Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Miten tunnistaa aito nahka?

Pupulandia

25-vuotiaan tyttösen pohdintoja tyylistä, muodista, kauneudesta ja sen sellaisesta.

perjantai 20. maaliskuuta 2009

Miten tunnistaa aito nahka?

Viime postauksen kommenteissa kyseltiin vinkkejä siitä, miten aidon nahan erottaa tekonahasta. Päätin jakaa vinkit ihan omassa postauksessaan, koska uskon, että joku muukin saattaisi hyötyä näistä. :)

Tunnistusta auttavat monet merkit, joista yksinkertaisin on hinta- tai hoito-ohjelappu. Nahkaisen tuotteen lapuissa mainitaan AINA tuotteen olevan aitoa nahkaa, genuine leather. Jos mainintaa ei jossakin päin laukkua ole, se mitä todennäköisimmin on tekonahkaa. Oikean nahan tunnistaa monesti myös hajusta - aidolla nahalla on melko voimakas tuoksu, jonka erottaa kyllä synteettisten materiaalien teollisesta hajusta. Myös hinta antaa selkeää osviittaa, sillä esimerkiksi aitojen nahkalaukkujen hinnat alkavat yleensä jostakin 79 eurosta halpakaupoissakin (ellei tuote ole tarjouksessa). Tekonahkalaukkujen hinnat taas pyörivät usein huomattavasti alempana. Vaikka toisinaan tekonahka muistuttaa tuntumaltaan aitoa, yleensä ihan tuotteen pinnan tunnustelu kertoo paljon. Usein tekonahkaiset tuotteet erottaa välittömästi muovisesta tai nahkeasta pinnasta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että myös aitoa nahkaa on monen tuntuista - eri eläinten nahasta ja eri menetelmin valmistetut nahkatuotteet voivat tuntua hyvinkin erilaisilta. Jos näistä ohjeista huolimatta et onnistu selvittämään asiaa, kannattaa aina kysyä myyjältä. :)



Jo pitkän aikaa nahkaa priorisoineena harjaantuu erottamaan tekonahan aidosta ihan näppituntumalla ja yleensä jo pelkkä silmämääräinen vilkaisu paljastaa totuuden. Takaan siis, että kun aloitat aidon nahan metsästyksen, huomaat pian todella helposti eron tekonahan ja aidon välillä. :) Minulle yleensä nykyään kertoo faktat pelkkä tuotteen pinnan hipaisu sekä hintalapun vilkaisu, jos olen yhtään epävarma. :)


Kuvat täältä, täältä ja täältä.

Tunnisteet:

23 kommenttia:

Blogger Anna kirjoitti...

Aito nahka ei muuten pala.. Aidon nahan kanssa tulee sellanen läpyskä, joka on hassun mallinen, ja siinä luke genuine leather ja sitä voi stenkulla esim. polttaa, nii jos se palaa, ei kyseessä oo nahka:)

20. maaliskuuta 2009 klo 9.44  
Blogger Jenni kirjoitti...

Anna: En tiennyt, millä nimellä kutsuisin sitä läpyskää. :D Se on varma merkki kyllä. Mutta kaikissa aidoissakaan nahkatuotteissa ei ole sitä, joten sen puuttuminen ei välttämättä takaa mitään.

20. maaliskuuta 2009 klo 9.51  
Blogger Jenni kirjoitti...

Niin ja kaupassa ei ehkä kannata alkaa sytkärillä leikkiä. :D Joku luulee vielä pyromaaniksi! Mutta muistan kyllä, kun ostin Egyptistä kamelinnahkaisen laukun, niin myyjä sytkärin tulella siveli sen pintaa todistaakseen nahkan aitouden. :)

20. maaliskuuta 2009 klo 9.53  
Blogger semma kirjoitti...

Bikertakki on aivan ihana!
Huoh, eikö olekin kivaa kun ihmiset kiinnittävät huomionsa tosi oleellisiin asioihin...

20. maaliskuuta 2009 klo 10.46  
Blogger sarakissa kirjoitti...

Tekonahan ja aidon nahan erottaa myös takapuolesta, jos jossain päin vaatetta/laukkua/kenkiä vain pääsee tutkimaan sitä nurjaa puolta. Tekonahka on usein jonkinlaisella neulospohjalla, ja aidon nahan nurja puoli taas näyttää mokalta tms. Mutta voi niitä poikkeuksiakin olla! :)

20. maaliskuuta 2009 klo 11.09  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Hurjan paljon kiitoksia tästä :)

20. maaliskuuta 2009 klo 12.23  
Blogger Sugar Kane kirjoitti...

Esim. kirppareilla tekonahan ja aidon erottaa usein laukkujen saumoja tarkastelemalla, niistä näkyy nurja puoli. Tyypillinen tekonahka tosiaan tuntuu kylmälle ja jotenkin nihkeälle kädessä, nahka on lämmintä ja joustavampaa. Tosin just kevätlaukkuja ja -kenkiä katsellessa huomasin, että hyvin ohueksi ja pehmeäksi käsitellyistä materiaaleista teko-ja aitoa nahkaa on hieman hankalampi erottaa - vaikka kyllä senkin sitten huomaa. Hinnoista sen verran, että just tuollaisesta "paremmasta" tekonahastakin pyydetään aivan järkyttäviä summia.

Ja tosiaan, oikeaakin nahkaa on kovaa ja koppuraista, nyrkkisääntönä voisi olla, ettei kannata ostaa, jos se tuntuu kovalta ja pahalta, etenkään kesäkengissä, joilta vaaditaan paljaassa jalassa paljon mukavuutta ja joustoa! (Tekonahkahan ei jousta, ja usein tekonahkaisten kenkien saumat ovat kovin koppuraisia ja kovia, ne jos mitkä aiheuttavat rakkoja ja muita haavoja.)

20. maaliskuuta 2009 klo 12.32  
Blogger Sugar Kane kirjoitti...

...Niin ja etenkin vanhemmissa kirpparitavaroissa nahan aitous ilmaistaan usein muilla kielillä kuin englannilla, "echtes Leder" jnpp.

20. maaliskuuta 2009 klo 12.34  
Blogger Jenni kirjoitti...

Semma: Haha, itsekin katselin tuota takkia vähän "sillä silmällä". ;)

Sarakissa: Juu, tuo on myös hyvä vinkki. :) Useimmissa nahkatuotteissa vain on vuori, jolloin siihen kääntöpuoleen ei pääse käsiksi.

Chaika: Eipä kestä. :)

Sugar Kane: Valitettavan usein esimerkiksi laukuissa ei pääse siihen kääntöpuoleen käsiksi, mutta jos onnistuu, niin siitä on kyllä helppo tunnistaa. Vöissä tekonahan erottaa oikeasta yleensä helposti juuri sen kääntöpuolen avulla. :)

Tosiaan juuri noissa pehmeiksi ja ohuiksi käsitellyissä materiaaleissa eroa on toisinaan vaikea huomata. Olen välillä ollut aivan järkyttynyt, millaisia summia tekonahasta voidaan joskus pyytää. Mutta tosiaan, parhaitenhan sitä kannattaa luottaa juuri niihin lappuihin, jotka kertovat mistä materiaalista tuote on tehty (, mikäli lappu suinkin on paikallaan). Esimerkiksi saksaa en itse osaa, mutta onneksi noista on aika helppo päätellä se merkitys. :)

20. maaliskuuta 2009 klo 12.50  
Blogger Sugar Kane kirjoitti...

Jenni, laukun vuorin ja päällysmateriaalin kiinnityssaumaa kantsii tarkkailla, sitä saa usein pikkuisen käännettyä, jolloin "nahan" alupuoli paljastuu. Samoin hihnoissa yms. on tällaisia "aukkokohtia" tarkkiksille ;)

Vanhemmassa tavarassa "aitoa nahkaa" -teksti tai tunnus on muuten usein itse tuotteessa, tosin kyllä ne tuntee vuosikertatavarassa muutenkin, vanha tekonahka jos mikä on kovettunutta, aito taas patinoituu käytössä.

Mä katselin oikein kaunista ja pehmoista tekonahkaista laukkua ja samanmoisia kesäkenkiä viikolla yhdessä semi-laadukkaassa kaupassa, hinnan (vähän alle 100 euroa!!!) perusteella niiden olisi pitänyt olla nahkaa, mut ei. Ehkä ne olivat sitten "vegaanista materiaalia" ;)

20. maaliskuuta 2009 klo 12.56  
Blogger S kirjoitti...

Ihana tuo ensimmäisen kuvan nahkalaukku. Minulle yksi tuollainen, kiitos. :)

20. maaliskuuta 2009 klo 13.25  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Mä inhoan tuota, että sanotaan keinonahkaisen matskun olevan "vegan suitable" tai whatever. Siis voisin ainakin itse kuvitella, että suurin osa vegaaneista ja muutenkin ympäristötietoisesta väestä mielummin suosisi kestävää luonnontuotetta kuin öljypohjaista kertakäyttökamaa... Mutta näköjään kaikkea voi sanoa..:D

Itse tsekkaan sen taljanmuotoisen läpykän sekä hinnan. Kokeilen lisäksi, että pinta on lämpimän ja miellyttävän tuntuinen. Ja se nahan tuoksu, sitä ei voi olla huomaamatta! Mulle myytiin huuto-netissä laukku, jonka myyjä vakuutti olevan aitoa nahkaa, kuulemma sytkärillä oli testannut. Juu, ei ole paljon aitoa nahkaa nähnyt se veska, sillä hihnojen kiinnityskohdat murtui heti käytössä ja vuoren ratketessa paljastui myös "nahan" taustapuoli, joka oli siis tekstiiliä... Ihmettelinkin laukun saadessani kylmän ja nahkean tuntuista pintaa. Mutta kauppaa ei voi perua, sillä hyväksyin ehdot. En tiedä huijasiko myyjä tarkoituksella vai eikö oikeasti muka tiennyt. Mun moka kumminkin, jatkossa ostan laukkuni liikkeestä tai kirppikseltä ja katsonkin tarkkaan, mitä ostan.

20. maaliskuuta 2009 klo 13.32  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Kannatta myös tarkistaa vuorin laatu ja materiaali kallista nahkalaukkua ostaessa. Joskus hyväkin nahkalaukku on pilattu hounolaatuisella vuorilla, esim ohut vuorisatiini joka lähtee purkautumaanhelposti saumojen vierestä.

Eli pointtina oli kokonaisuuden tarkastelu, tuote tehty päällepäin laadukkaasti ja säästetty sisä- ja tukimateriaaleissa. näin saatu hintaa alemmas. Ja helposti jää sisus tutkimatta.

20. maaliskuuta 2009 klo 13.37  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Se hassun muotoinen "läpyskä", joka usein aidon nahkatuotteen mukana kulkee, on vuodan muotoinen. Niistä eläinten vuodistahan nahkavaatteisiin ja -asusteisiin tulevat palat leikataan. Tosin ne aitousläpyskät voivat olla muunkin muotoisia.

Ja se ärsyttää, että Zaran tuotteista ei tällaista nahkasta kertovaa läpyskää löydy. Sitten pitää tihrustella tosi tarkkaan pientä piperrystä, jossa kerrotaan, mitä materiaalia päällinen ja vuori ovat. Erittäin asikasepäystävällistä (ei se oo oikee sana, myönnän sen)!

20. maaliskuuta 2009 klo 16.42  
Blogger eeva kirjoitti...

Nykyään kannattaa olla kyllä tosi tarkkana. Itsekin olen kuvitellut, että jos hinta on yhtään lähempänä sataa euroa (esim. laukuissa) niin TOTTA KAI se on aitoa nahkaa. No höpsis, ihan pokalla röyhkeimmät pyytävät 100-200 euroa tekonahkalaukuista! Käsituntumalla eron tietty huomaa, mutta nettikaupassa meinasin kerran haksahtaa. Pöyristyttävää!

20. maaliskuuta 2009 klo 20.20  
Blogger äppelblom kirjoitti...

Itse suosin aitoa nahkaa ja nykyään kun olen tottunut hyvä laatuiseen aitoon nahkaan niin mulla on kyllä vaikeuksia tekkonahka jutskien kanssa. Jätän ne mieluusti kauppaan! Ja nopeasti sitä tulee nirsoks...hehe:D

Pikkulaukkujen kohdalla en kylläkään ole kyllä yhtä tarkka...;)

20. maaliskuuta 2009 klo 22.09  
Blogger Nelliina kirjoitti...

kuten sugar kane sanoi, kannattaa tutkia saumoja ja todeta nahan tain "nahan" toinen puoli, se on itselle näppituntuman jälkeen paras tapa tunnistaa oikea nahka. Uskallan väittää että oma näppituntumani on nykyään jo niin hyvä että ei kovin helpolla minua huijata. Ja toinen on että kirppiksellä aina nuuskin laukkuja/takkeja vielä varmistaakseni aitouden :DD eipä vissiin pidetä hulluna...

Ne pehmeät ja todella ohuet uudet tekonahat aiheuttavat tällekin päänvaivaa, pirun taitavaa jäljittelyä!

21. maaliskuuta 2009 klo 9.06  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

"Mä inhoan tuota, että sanotaan keinonahkaisen matskun olevan "vegan suitable" tai whatever. Siis voisin ainakin itse kuvitella, että suurin osa vegaaneista ja muutenkin ympäristötietoisesta väestä mielummin suosisi kestävää luonnontuotetta kuin öljypohjaista kertakäyttökamaa... Mutta näköjään kaikkea voi sanoa..:D"

Oli nyt pakko kommentoida tähän, että minkä takia vegaanit, jotka eivät syö mitään eläinperäistä, haluaisivat sitten edes pukeutua kuolleeseen eläimeen?

21. maaliskuuta 2009 klo 17.31  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Olen suutarina tutustunut tähän aiheeseen monesti. Itse erottamiseen käytän näppituntumaa ja haistelua. Kääntöpuolen tarkastaminen on myös aika varma keino tarkistaa onko nahka aitoa. Päällisin puolin erottaminen voi joskus olla vaikeaa esim. pinnoitettu nahka saattaa tuntua käteen keinotekoiselta.
Keinomateriaalien valmistustekniikat kehittyvät koko ajan tehden tunnistamisen vaikeammaksi, mm. joihinkin keinomateriaaleihin lisätään nahan hajua kuluttajien huijaamiseksi.

Syy miksi keinomateriaali saattaa välillä olla erittäinkin tyyristä on se, että nykyään parhaimmat keinomateriaalit ovat laadukkaampia kuin jotkut nahkamateriaalit. Ja mitä ekologisuuteen tulee, niin sanoisin että hyvinhoidettuna nahka kestää pidempään ja on sitä kautta ekologisempi. Mutta olen nahkatehtaalla vieraillut ja voin sanoa että nahan käittelyssä on ympäristöystävällisyys kaukana joten pohtimiseen kumpi on ekologisempi vaihtoehto ei kannata hirveästi käyttää aikaa.

22. maaliskuuta 2009 klo 12.36  
Blogger Jenni kirjoitti...

Kiitos kaikille hyviä vinkkejä jakaneille. :) Ajattelin vielä tässä vastata tällä lailla yhteisesti kaikille ja ottaa kantaa muutamiin esille tulleisiin kohtiin.

Minulla on hiukan ristiriitaisia ajatuksia tuosta vegaaniudesta nahan käyttöön liittyen. En ole mikään aiheen ekspertti, mutta olen ymmärtänyt, että ensisijainen periaate vegaanille on olla käyttämättä mitään eläinperäisiä tuotteita. Käsittääkseni vegaaniseen ideologiaan kuuluvat kuitenkin hyvin olennaisena asiana myös ekologiset valinnat. Keskustelu tämän aiheen yhteydessä nahan ja tekonahan käytöstä herättää ristiriitaisia ajatuksia, koska minä miellän nahkan kestävämmäksi ja ekologisemmaksi vaihtoehdoksi kuin tekonahkan. Sitä en tiedä, asettaako vegaani eläinten suojelemisen yleisen ekologisuuden yläpuolelle.

Toisaalta tekstiä kommentoinut suutari totesi, että nahkan valmistuksessakaan ei voida juuri ekologisuudella kehuskella. Laadukas tekonahka taas voi olla jopa parempilaatuista kuin huono nahka, joten onko se nahka nyt sitten loppujen lopuksi parempi vaihtoehto kuitenkaan? Yleisesti ottaen on kuitenkin aika vaikea arvioida tekonahan laadukkuutta, joten itse mieltäisin yhä edelleen nahan kestävämmäksi ja ekologisemmaksi vaihtoehdoksi. Mutta keskustelu jatkukoon, jos jollakin on vielä ajatuksia jaettavana. :)

23. maaliskuuta 2009 klo 13.52  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Tuosta veganiudesta vielä, kyllä niitä tuotteita on muitakin kuin nahkaa ja tekonahkaa. Itse en nahkaa käytä, mutta ei se mitenkään pakota minua käyttämään tekonahkaakaan :D

Vegaani ei käytä eläinperäisiä tuotteita, mutta sehän ei varsinaisesti määritä sitä kuinka ekologisesti kukin haluaa elää. Suurelle osalle varmasti ekologisuus on myös tärkeää, mutta myös tärkeää on se, ettei eläimiä käytetä tuotteena tai esineenä :)

23. maaliskuuta 2009 klo 16.28  
Blogger Jenni kirjoitti...

Immilli: Itse asiassa minun pitikin mainita edellisessä kommentissa, että jos itse ryhtyisin vegaaniksi, varmaankin valitsisin ihan muita tuotteita kuin tekonahkaa, mutta lahopäisyyksissäni se unohtui. :) Mutta kiitos vegaaneja koskevista tarkennuksista. :) Itse taidan tuntea vain hyvin vahvasti ekologis-henkisiä vegaaneja, mutta kaikki saman ideologian eivät varmasti jaa täysin samoja periaatteita.

23. maaliskuuta 2009 klo 17.28  
Blogger Maria kirjoitti...

Vegaaniudessa varmaan tosiaan on yksilötasolla olennaisinta minkä takia ollaan vegaaneja - onko taustalla jokin idea mahdollisimman vähän luontoa kuormittavasta ideologiasta, jonka puitteissa voisi valita myös sen eläinperäisen, mikäli se vaikuttaisi kestävimmältä vaihtoehdolta, vai onko kyse niistä eläinten oikeuksista, jotka sitten menevät kaikkien muiden valintojen yli.

25. maaliskuuta 2009 klo 20.37  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu