-kulutetut normaalilla vyötäröllä. Yleensäkkin inhottavaa, että joidenkin pitää koittaa saada omaa egoaan kasvatettua haukkumalla muita. Voisivat ensin katsahtaa siihen peiliin...

23. elokuuta 2007 klo 13.35  
Anonymous sugar kane kirjoitti...

rilun 30 vuotta suomalaisessa pikkukaupungissa (= missä tahansa suomalaisessa kaupungissa) viettäneenä persoonallisuuten pyrkivänä pukeutujana kadunmiesten ja -naisten mulkaisuihin on tottunut, mutta kyllä ne vain joskus ahdistavat.

Itse saatan tuntemattomiakin joskus kehaista onnistuneista valinnoista, mutta enemmän pyrin katselemaan ympärilleni ystävällisesti ja arvostavasti kekseliäitä pukeutujia, vähän niinkuin Ulkomailla. Ilokseni olen huomannut, että niin tekee nykyään moni (nuorempi) muukin, jopa täällä Tanpereella.

23. elokuuta 2007 klo 15.20  
Blogger Bisquits kirjoitti...

Olen muuten huomannut, että Etelä-Suomessa ollaan hiukkasen avoimempia uusien juttujen suhteen kuin pohjoisessa. Siellä sitä vasta tuijotetaankin, jos päällä sattuu olemaan jotain muuta kuin tuulipuku. ;-)

23. elokuuta 2007 klo 15.43  
Blogger Sonja kirjoitti...

Mietin tuota suomalaisten suhtautumista hyvin pukeutuneisiin ihmisiin. Olisikohan kyse protestanttisessa perinteessä, joka on ainakin aivan selvästi istuttanut vaiteliaisuuden meihin suomalaisiin ("Hiljaa seurakunnassa"), mutta myös käsityksen siitä, että vaatteilla (tai millään muullakaan) ei "koreilla." Lisäksi on todettava, että suomalaiset ovat kateellista kansaa ja poikkeuksellisen hyvin/huolitellusti pukeutuneita kommentoidaan kielteiseen sävyyn, koska ollaan kateellisia: "Kuka tuokin nyt luulee olevansa?"

23. elokuuta 2007 klo 16.06  
Anonymous saria kirjoitti...

"rumat ne vaatteilla koreilee"

eiks niin?
ei mut,ma harvemmin pahastun negatiivisestakaan kommentista, varsinkin jos tiedan etta se on sanojan yleinen tyyli tai jos kommentti on koomisesti sanottu (niinkuin usein tahattomasti onkin).
suosikkejani omasta tyylistani (suomessa):
"ompas siina hassunnakoinen tati!"(pienen pojan suusta tarhan pihalla)
ja
"sulla on aina niin kamalat vaatteet!" (aidin tuttava totesi nain, nauraen)

mutta tosiaan taalla ameriikan mantereella isossa kaupungissa voi pukeutua miten lystaa ja silti vastaan tulee aina joku jolla on viela oudompi yhdistelma. rohkeasti vaan kaikki outoudet paalle siis ja baanalle :)

23. elokuuta 2007 klo 16.22  
Blogger Jenni kirjoitti...

Salla: Kavereiden ja läheisten kommentit ovat vielä jollain tasolla ymmärrettäviä, mutta se menee yli minun ymmärrykseni, että ventovieraiden pukeutumista aletaan arvostella. Ei siis mukavaa ole silti läheistenkään suorittama kritisointi. Ja noinhan tuo tosiaan menee, että persoonallisia edelläkävijöitä aina katsotaan vinoon, mutta ilmiöiden tullessa osaksi massamuotia, ne kritisoijatkin pukeutuvat täysin samoin. :P

La Dolce Vita: Olen samaa mieltä. Mitä haukkumisella ylipäänsä voittaa? Jos omaa egoaan pitää muita lyttäämällä nostattaa, niin aika huonoissa kantimissa ovat asiat.

Sugar Kane: Minä pyrin myös katselemaan ympärilleni uteliaan avoimesti sen sijaan, että tuomitsisin heti, jos näen jotain erilaista. Mulkoilut vielä siedän minäkin, mutta kommenttien kohdalla tekee jo tiukempaa.

Bisquits: Tuo pitänee paikkansa. Veikkaan, että sama kaava toimii suurien ja pienten kaupunkien välillä.

Sonja: Minä kallistun samojen näkemysten puoleen. On muuten ihan totta, että suomalaiset ovat melko kateellista kansaa. Ehkä jotkut kritisoivat osittain siksi, etteivät itse uskaltaisi pukeutua yhtä rohkeasti...?

Saria: Tuollaiset kommentit ovat onneksi aika hyväntahtoisia, eivätkä varmastikaan pahoita kenenkään mieltä. :) Minä kannatan myös oman pään pitämistä ja kokeilullista mieltä!

23. elokuuta 2007 klo 22.24  
Anonymous Annis kirjoitti...

Täällä Turussa pitäisi tyyliin pukeutua Mötley Crüen jäseniksi, että näyttäisi hyväksyttävältä. Onneksi asun Keski-Euroopassa..

28. elokuuta 2007 klo 13.07  
Blogger Oh Molly! kirjoitti...

Pakko tähän mainita, että mielestäni suomalaisissa "isoissa" kaupungeissa ei enää hirveästi mulkoilla tai ainakaan kommentoida. Esimerkiksi toissa kesänä käveleskelin Tampereen kaduilla turkoosissa mikrohaalarissa 30 senttisessä irokeesissa, eikä kukaan kommentoinut, lähinnä ihmiset silmäilivät huvittuneesti. Tämä saattoi tosin johtua siitä, että kyseinen outfit kuului Tampereella pidettävän suuren jumppatapahtuman asustukseen, enkä todennäköisesti ollut ensimmäinen sellaisissa vetimissä hiihtelevä. Toisaalta taas tämä yleensä ottaen kokemani suvaitsevaisuus voi johtua siitä, että olen tottunut etelä-pohjalaisen pikkukaupungin hyvinkin suorasanaiseen kommentointiin :>

28. maaliskuuta 2008 klo 13.27  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu