Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Endorfiinipöhinöissä

Pupulandia

25-vuotiaan tyttösen pohdintoja tyylistä, muodista, kauneudesta ja sen sellaisesta.

maanantai 25. toukokuuta 2009

Endorfiinipöhinöissä


Poikakaverini on tämän viikon työmatkalla ja tiesin jo etukäteen, että yksinäni saisin tuskin minkäänlaista juoksulenkkiä aikaiseksi. Niinpä sovin jo hyvissä ajoin viime viikolla juoksutreffit kaverini kanssa täksi päiväksi, jotta viikko lähtisi hyvin käyntiin. En vain ihan tiennyt, mihin pääni pistin lenkkiseuraa valitessani. Kaverini on sellainen liki kaksimetrinen hujoppi, jonka mittavasta pituudesta suurin osa lienee jalkaa. Kun hän ottaa yhden askeleen, minä otan todennäköisesti kolme. Varoittelin kaveria jo etukäteen, että olen sitten oikeasti aivan rapakunnossa (tässä vaiheessa en edes vielä tiennyt, miten huono tulos siitä kuntotestistä oli tulossa, hah). Tahti olisi sitten todella rauhallinen ja lenkin pituuskin varsin vaatimaton. Kaveri vakuutti, ettei itsekään ole kummoinen juoksija ja sovimme, että maanantai-aamuna klo 9 kirmaisimme metsikköön. Tyyppi tosin paljasti heti sen jälkeen, että oli ehkä vähän huijannut. On kuulemma sittenkin aika hyvä juoksija - viimeksi cooperin testissä meni kevyesti 3km rikki. Just!



Viimekertaisen, kovin takkuisesti edenneen lenkin jäljiltä olin luottavainen, että tällä kertaa menisi paremmin. Olin jopa niin luottavainen, että uskaltauduin pidentämään lenkkiä puolella kilometrillä, jolloin kokonaispituudeksi tuli 5 km. Täydellinen auringonpaiste ja mukavan vilpoisa kesätuuli pitivät huolen siitä, että ainakin olosuhteista lenkin onnistuminen ei jäisi kiinni. Ja tällä kertaa intuitio osui oikeaan, koska juoksu kulki tosi hyvin. Juoksin lenkistä 4,5 kilometriä ja sallin itselleni kävelyn kahdessa ylämäessä. Kotiin päästessäni puhkuin hyvää mieltä, enkä ollut edes aivan poikki. :) Taidan nyt tietää, mistä niissä kuuluisissa endorfiineissa on kyse. ;)



No endorfiinien yhä jyllätessä suonistossa, tekstailin ystäväni Hannan (juuri se maratoonari-supernainen) kanssa. Fiilistelin hyvin mennyttä lenkkiä ja Hanna heitti, että kai lähtisin hänen kanssaan sitten juoksemaan syksyllä puolimaratonia Espoon Rantamaratonille. Aluksi naureskelin ehdotukselle, mutta pienen yllytyksen seurauksena minä pöljä menin suostumaan! Sitä ne endorfiinit teettää! :D Eli minä, viime viikolla huonoimman mahdollisen tuloksen kuntotestissä saanut ihminen, lupasin osallistua syyskuussa puolimaratonille. Se on hemmetti yli 21 kilometriä! No onneksi minulla on melkein 4 kuukautta aikaa treenata ja vahva luotto itseeni. Ja nytpähän on ainakin konkreettinen tavoite, jota varten on vähän pakkokin harjoitella. Luonnollisesti toitotan tätä lupaustani nyt ihan kaikkialla, etten kertakaikkiaan kehtaa enää perääntyä. :D



Kuvat Stella McCartneyn Adidakselle suunnitteleman malliston mainoskampanjasta

Tunnisteet:

29 kommenttia:

Blogger MouMou kirjoitti...

Voi Jenni!:D Paljon onnea ja tsemppiä harjoitteluun. Itse olen enemmän lihaskuntotyttö, mutta jos näitä nilkkoja kuntouttaisi, kai se juoksukin sujuisi.:)

25. toukokuuta 2009 klo 16.35  
Anonymous Aino kirjoitti...

Ei muuta kun treenivinkit ja vertaistuki täältä:

http://ylex.yle.fi/sarjat/rokkari-kuntoon

Espoon rantamaratonille siis tähdätään! Tsemppiä treeneihin!

25. toukokuuta 2009 klo 17.02  
Blogger Pinja kirjoitti...

Heh, ei sitten muuta kuin treenaamaan! :D Mulla on haaveena juosta joskus maraton, vaikka en ihan hirveesti lenkkeilystä tykkää, koska se on niin tylsää.

25. toukokuuta 2009 klo 17.05  
Anonymous eva kirjoitti...

Good girl!

Tsemppiä harjoitteluun! Muista, että ihminen juoksee vaikka viisi maratonia, kunhan vauhti on omalle kunnolle sopiva :)

Pitäisiköhän itsekin osallistua tuolle puolikkaalle...?

25. toukokuuta 2009 klo 17.16  
Anonymous Lraa kirjoitti...

oi jenni vähän mahtavaa! :D sä kuule huomaamattas tsemppaat muitaki liikkumaan :)

25. toukokuuta 2009 klo 17.37  
Blogger Kaisa kirjoitti...

Loistavaa! :D Pitäisi varmaan minunkin saada joku tuollainen tavoite että saisin itseni lenkkipoluille..(nimim. cooper juuri ja juuri hyväksytysti suortitettu) :D

25. toukokuuta 2009 klo 18.13  
Anonymous Angela kirjoitti...

Go Jenni go go! Mä olen kans tähtäämässä Espoon Rantamaratonille ekaa puolikastani juoksemaan :). Tällä hetkellä tulee vedettyä tunnin lenkkejä, joten pitänee kesän mittaan pidentää lenkkiä ja testata miten hyvin jaksaa sen parikymmentä kipittää.

25. toukokuuta 2009 klo 18.18  
Blogger Lumikki kirjoitti...

Musta on hirmu kiva lukea näitä sun lenkkeilypostauksia, kun näissä on niin hyvä fiilis ja sun into juoksemiseen paistaa näistä läpi:) Tulee itsellekin juoksufiilis ja on pakko poistua koneen ääreltä lenkkipolulle! :)

Onnea harjoitteluun!

25. toukokuuta 2009 klo 19.07  
Anonymous nennna kirjoitti...

Täällä yksi kestävyyskunnon parantaja lisää. Mielenkiinnosta haluaisinkin tietää millä sykkeellä juokset noita 4-5 km lenkkejäsi ja kuinka paljon aikaa kuluu? :)

25. toukokuuta 2009 klo 19.52  
Blogger June kirjoitti...

Tsemppiä!! Kyllä itsekin ylsin puolimaratonin juoksemaan 3kk harjottelun (enkä edes niin kovin intensiivisen sellaisen) jälkeen, joten varmasti suoriudut kunnialla :)

25. toukokuuta 2009 klo 19.54  
Blogger Nina kirjoitti...

Onnea ja iloa treeniin! :-) Oli pakko nyt tulla tunnustamaan, että luin tässä viikon aikana blogisi ihan alusta tähän päivään. Koukutuinko, en suinkaan. :--)

25. toukokuuta 2009 klo 20.07  
Blogger Heli kirjoitti...

wow, vähän siistiä! just huippua että uskallat tarttua tollaseen haasteeseen, mä en varmasti uskaltais!

eikun tsemppia treeneihin! :)

25. toukokuuta 2009 klo 20.18  
Blogger Joa kirjoitti...

En tiedä oletko jo tutustunut, mutta adidaksen sivuilla on sellainen juoksupäiväkirja -juttu jonne pystyy kirjaamaan ylös lenkit, niiden pituudet yms. :) Sieltä on kiva seurata käyriä, miten ahkerasti jaksaa juosta! Kannattaa tsekata, jos on sellainen "listaajatyyppi".

http://fi.running.adidas.com/

25. toukokuuta 2009 klo 20.20  
Anonymous noora kirjoitti...

Moikka! Itse olen juossut säännöllisesti jo 3 vuotta mutta koskaan en ole juossut pitempää kuin 10 km lenkkiä. Ehkä tänä kesänä otan itseä niskasta kiinni ja tähtään syksyn puolimaratonille. oot tosi kannustava kun oot niin innostunut!! :)

25. toukokuuta 2009 klo 21.11  
Blogger Jenni kirjoitti...

MouMou: No nii-in! :D Kiitos onnentoivotuksista ja tsempistä, niitä tarvitaan. :) Minä taas en ole yhtään lihaskuntotyttö, mutta keskiviikkona saan sen saliohjelman, joten ehkäpä sen jälkeen... ;)

Aino: Kiitos kovasti! Kävinkin jo innoissani vilkuilemassa. :) Nähdään Espoossa syksyllä ja tsemppiä myös omaan treenaukseesi!

Pinja: No eipä tässä muu auta. :D Yksin lenkkeily onkin tylsää, mutta kivan lenkkikaverin kanssa sen juoksuajan voi käyttää juoruiluun. Suosittelen! ;)

Eva: Kiitti! :) Tsemppiä tulen varmasti vielä monet kerrat tarvitsemaan. Osallistu ihmeessä myös! Ehkä nähdään syksyllä Espoossa... ;)

Lraa: Jeee! Ihana kuulla! :)

Kaisa: No tämä on kieltämättä aika hyvä sellainen välitavoite. Nyt kun on joku tietty suoritus, mitä varten treenaa, nousee motivaatiokin ihan uusiin lukemiin. :)

Angela: Sinne tuntuukin olevan aika moni suuntaamassa, mukavaa! :) Minulla lenkit ovat vasta sellaista 30-40 minuuttia, joten on tässä vielä tekemistä. :D Mutta nähdään syksyllä Espoossa!

Lumikki: Tosi kiva kuulla. :) Mahtavaa, että sinäkin olet saanut lenkkikärpäsen pureman. ;) Täytyy vain muistaa se, että juoksuvire vaihtelee - joskus sujuu paremmin ja joskus huonommin, mutta kehitystä tapahtuu koko ajan. :)

Nennna: Kestävyyskuntoni on vielä aika huono. En tiedä tarkalleen juoksusykettäni, mutta juoksen sellaista vauhtia, että pystyn juttelemaan koko ajan samalla. :) Suunnilleen tuollaisen 4,5-5km lenkkiin kuluu 35-40min. Eli vauhdissa on vielä parantamista, mutta aloitellaan nyt rauhallisesti. :)

Bubble: Kiitos tsempistä! Kyllä minäkin vakaasti uskon, että harjoittelun myötä pystyn tuohon. :)

Nina: Voi, oletpas ollut aika sitkeä. :D Kahden vuoden postaukset yhdellä kertaa!!! Mutta ihana saada sinutkin mukaan joukkoon iloiseen. :)

Heli: No yllätin kyllä itsenikin, pakko myöntää. :D Mutta olen vähän yllytyshullu ja uskon, että pystyn tuohon. :) Kiitos tsempistä!

Joa: Kiitos vinkistä. :) Olen kyllä vähän juuri sellainen listaajatyyppi. :D Mutta en melkein koskaan oikein muista katsoa, miten kauan lenkkiin kuluu aikaa. Mutta pidetään tuo mielessä! :)

25. toukokuuta 2009 klo 21.13  
Blogger Jenni kirjoitti...

Noora: Mentiinpäs ristiin. :) Ja aivan mahtava kuulla, että onnistun oman intoni kautta kannustamaan muita. :D Tsemppiä sinullekin treeniin ja ehkä nähdään Espoossa! ;)

25. toukokuuta 2009 klo 21.14  
Anonymous Emmylou kirjoitti...

Vaude!!
Täytyy kyllä hattua nostaa ja jälleen kerran kiitän siitä, kuinka saat ainakin täällä tietokoneen takana olevaa yhtä innoitettua omalla esimerkilläs juoksemaan.
Puolimaratoni on kyllä aika paukku, mutta luulen kyllä että se tuolla motivaation määrällä menee melkoisen sutjakkaasti. :) Tsemppiä!
Varothan kuitenkin että et vedä itteesi ihan piippuun ja musita myös syödä välillä, varsinkin proteiininsaannista ei sais tinkiä. Itelleni kävi näin hurjan tenssireeniputken seurauksena ja olo oli pitkän aikaa tois voimaton.

25. toukokuuta 2009 klo 21.31  
Blogger Satu kirjoitti...

Siitähän on pikkumatka enää täysmaratooniin. ;)

25. toukokuuta 2009 klo 21.50  
Blogger Hanna kirjoitti...

Tyttö, sä oot mahtava! Harvemmin kukaan lähtee mun haasteisiin noin nopeesti.
Nyt sitten vaan jalkaa toisen eteen ja Stockalle kiskoon noi ekan kuvan vihreet byysat jalkaan. Siellä on polveen ulottuvat, sun kokoo jäljellä. Get those pants!

hothothot.

Hanna

25. toukokuuta 2009 klo 22.12  
Blogger Styledrop kirjoitti...

Onnea vaan matkaan! Itse en ymmärrä näitä maratoonareita, vaikka lenkkeilen ja kuntoilen.Onhan siinä varmaan kiva haastaa itsensä, mutta jotenkin minulle syyt lähteä lenkille on hyvin kaukana jostain puolen vuoden päähän tsempaamiseen. elän jotenkin taas kerran niin vain tässä päivässä, en ikinä huomisessa:D. Mutta mielenkiintoista tulee olemaan seurata tätä!

25. toukokuuta 2009 klo 22.34  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

tsemppiä treeniin, tosi hieno tavoite toi puolimaraton! :)

-mansikka-

25. toukokuuta 2009 klo 23.56  
Blogger Tuulia kirjoitti...

Tsemppiä puolikkaalle :) Itse olen niin saamaton että pidän suurena saavutuksena sitä jos pystyn juoksemaan naisten kympin ensi keväänä :)

26. toukokuuta 2009 klo 0.57  
Blogger Jenni kirjoitti...

Emmylou: Mahtava kuulla. :) Tuo on ihan parasta, kun muut kertovat minun innoittaneen heitäkin liikunnan pariin! Onhan tuo puolimaraton aikamoinen matka, mutta onneksi minulla on aikaa treenata. Mutta todellakin pitää varoa huhkimasta liikaa, ettei tule uupumus. :) Minun täytyy varmasti erityisesti kiinnittää huomiota tuon proteiinikiintiön täyttymiseen, koska en syö kovin paljon lihaa.

Mju: Nooh, puolet! :D Mutta eipäs nyt hötkyillä. ;) En usko, että tulen koskaan juoksemaan sitä kokomaratonia, tai en sillä tavalla edes tunne kauheasti mielenkiintoa sellaisen matkan juoksemiseen. Puolikas riittää meikäläiselle hyvin. ;)

Hanna: No kiitos! Tästä hyvästä ansaitsen jo muutaman kehunkin, haha. :D Voi olla, että kiroan yllytyshulluuteni vielä moneen otteeseen, mutta ihan varmasti kiitän sua haasteesta maaliviivan ylitettyäni. ;) Mutta toden totta, nuo vihreät housut on ihanat! Tosin nuo pitkät ois kyllä kivemmat. Ehkä pitää käydä kurkkaamassa... :D

Styledrop: Kiitos. :) On minustakin se maraton aika hullu haaste, mutta puolikas on vielä inhimillinen. :) Olen itsekin yleensä ollut sellainen päivä kerrallaan elelijä näiden treenijuttujen kanssa, mutta nytpä sen näkee, miten tuo puolimaraton motivoi treenaamaan. Kyllä se varmasti vähän motivoi, kun ei vain voi enää lusmuilla. :D

Anonyymi/Mansikka: Kiitos. :) No on siinä kyllä tavoitetta kerrakseen! :D Tsemppiä tarvitaan ihan taatusti. ;)

Winda: Minusta naisten kymppikin on hieno tavoite. :) Ajattelin aluksi, että se olisi voinut olla minulle hyvä tavoite. Mutta nyt tuli sitten muita haasteita. :D

26. toukokuuta 2009 klo 7.45  
Anonymous morgan kirjoitti...

Ei puolimaraton paha ole. Jos ei ota mitään aikatavoitetta, niin sen matkan nyt taittaa vaikka kävellen. Maraton onkin sitten toinen juttu :)

26. toukokuuta 2009 klo 8.41  
Blogger Jenni kirjoitti...

Morgan: Ajattelin, että yrittäisin juosta ainakin suurimman osan matkasta. Tai se on tavoite. :) Mutta tuskin asetan mitään kovin tiukkoja aikatavoitteita ainakaan. Harjoittelu on vielä niin alussa, että on vaikea arvioida. :)

26. toukokuuta 2009 klo 9.02  
Blogger Kaisa kirjoitti...

Hienoa! Tavoite lisää kummasti lenkkimotivaatiota. Tsemppiä harjoitteluun.

26. toukokuuta 2009 klo 10.53  
Anonymous summeer kirjoitti...

hei oikeesti tsemii hirveesti sulle!!:) ja kiitti ku jaksat täällä puhua lenkkeilystä, ku muuten meinais unohtua..pitää tästä siirtyä lenkille :)

26. toukokuuta 2009 klo 19.31  
Anonymous AnnA kirjoitti...

Ite harrastan suunnistusta ja kävin juoksemassa puolikkaan valmistavana treeninä SM-erikoispitkään. Maalissa oli hieno fiilis ja olin tyytyväinen ,että juoksin koko matkan enkä antanu periks. Tsemppiä! muista että matka ei tapa vaan vauhti :)

27. toukokuuta 2009 klo 14.44  
Blogger Jenni kirjoitti...

Kaisa: Kiitos tsempistä. :) Kyllä konkreettinen tavoite antaa harjoitteluun tosiaan aina puhtia, koska pitäisi tiettyyn hetkeen mennessä sitten olla siinä kunnossa, että suorituksesta pystyy selviytymään. :)

Summeer: Tosi mahtava kuulla, että muutkin ovat innostuneet nyt lenkkeilemään. :) Kiitos tsempistä ja kannustusta myös sinne suunnalle!

AnnA: Uskon, että tuo on minulle sellainen jonkinlainen itseni voittaminen. Toivotaan, että pystyn siihen. :) Ja totta tuo, että vauhti täytyy muistaa pitää tarpeeksi rauhallisena.

27. toukokuuta 2009 klo 16.29  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu