Who needs accessories anyways?
Luulin aamulla jo päättäneeni, mitä laittaisin ylleni tänään, mutta iltapäivällä ryhdyin vaatteiden vaihtoon. Olen illalla menossa Dieselin kekkereihin, joissa esitellään kevään ja kesän 2009 mallistoa. Tämän tyyppisissä tilaisuuksissa ihmiset ovat yleensä pukeutuneet aika kirjavasti, jotkut hienommin ja jotkut taas tavallisemmin. Itse halusin lähteä tänään liikenteeseen melko tavallisella linjalla, mutta tavallisuuden ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa tylsää.
Minulla oli selkeä visio siitä, millaista tyyliä lähtisin tälle illalle hakemaan, mutta jokainen kokeilemani asukokonaisuus tuntui juuri siltä, mitä en halunnut - tylsältä. Lopulta muistin uudet punaiset saappaani, mutta nekin tuntuivat yksinäisenä väriläiskänä hieman orvoilta. Mutta mikäpä se paremmin olisi sopinut punaisten saappaiden kaveriksi kuin uusi paras ystäväni, punainen huulipuna!
Olen huomannut, että huulipuna käy melkein asusteesta. Voi pukeutua vaikka kokomustaan ja sipaista vain huuliin punaa, ja lopputulos näyttää huolitellulta ja viimeistellyltä. Kuitenkin huulipunaa voi käyttää myös arkena, eikä se rentoon asuun yhdistettynä näytä mitenkään liian hienolta. Miten helpoksi voikaan yksi pieni juttu tehdä pukeutumisen?!
Minulla oli selkeä visio siitä, millaista tyyliä lähtisin tälle illalle hakemaan, mutta jokainen kokeilemani asukokonaisuus tuntui juuri siltä, mitä en halunnut - tylsältä. Lopulta muistin uudet punaiset saappaani, mutta nekin tuntuivat yksinäisenä väriläiskänä hieman orvoilta. Mutta mikäpä se paremmin olisi sopinut punaisten saappaiden kaveriksi kuin uusi paras ystäväni, punainen huulipuna!
Olen huomannut, että huulipuna käy melkein asusteesta. Voi pukeutua vaikka kokomustaan ja sipaista vain huuliin punaa, ja lopputulos näyttää huolitellulta ja viimeistellyltä. Kuitenkin huulipunaa voi käyttää myös arkena, eikä se rentoon asuun yhdistettynä näytä mitenkään liian hienolta. Miten helpoksi voikaan yksi pieni juttu tehdä pukeutumisen?!
- musta lepakkohihainen paita - Gina Tricot
- mustanharmaat farkkuleggingsit - Pieces/Vila
- punaiset saappaat - second hand
- pensselikoru - Antti Asplund
Tunnisteet: Päivän asut
lähettänyt Jenni @ 16.57
29 kommenttia:
Kivan omaperäinen toi pensselikoru :)
Ihanat saappaat!!:)
Aivan ihanat saappaat! Ja pensselikoru on hieno:)
Sun iholles kyllä sopii toi huulipuna mainiosti ;)
Hieno asukokonaisuus! Noi punaiset saappaat on kyllä upeat. Miksen ite löydä ikinä kirppareilta mitään yhtä ihanaa?! :D
Tosi hieno kokonaisuus tuli punaisista saappaista ja huulipunasta. Pensselikoru on mainio yksityiskohta :)
Moi!
Koska ollaan tuttuja lukioajoilta ajattelin moikata. Oon siis sua vuotta nuorempia, jos satun muistumaan mieleen.
Löysin sun blogisi vahingossa viikonloppuna vältellessäni kouluhommien tekoa. No sehän sitten ei ollut ollenkaan hyvä asia, koska nyt ei oo kouluhommat edistynyt ja tekis mieli lukee vaan blogias:) Oon nyt vasta kahlannut vuoden 2007.
Lisäksi blogis sai mussa aikaan hirveen shoppailuvimman.
Hassuinta tässä on se, etten oo koskaan erityisesti panostanut pukeutumiseeni, vaan perus farkkulinjalla mennään ja urheilun takia sitä tulee myös puolet ajasta hengailtua tuulipöksyissä, collareissa...
Olikin tosi outoa (jos ymmärrät mitä tarkotan)tällänen muotiblogi sytytti, tosin aloin lukemaan sitä oikeastaan aluksi sen takia, että tiesin sut. Mutta jutut ovat loistavia ja se sai aikaan mussa, että hitto haluun löytää ittelleni oman omanlaatuisen tyylini toi farkkutyyli kun aikas tylsä. Ite vaan jotenkin aina turvautuu perusvaatteisiin, eikä viitti edes kokeilla mitään erikoisempaan. (Pitäis varmaan ottaa sut mukaan shoppauskierrokselle ;) Mutta sun innoittamani täytyy lähtee myös kirppareille kiertelemään ne kun on opiskelijabudjetille parempi vaihtoehto.
Hyvää kevään jatkoa sulle ja mä jatkan blogis kahlaamista vuodesta 2008, niin pääsen jossain vaiheessa ajantasallekin:) Ja älä huoli, olen myös välillä pakottanut itseni koulutehtävien pariin, ettei tartte pelästyä, että sun takia mun opiskelu viivästyy ;) On ollut ihan hyvä taktiikka, että teen kouluhomman jonka jälkeen saan viettää muutaman tekstin verran blogissas ja taas koulutehtävien pariin.
Sinulle kyllä sopii tuo punainen huulipuna oikein loistavasti! =))
Nätti asu! Mutta tuo pensseli on kyllä.. Eh.. Ei hyvä ollenkaan.
Onpa jännä koru! Ja kyllä nuo uudet saappaat on nätit!:)
Saappaat ja puna huulissa sopii kivasti yhteen :> etenkin kun on rohkeutta käyttää! Huulipunasta itselleni tulee aina mieleen naapurintäti joka sanoi että, aina pitää laittaa huulipunaa, koska ei ikinä tiedä kuka voi kädellä kadulla vastaan :D
Sulle kyllä oikeasti sopis viikset :DDD:D
Joo mut oikeasti, olen häkeltynyt tosta miten punainen huulipuna näyttää sulla niin luontevalta ja raikkaalta.
Tiedä sitten oonko jotenkin outo, mutta mun mielestä punainen huulipuna ei sovi kellekään :D. Jotenkin se näyttää vaan rumalta ja näin, mutta toiset tykkää, muhun ei vaan iske (sanoi se joka vielä vuosi sitten ei voinut sietää pillifarkkuja ja nyt istuu joka päivä ne jalassa...):D. Muuten tykkään kyllä asusta ja tuosta pensselikorusta :>.
Voi, kun saiskin kutsuja tommosiin tilausuuksiin! Kiva asu. :)
Mä en tajua yhtään tota pensselikorua. Tai siis pensseliä.
Toi pensselikoru on JÄRKYTTÄVÄ
Mahtavat saappaat, tulee catwoman vibat niistä ;-)
Taas yksi hyvä syy opetella käyttämään huulipunaa, se tosiaan toimii ihan asusteena! Kiva kokonaisuus kaikinpuolin :)
Punaisesta tulikin mieleeni, että tuollainen pensselikoru voisi näyttää aika veikeältä kun läträisi karvoihin hieman punaista kynsilakkaa korvaamaan maalitahroja! Hih, pitäisiköhän kokeilla vaikka oikeastaan pensselikoru ei ole ihan minun tyyliäni. Sulle kyllä sopii kuin nenä päähän, ehkä askarelen sellaisen sit sulle! :D
heipparallaa! sulle on haaste mun blogissa :))
Oi miten ihanat nuo punaiset saappaat. <3
Riika: Kiitos. :) Omani on Antti Asplundin, mutta tuollainen on helppo tehdä itsekin!
P&M: Kiitos! :) Ne olivat ensimmäistä kertaa eilen jalassa.
Chérie: Kiitos. :) Pensselikoru taitaa olla aika mielipiteitä jakava, mutta minusta se on hauska. :)
Kameleontti: Kiitos. :) Olen kyllä nyt ihastunut tähän huulipunan käyttöön aivan täysin - sillä on niin helppo piristää kokonaisuutta! Ja ahkerasti, kun vain muistaa kirpputoreilla käydä, niin löytöjä osuu kyllä kohdalle. :)
Ellie: Kiitos. :) Pensselit kaulassa herättävät kyllä joskus kummastusta, mutta ei se mitään. :D
Päivi: Voi miten ihana viesti! :) Luin kommenttisi eilen ja jaksoin vielä tänä aamunakin fiilistellä sitä. :D Ihana kuulla, että olen onnistunut inspiroimaan pukeutumisasioissa. Mahtavaa kevättä myös sinulle ja tsemppiä lukuihin! :) Tuo on varmasti hyvä tekniikka, että palkitsee itseään aina lukutuokioiden välissä pienellä blogiannoksella, niin ei mene kaikki aika pelkkään surffailuun. ;)
RagDoll: Kiitos! :) Kaipaisin meikkipussiini vielä hiukan oranssiin vivahtavaa punaista sävyä. :)
Muks: Kiitos. :D Tuo pensseli kyllä jakaa mielipiteitä, mutta minusta se on hauska piristys muuten asialliseen asuun. :D
Sofia D: Kiitos. :) Koru on kyllä erikoinen mutta hauska!
Titti: Hehee, minulla ei ole ollut tuollaisia naapurintätejä valistamassa. :D Mutta en olisi itsekään vielä jokin aika sitten voinut kuvitella käyttäväni punaista huulipunaa, mutta kummasti se mieli muuttuu. Tuntuu, että olen muutenkin muuttunut Helsinkiin muuton myötä rohkeammaksi pukeutumiseni suhteen. Jyväskylässä tuijotuksia sai osakseen paljon enemmän. ;)
Kichinea: No makuasioitahan nämä ovat. :) Minullakin on juttuja, joista ajattelen, etteivät sovi kenellekään ja kuitenkin joku toinen pitää samaa asiaa maailman ihanimpana. :D
Emma: Onhan se ihan mukavaa kyllä. :) Dieselin kutsut ovat aina erityisen mieluisia, koska kyseessä on yksi lempimerkeistäni
Anonyymi1: Noooh, makunsa kullakin. :)
GetPalmd: No nyt kun sanoit... :D
Maria: Uskon, että asu olisi juuri huulipunan ansiosta toiminut vallan mainiosti ilman pensseleitäkin. :D
Ambe: Haha, kuulostaa hauskalta. :D Tee tutkimuksia ja kerro sitten, miltä näyttää. :D
Fffrida-Frida: Kivaa, kiitos! :)
Linda Sofia: Ja olivat muuten vielä erinomaiset jalassakin, kun eilen niillä kipittelin. :)
Jenni, olet aivan ihastuttava!
Erityisesti ensimmäinen kuva toi mieleeni erään eläimen... Kummituseläimen nimittäin. Ne on tosi söpöjä, eli ei hätää, tämä ei todellakaan ole loukkaus.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9f/Tarsius_syrichta.jpg/800px-Tarsius_syrichta.jpg
Itse näytän kilpikonnalle :D
Minulla on ihmeellinen kyky nähdä kaikissa ihmisissä jokin eläin...
Heh, juu, olen kuumeessa, laitetaan sen piikkiin...
haha olin just tulossa kehumaan että näytät söpöltä noissa kuvissa ja sitte tipahdin ihan täysin tohon edelliseen kommenttiin :D
apua. olihan se söpö, mut emmä ehkä välttämättä haluis näyttää tollaselta pieneltä karvapeitteiseltä makkarapaketilta isoilla lasisilmillä :D
Kiva jos piristin :) Mites ootko sä jo valmistunut ja töissä vai loppusuoralla opinnoissa?
Saattais se löytyä tuolta blogimerkinnöistäkin, mutta niin pitkälle en ole vielä päässyt. On aikas monta merkintää vielä kahlaamatta :) Hyvä niin. Sitten kun ne loppuu, niin täytyy vaan odotella sun postauksia ja se ei oo läheskään niin kivaa, kun lukea blogimerkintöjä monen monta peräkkäin.
Anonyymi: Hahah. :D Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun minua verrataan kummituseläimeen, mutta valitsemasi kuva ei kyllä ollut kyseisestä elukasta mikään kaikkein kaunein. :D Mutta kilpikonnakin kuulostaa aika mielenkiintoiselta. :D Koitahan parantua kuumeesta!
Tara: Hahaha. :D En onneksi tuosta loukkaantunut, ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun kuulen noita kummituseläin-vertauksia. ;) Mutta kiitos vähän imartelevammasta kommentista. :D
Päivi: Teen juuri graduani (muotiblogeista itse asiassa!), mutta muuten opinnot ovat pulkassa. Freelancerina työskentelen tässä gradunteon ohella. Minusta tuntuu, että kotona töitä tehdessä helposti päivät vierähtävät ihan huomaamatta vain blogeja lueskellen, jos ei muista välillä katsoa kelloa. :D
Mä en edelleenkään tajua noita Antti Asplundin härpäkkeitä, niin rumaa ja tavallista scheissea ettei mitään rajaa. :P
Kaima: No makuasioitahan nämä ovat. Itse en tajua montaa juttua, mitä muut päälleen pukevat. :D
Pensselikoru jakaa mielipiteet, juu. Mielestäni se on upea. Ja sinä myös.
Liittyen tekstiisi rohkeasta pukeutumisesta: rohkeaa pukeutumista olisi se, että ostaisi pensselin maalikaupasta ja ripustaisi sen kaulaansa. Asia on toinen, kun ostaa kaulansa koristukseksi huipputrendikkään suunnittelijan pensselin (jonka hän on jo muuntanut merkitykseltään koruksi). Ei ole silloin enää kysymys pensselistä laisinkaan ("pitkiä katseita luovat eivät vain ymmärrä, että kannan Asplundin designia").
Näin karrikoituna, mutta ymmärrät varmasti pointtini. Tämän ei ole tarkoitus olla kettuilua, vaan keskustelua tyylistä ja identiteetin rakentamisesta muodin avulla.
Anonyymi: Ymmärrän kyllä pointtisi oikein hyvin. :) Kannattaa kuitenkin muistaa, että rohkeus on subjektiivinen käsite ja merkitsee ihmisille eri asioita. Jollemin vaikkapa punaisiin sukkahousuihin pukeutuminen voi olla rohkea teko, toiselle rohkeus on jonkun uuden, ennennäkemättömän kokeilemista, vaikkapa sitten juuri sen, että tekisi korun sellaisesta esineestä, jota ei yleensä mielletä koristeeksi.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että me kaikki emme olekaan suunnittelijoita. Se luovuus ja kekseliäisyys, joka vaaditaan siihen, että aivan itse keksii ripustaa pensselin koruksi kaulaansa, ei valitettavasti kuulu useimpien meistä ominaisuuksiin. Olisihan se hienoa keksiä jotakin tuollaista ihan itse, mutta useimpien meistä mielikuvitus on aika rajallinen.
Nähdessäni pensselikorun ensimmäistä kertaa, ihastuin juuri siihen ideaan, että joku on keksinyt tehdä korun jostakin niin "epäkorumaisesta". Tokihan tuollaisen korun nyt voisi helposti itsekin väsätä, mutta eihän idea silloinkaan ole oma. Tietysti on rohkeaa luoda itse jotakin täysin uutta ja erilaista, mutta se ei silti minusta ole mikään rohkeuden mittari. :)
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu