Rakkaudesta perunamuussiin

Olin eilen istumassa iltaa Erottaja-baarissa (joka tosin taitaa nykyään kulkea eri nimellä) kaverini Sallan ja muutaman muun tutun kera. Jossakin vaiheessa parin viinilasin jälkeen aloimme Sallan kanssa valitella nälkäämme ja ryhdyimme miettimään mahdollisia vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseksi. Selaillessamme City-shopperini ravintola-alennuksia keskustelu ajautui jotenkin perunamuussiin ja paljastui, että sekä minä että Salla olemme perunamuussin intohimoisia kannattajia. Tämä havainto johti siihen, että hylkäsimme tyynen rauhallisesti kaikki ravintoloiden tarjoukset ja suuntasimmekin Erottajalta kohti Sallan residenssiä kokkaamaan ihan ite.

Ykkösjuttu kokkausprojektissa oli tietenkin se perunamuussi, josta koko idea sai alkunsa. Pelkkää muussia emme kuitenkaan joutuneet popsimaan (vaikka tuskin sekään olisi meitä suuremmin haitannut), vaan Sallan kaappien kätköistä löytyi - uskomatonta kyllä - myös lenkkimakkaraa, tuota täysin aliarvostettua herkkua! Lopulta sain eteeni perunamuussia sekä paistettua makkaraa sipulin ja ruohosipulin kera, upealla lautasella tarjoiltuna. Höystimme ateriaa luonnollisesti, milläs muullakaan kuin sinapilla ja ketsupilla ja ruokajuomana toimi valkoviini. Ja pakko sanoa, että tämä ateria pesi kyllä kaikki ravintolapöperöt aivan mennen, tullen ja palatessa! NAM. :)

PS. Nämä kuvat on muuten otettu Nokian N86-kännykkäni kameralla. En yleensä tykkää valokuvata kännykällä, mutta tällä kertaa pokkari ei ollut matkassa. Yllättävän hyvä kuvanlaatu kännykkäotokseksi silti. :) Tulen varmaankin jatkossa ottamaan kuvia vähän milloin milläkin, vuorotellen pokkarilla, järkkärillä ja kännykällä. :D