It's party time!

Eilinen hurahti ohi kiivaalla tahdilla, kun päivä meni kaupungilla säntäillessä ja ilta juhliessa. Juhlan aihetta tarjosivat tällä kertaa ihanaisen Hannan 30-vuotissynttärit, joiden mielenkiintoista pukukoodia jo aiemmin pohdiskelin. Kiitos vielä kaikille tulkintojaan ja vinkkejään tarjonneille - niistä oli paljon iloa. :) Postauksen kuvat ovat jokseenkin pimeitä, koska sisävalaistus ei oikein ollut suotuisa valokuvaukselle keskellä yötä. :D Salaman kanssa otetuista kuvista taas tuli aivan ylivalottuneita, mutta korostuupahan Lumikki-look! Ja koska en osaa valita noista lukuisista kuvista, niin laitan postaukseen kaikki! ;)



Vaikka pukukoodi kuului "over dress to kill", päätin silti lähteä rakentamaan kokonaisuutta turvallisista lähtökohdista ja valitsin asuksi mustan ballerinamekkoni. Kaunista mustaa mekkoa on sitten helppo asustaa ja asusteita voi fiiliksen mukaan lisätä tai vähentää. Olin varautunut kekkereihin melkoisilla blingbling-asusteilla, mutta lopulta jätin esimerkiksi kaulakorun pois, koska se tuntui vain olevan liikaa. Strassein koristeltu hiuspanta ja dimangi-korvikset saivat riittää. Vaikka pukukoodin mukaan oli lupa ylipukeutua, en silti halunnut näyttää mauttomalta. :) Olin tosin ottanut mukaan myös kirpputorilta löytämäni turkispuuhkan (, josta en ole kyllä onnistunut selvittämään, onko oikeaa turkista vai ei), joka oli kieltämättä aika glamour-asuste. :D Lisäsin kokonaisuuteen hauskat, pitsiset sukkahousut, nahkaisen kirjekuorilaukun ja viimeisenä - vaan ei suinkaan vähäisimpänä - asun kruunasivat hehkuvan punaiset huulet ja kynnet sekä meikkiin matchaavat korkokengät. Takiksi valitsin joskus UFF:n tasarahapäiviltä löytämäni turkiskauluksella varustetun takin, jota olen hiukan pienentänyt. Ja oli kuulkaa lämmin!



Juhlapaikalle päästyäni totesin, että vierasjoukko oli toteuttanut pukukoodia melko hillitysti ja jätin kainostellen turkispuuhkan laukkuun. Ehkä ei olisi pitänyt kainostella, mutta käytännössäkin oli varmaan helpompi suhailla ympäriinsä ilman kaulassa roikkuvaa karvakasaa. Itse juhlakalu oli pukeutunut aivan käsittämättömän upeaan Acnen minimekkoon, josta valitettavasti en napannut illan aikana yhtään kunnollista kuvaa. 177-senttinen (kunnon koroilla varustettuna taisi tosin olla miltei 10 senttiä vielä tuosta pidempi) sai minut tuntemaan itseni kääpiöksi rinnallaan. :D Hanna näytti olevan yhtä hoikkaa säärtä vain. Upea oli myös Madonnan hengessä toteutettu hiustyyli!



Yksi kemujen parhaista puolista oli, että ihmiset oikeasti ottivat ilon irti juhlasta, tanssivat ja nauroivat. Oli myös mukava päästä kerrankin laittautumaan tosi hienoksi. Kaiken kaikkiaan ilta oli menestys. :) Tuollaiset pippalot minäkin järjestän sitten, kun pyöreitä vuosia tulee taas täyteen, tai ainakin pitäisi! Kiitos Hannalle mahtavista juhlista ja nähdään pian uudelleen! :)