Hölpön pölpön...

Heti ensiksi varoitus: nyt on tulossa melkoinen höpöhöpö-postaus (, joten jos haluat lukea pelkkää asiaa, jätä tämä väliin!) Vihdoin ja viimein pääsen palaamaan blogini pariin pari viikkoa kestäneiden kiireiden jälkeen. Kiireet tosin eivät lopu tähän, sillä sain juuri työvuorolistani ja töitä on edessä paljon (, mikä on tietysti talouteni kannalta erittäin hyvä asia!). Lisäksi asuntoni on reissusta paluun jäljiltä edelleen kuin hävityksen kauhistus, mutta enköhän tämän viikon loppuun mennessä saa paikat kuntoon. Älkää hätäilkö, jos päivityksiä tulee nyt hieman entistä harvemmin – en ole lopettamassa blogiani. :) Ajanpuute yksinkertaisesti näkyy vain myös postaustiheydessä, valitettavasti.

Kuten edellisessä postauksessani kerroinkin, olen onnistunut shoppailulakossani toistaiseksi todella hyvin. Tähän mennessä olen viimeisten kahden kuukauden aikana ostanut punaiset kengät ja nahkatakin, jotka olivat molemmat ostoslistallani. Noiden lisäksi olen sortunut vain yhteen heräteostokseen! Helsingin visiitillä löysin Cheapon mustat, samettiset kiinantossut, joille hintaa jäi alennuksen jälkeen vain 9,90. Päätin ostaa söpöt kengät omakseni, koska ne olivat todella mukavat jalassa eikä hintakaan päätä huimannut. Olen vielä harkintakannalla sen suhteen, poistanko kenkien kärjessä olevat pienet rusetit vai annanko niiden olla.

On mielenkiintoista, miten ulkomailla vietetty aika on vaikuttanut siihen, millä tavalla suhtaudun varsin mainittavaan vaatevarastooni. Otin reissuun mukaan vain pienen osan vaatteistani, jotka luonnollisesti olivat sen hetken suosikkejani. Pärjäsin vallan mainiosti hieman vaatimattomammallakin vaatevarastolla, enkä osannut kaivata Suomeen jääneitä vaatteitani yhtään. Nyt palattuani tuntuu, että onkin helppo luopua monista vanhoista vaatteista, jotka ovat jo vuosia pyörineet kaappien peränurkissa sillä verukkeella, että ”jos näitä joskus vielä käyttäisi”. Tyylini on muuttunut lukioajoista paljon, joten on turha säilyttää vaatteita, jotka eivät sovi nykyiseen makuuni. Ulkomailla vietetty aika sai minut tajuamaan konkreettisesti, etten todellakaan tarvitse noita vanhoja rytkyjä, sillä useimpien niistä en muistanut olevan edes olemassa. Eilen illalla ehdin pikaisesti käydä kaappiani läpi, ja jo nyt sain suuuuren muovikassillisen verran kaappia tyhjemmäksi. Tein lattialle kolme röykkiötä, joista ensimmäisessä olivat käyttökelpoiset ja mieluisat vaatteet. Toiseen pinoon päätyivät muokattavissa olevat ja niin sanotut ehkä-vaatteet. Kolmannen röykkiön eli toivottomien tapausten tuomio on kirpputori. Kasa kasvanee vielä, kunhan saan käytyä kaikki vaatteeni läpi. Mietin jonkin aikaa huutokaupan järjestämistä (kuten muutamat ovat blogeissaan jo tehneetkin), mutta totesin sen turhan hankalaksi postimaksujen ja muun järjestelyn takia.