Hikistä touhua tuo juokseminen
Tulin juuri hikisenä lenkiltä kotiin, joten on erinomainen hetki päivitellä pitkästä aikaa vähän treenikuulumisia. :) Olen saanut tässä viimeisten viikkojen aikana aika hyvän rutiinin salitreenaukseen alkukankeuden jälkeen - kuntosalilla tulee käytyä kaksi kertaa viikossa eikä lihasten palautumiseenkaan mene enää päivätolkulla aikaa. Nyt olen vihdoin voinut sitten alkaa panostaa taas siihen aerobiseen puoleen, kun en ole aivan kuollut salitreenin jäljiltä. Olen jopa alkanut pyöräillä salille, vaikka parilla ensimmäisellä kerralla tuntui, että bussipysäkille käveleminenkin oli aikamoinen suoritus kuntosalin jälkeen. Onkin aika ilahduttavaa huomata, miten nopeasti sitä tässä alussa kehittyy! :)
Viime viikolla minulla on personal trainerini kanssa ensimmäiset juoksutreenit. Olen aina pitänyt juoksumatolla hölköttelyä maailman tylsimpänä puuhana, mutta olosuhteiden pakosta jouduin pururadan sijaan matolle juoksemaan. Juoksumatolla juoksemista oli tullut muutama kerta harjoiteltua jo etukäteen, koska yleensä lämmittelen sillä tavoin ennen kuntosalia. En siis pudonnut pyllylleni maton lähtiessä liikkeelle kuten aina telkkarissa kaikille sohvaperunoille käy. ;) Ensimmäinen PT:n kanssa tehtävä juoksutreeni oli kestävyysharjoittelua eli pyrin juoksemaan mahdollisimman kauan tasaisella vauhdilla ja sykkeellä. Muutaman minuutin kävelyn jälkeen pistettiin juoksuksi ja vauhti oli sellaiset 8km/h eli aika rauhallista hölkkää.
Aika kului juostessa ihmeen sutjakkaasti, kun rupattelin Janin kanssa niitä näitä juoksun lomassa. Juoksuvire oli muutenkin hyvä, joten väsymys ei painanut, vaikka hikoilinkin kuin pieni possu. Tuohon päivään mennessä olin juossut maastossa sellaisia 4,5-5km lenkkejä niin, että jokaisen lenkin aikana kävelin pari lyhyttä pätkää (jyrkimmät ylämäet, yhteensä noin 500m). Tuohon peruslenkkiini oli kulunut yleensä noin 35min, mutta nyt oli tavoitteena juosta 40min putkeen ilman yhtään kävelyä. Maisemat pysyivät koko ajan samoina tuijottaessani ikkunasta ulos, mutta kummasti minuutit hujahtivat ohi kuin huomaamatta. Suunnilleen puolessa välissä iski kauhea vessahätä, mutta eipä siinä muu auttanut kuin pinnistellä, ja juosta. Leikin, että vessaan on parinkymmenen minuutin matka. ;)
Lopulta maali alkoi häämöttää ja yllätyksekseni minua ei edelleenkään vaivannut mikään muu kuin se vessahätä ja järjetön hiki - ei väsymystä, ei uupumusta! Kun 40 minuuttia vihdoin oli takana, tuntui että olisin helposti jaksanut vielä 10 lisää. Minulla ei varmaan ole ikinä ollut niin mahtava fiilis! :D Janikin kehui olevansa tosi ylpeä ja totesi, että tämän suorituksen jälkeen hän todella uskoo minun pystyvän siihen puolimaratoniin. Hän myönsi aiemmin miettineensä, että työurakka kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi saattaisi olla aika valtava. Leijuin salilta kotiin litimärkänä hiestä ja paistattelin mielettömässä euforian tunteessa vielä tuntitolkulla suorituksen jälkeen! Minä, joka en ole koskaan oikein nauttinut liikunnasta, koin nyt todella konkreettisesti sen, mihin tuossa hommassa voi jäädä koukkuun. Se mieletön endorfiiniryöppy ja itsensä voittamisen tunne on kyllä vertaansa vailla. :)
Jos oma personal trainer kiinnostaa, niin Elite Trainersilta on luvattu Pupulandian kautta tuleville uusille jäsenille erikoistarjous. Omasta personal trainerista kiinnostuneet voivat laittaa sähköpostia osoitteeseen hanna@elitetrainers.fi ja mainitkaa sähköpostissa, että bongasitte jutun Pupulandiasta. :)
PS. Salitreenistä kiinnostuneille tiedoksi, että lähitulevaisuudessa on tulossa tarkempaa juttua siitä omasta saliohjelmastani. :)
Kuvat: 1, 2, 3, 4 & 5
Viime viikolla minulla on personal trainerini kanssa ensimmäiset juoksutreenit. Olen aina pitänyt juoksumatolla hölköttelyä maailman tylsimpänä puuhana, mutta olosuhteiden pakosta jouduin pururadan sijaan matolle juoksemaan. Juoksumatolla juoksemista oli tullut muutama kerta harjoiteltua jo etukäteen, koska yleensä lämmittelen sillä tavoin ennen kuntosalia. En siis pudonnut pyllylleni maton lähtiessä liikkeelle kuten aina telkkarissa kaikille sohvaperunoille käy. ;) Ensimmäinen PT:n kanssa tehtävä juoksutreeni oli kestävyysharjoittelua eli pyrin juoksemaan mahdollisimman kauan tasaisella vauhdilla ja sykkeellä. Muutaman minuutin kävelyn jälkeen pistettiin juoksuksi ja vauhti oli sellaiset 8km/h eli aika rauhallista hölkkää.
Aika kului juostessa ihmeen sutjakkaasti, kun rupattelin Janin kanssa niitä näitä juoksun lomassa. Juoksuvire oli muutenkin hyvä, joten väsymys ei painanut, vaikka hikoilinkin kuin pieni possu. Tuohon päivään mennessä olin juossut maastossa sellaisia 4,5-5km lenkkejä niin, että jokaisen lenkin aikana kävelin pari lyhyttä pätkää (jyrkimmät ylämäet, yhteensä noin 500m). Tuohon peruslenkkiini oli kulunut yleensä noin 35min, mutta nyt oli tavoitteena juosta 40min putkeen ilman yhtään kävelyä. Maisemat pysyivät koko ajan samoina tuijottaessani ikkunasta ulos, mutta kummasti minuutit hujahtivat ohi kuin huomaamatta. Suunnilleen puolessa välissä iski kauhea vessahätä, mutta eipä siinä muu auttanut kuin pinnistellä, ja juosta. Leikin, että vessaan on parinkymmenen minuutin matka. ;)
Lopulta maali alkoi häämöttää ja yllätyksekseni minua ei edelleenkään vaivannut mikään muu kuin se vessahätä ja järjetön hiki - ei väsymystä, ei uupumusta! Kun 40 minuuttia vihdoin oli takana, tuntui että olisin helposti jaksanut vielä 10 lisää. Minulla ei varmaan ole ikinä ollut niin mahtava fiilis! :D Janikin kehui olevansa tosi ylpeä ja totesi, että tämän suorituksen jälkeen hän todella uskoo minun pystyvän siihen puolimaratoniin. Hän myönsi aiemmin miettineensä, että työurakka kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi saattaisi olla aika valtava. Leijuin salilta kotiin litimärkänä hiestä ja paistattelin mielettömässä euforian tunteessa vielä tuntitolkulla suorituksen jälkeen! Minä, joka en ole koskaan oikein nauttinut liikunnasta, koin nyt todella konkreettisesti sen, mihin tuossa hommassa voi jäädä koukkuun. Se mieletön endorfiiniryöppy ja itsensä voittamisen tunne on kyllä vertaansa vailla. :)
Jos oma personal trainer kiinnostaa, niin Elite Trainersilta on luvattu Pupulandian kautta tuleville uusille jäsenille erikoistarjous. Omasta personal trainerista kiinnostuneet voivat laittaa sähköpostia osoitteeseen hanna@elitetrainers.fi ja mainitkaa sähköpostissa, että bongasitte jutun Pupulandiasta. :)
PS. Salitreenistä kiinnostuneille tiedoksi, että lähitulevaisuudessa on tulossa tarkempaa juttua siitä omasta saliohjelmastani. :)
Kuvat: 1, 2, 3, 4 & 5
Tunnisteet: Treenikassi
lähettänyt Jenni @ 12.04
8 kommenttia:
Hauska lukea näitä sun juoksujuttuja, kun olen itsekin vasta nyt tänä keväänä alkanut lenkkeillä - ennen inhosin koko touhua sydämeni pohjasta! Olen toistaiseksi harrastanut samanlaisia viiden kilsan ja puolen tunnin hölkkiä, mutta nyt alkaa pikku hiljaa tuntua että lenkkireittiä voisi pidentääkin. :)
Jatkan siis mielenkiinnolla juoksukertomusten seurailua - ties vaikka itsekin sinne puolimaratonille joskus innostuisi!
Moikka,
näitä sun treenijuttuja on todella inspiroiva lukea. Ite oon juossut jo muutaman vuoden - välillä innokkaammin ja välillä ollut pidempiäkin aikoja ettei ole huvittanut käydä ollenkaan juoksentelemassa.
Tänä keväänä on ollut taas sellainen yli-innokas vaihe päällä, mutta juoksinkin jalkoihini penikkataudin. Voit ehkä kuvitella kuinka kamalaa on yrittää pysyä paikoillaan, kun mieli tekisi lähteä lenkille, ja kun on tottunut siihen melkein 5 kertaa viikossa! Siksi nämä postauksesi tuottaa myös tuskaa. ;) Olen niin koukussa lenkkeilyyn.
No, ei auta kuin lepuuttaa jalkoja niin kauan, että kestävät taas juosta. Mutta olehan varovasti ettei sulle käy samoin! PT:stä varmasti siis paljon apua!
-Taija
Justkohta itsekin lähden tästä lenkille. Viime viikolla koin aivan samanlaisen eurofian tunteen, kun juoksin 40 minuuttia putkeen. Tärkeää on tosiaan oikea tempo - jos aloittaa liian lujaa, ei varmasti jaksa 20 minuuttia pidempään...
Kivaa ja motivoivaa lukea näitä sun liikuntajuttuja ja tuloksia ! :)
Ite olen nyt käynyt n. 3 kertaa viikossa 6km pyörälenkillä, vähintään joka toinen ilta 30 vatsalihasliikettä ja pari kertaa viikossa nostelen 2kg painoja jotain puoltuntii ja ihan sun ansioista teen edes tämän verran! :)
Minulta tuohon juoksemiseen ei kyllä kunto riitä, on todellinen saavutus, jos jaksan edes hölkätä 1km putkeen.. Ehkä kesän aikana saan itseni inspiroitumaan tuohon juoksemiseenkin avullasi. ;)
Juoksumatolla on aina helpompaa juosta kuin ulkona, joten varo ettet "jämähdä" matollajuoksuun. Siinä saat jalat helposti kipeäksi ja puolimaratoni voi tuntuakin yllättävän raskaalta kun ei ole rullaavaa mattoa alla :)
Duussi: Tosi mukava kuulla! :) Minäkin olen inhonnut aina lenkkeilyä (kuten likimain kaikkea muutakin liikuntaa) oikein tosissani, mutta nyt kun motivaatio on korkealla ja olen päässyt hyvään alkuun, ei tämä tunnukaan niin kamalalta enää. Minä olen toistaiseksi juossut joka kerta samaa reittiä jo ihan siksi, että näkisin konkreettisemmin oman kehitykseni ja voisin vertailla suorituksia paremmin keskenään. Lenkkiä pidentäessä on sitten helppo juosta vaikka yksi kortteli pidemmälle, tms. :) Juoksukertomuksia on luvassa lisää, joten pysy kuulolla! :)
Anonyymi1/Taija: Kiitos. :) On kyllä aivan mahtava fiilis, kun saan lukea täältä muiden inspiroituneen minun esimerkistäni. Samalla lukijoiden kommentit ja kokemukset inspiroivat valtavasti myös minua. :) Tosi harmi, että olet saanut tuollaisen ärsyttävän rasitusvamman ja harrastus on sen takia tauolla. Itsellänikin oikea penikka vihoitteli viime lauantaina, mutta ei onneksi ole sen jälkeen kiukutellut. Olisi kyllä tosi masentavaa, jos harrastus tyssäisi hyvän alun jälkeen rasitusvammoihin. Pikaista paranemista ja tsemppiä uuteen alkuun! :)
Ee: Hienoa tyttö! :) Minun pitäisi vielä vähän lisätä lenkkien määrää ja kokeilla tuollaista pidempää, yhtäjaksoista juoksua ihan luonnossa. Ehkä ensi kerralla sitten yritän päästä samaan pururadalla kuin juoksumatolla. :)
Anonyymi2: Mahtavaa, että olet saanut liikuntaharrastuksen syrjästä kiinni. :) Haluan rohkaista sinuakin rohkeasti kokeilemaan lenkkeilyä! Voin kertoa, että ihan ensimmäinen lenkkini oli yhtä tuskaa ja kävelin siitä varmaan puolet tai enemmänkin. Mutta seuraavalla yrityksellä jaksoin juosta jo huomattavasti kauemmin. Lähde rohkeasti kokeilemaan vain, koska kehitys on alussa nopeaa ja pian huomaat, ettei se niin kamalaa olekaan. :)
Anonyymi3: Tuo on kyllä totta. Juoksumatolla juokseminen on myös paljon tasaisempaa, koska ei ole ylä- tai alamäkiä (ellei siis säädä matolle sellaisia :) ) ja vauhti pysyy automaattisesti tasaisena. Huomasin heti tuota treenikertaa seuraavalla lenkillä, että ulkona juokseminen oli paljon työläämpää. Onneksi en kuitenkaan tykkää juoksumatoista niin paljon, että ne voisivat viedä voiton ulkoilmasta. :)
paljonko pt kustantaa?
Anonyymi: Personal trainereiden hinnat vaihtelevat kovastikin firmasta riippuen. Kannattaa tutkia netistä hinnastoja ja monet firmat eivät edes julkista hintojaan muuten kuin tiedustelusta. Jos oma PT kiinnostaa, laita Elite Trainersille annettuun osoitteeseen meiliä, niin saat heiltä tarjouksen. Itselläni PT on käytössä blogini kautta nyt jonkin aikaa ilmaiseksi.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu