Mooi...

...kotoisalta tervehdykseltä näyttävä sana on myös flaamia ja tarkoittaa kaunista. :)

Olen kauan jo mietiskellyt, että belgialaisen ystäväni Vennen taidot ansaitsisivat tulla esitellyksi blogissani ja nyt vihdoin sain siihen kunnon kipinän Bisquitsin seinämaalauksia käsitelleestä postauksesta. Tutustuin siis ystävääni alun perin MySpacessa viime syksynä ja meistä tuli hyvät kaverit jo ennen lähtöäni Brysseliin. Belgiaan päästyäni ystävyytemme syveni entisestään ja voisin sanoa hepun olevan nykyään yksi parhaista kavereistani.


Venne työskentelee siis graafisena suunnittelijana sekä dj:nä, ja tällä kertaa keskityn hänen kuvataiteelliseen osaamiseensa. Esittelen tässä kuvien muodossa Vennen aikaansaannoksia, joista olen itse ainakin aivan mykistynyt. Tyyppi on todella lahjakas, katsokaa itse!




Kaksi ylintä kuvaa ovat koristaneet Vennen entisen asunnon seiniä. Kelpaisi kyllä minullekin tuollainen seinätaide. Alla näkyvät kuvat ovat hänen tekemiään tilaustöitä.

H&M kevät

Kuulun näihin onnekkaisiin, jotka saivat H&M:n kevätkuvaston ennakkoon jo eilen. En odottanut kovin suuria, sillä syksyn kuvastosta en löytänyt kertakaikkiaan mitään ostettavaa. Toki syksyn mallistossakin oli mukana ihan mukavia vaatteita, mutta materiaalit herättivät minussa lähinnä suuttumusta. Tekokuituja, tekokuituja, tekokuituja! Olen panostanut viime vuosina yhä enemmän luonnonmateriaaleista tehtyihin vaatteisiin, ja täysin tai suurimmaksi osaksi tekokuiduista tehdyt vaatekappaleet vain sotivat periaatteitani vastaan (aivan joitakin poikkeustapauksesia lukuunottamatta). Niinpä jätin syksyn osalta H&M:n tilauksen kokonaan väliin.

H&M:n kevättyyli on selvästi rennon boheemi ja samanaikaisesti melko klassinen. Mallisto on täynnä leveälahkeisia tai löysiä pappa-mallisia housuja sekä tunikoita ja A-linja näkyy sekä tunikoissa että mekoissa. Väreissä näkyvät perusvärien (musta, valkoinen, harmaa, ruskea) lisäksi erityisesti vihreä ja keltainen sekä jonkin verran myös kirkkaansinistä, pinkkiä ja violettia. Varsinkin paidoissa ja mekoissa on myös etno-henkisiä brodeerauksia sekä kukkaiskuvioita. Jos malliston yleisilmettä pitäisi kuvailla muutamalla sanalla, ne olisivat rennon boheemi, hipahtava ja etno-henkinen.


Itse sain kevään kuvastosta kipinän lähinnä löysiin pappa-housuihin sekä kivan mallisiin ja värisiin tunikoihin. Lisäksi vaikuttaa siltä, että saattaisin jopa nyt vihdoinkin olla löytämässä ne kauan etsimäni shortsit (tosin nekin näyttävät hieman lyhyemmiltä kuin mitä suunnittelin). Erityistä plussaa H&M saa siitä, että iänikuisten tekokuitujen lisäksi kevätmallistosta löytyy myös esimerkiksi pellavasta valmistettuja vaatteita. :)

Kotihengailua

Kiitos kaikille, jotka ovat kärsivällisesti jaksaneet odottaa uusia postauksia! Blogilistalla tilaajien määrä on jopa kasvanut poissaollessani. En voi kuin nöyränä kiittää ja hämmästellä sadan tilaajan rajapyykin rikkoutumista. :) Hieman jopa hävettää, että tilaajia on jo noin suuri määrä, mutta en ole saanut oikein mitään aikaiseksi blogini suhteen. Aikaansaamattomuuteni on tosin koskettanut ihan kaikkia elämäni osa-alueita, joten blogini ei ole ainoa, joka on jäänyt hieman sivuun. Nyt kuitenkin olen keräillyt sen verran puhtia, että energiaa pitäisi riittää paremmin myös bloggailulle!

Vietin pitkästä aikaa aivan rauhallisen kotiviikonlopun itsekseni rentoutuen ja se taisi olla hyvä idea. Rauhoittuminen ja rentoutuminen tekee jokaiselle hyvää silloin tällöi, mutta harvoin sitä malttaa kuitenkaan jäädä yksin kotiin, jos on paljon muitakin mahdollisia viikonlopun viettotapoja. Kotona löysästi löhöillessäni pohdin kotipukeutumista. Suosikkikotiasuni tällä hetkellä on jokin toppi sekä entisen poikaystäväni vanhat, valtavan suuret ja ruudulliset (tottakai!) miesten pyjamahousut. Koska palelen lähes aina, kiskaisen usein hartioitteni peitoksi vielä neuletakin. Usein tämäkään ei auta viluuni, vaan uskollinen ystäväni kaurapussi saa yhdessä teekupposen kanssa lämmitellä minua melkein joka ilta. Selostukseksi niille, joille kaurapussi ei vielä ole tuttu kapistus, kerrottakoon sen olevan hernepussin tyyppinen suurehko "tyyny". Tyynyn sisällä on kauranjyviä, jotka sitovat lämpöä tai kylmää itseensä. Pussukan voi lämmittää mikrossa tai viilentää pakastimessa (muovipussin sisällä), ja laittaa syliin tai harteille tai mihin vain joko viilentämään tai lämmittämään. Käytän kaurapussia joskus myös kuumavesipullon tavoin peiton alla. Kerrassaan mahtava keksintö!


Mutta takaisin aiheeseen, joka oli siis kotiasut. Vaikka minulla on niin sanottu lempikotiasu ja hyvin usein haahuilen kotona myös täysin pukeutumattomana (, mikäli en palele aivan kohtuuttomasti), en useinkaan jaksa vaihtaa vaatteita kotiin tultuani. Muistan takavuosilta kämppikseni kummastelut siitä, miten voin kotonakin olla farkuissa. Minusta siinä ei ollut mitään kummallista, mutta kämppikseni itse vaihtoi välittömästi mukavampaa ylle tultuaan kotiin. Varsinkaan päivällä en jaksa vaivautua vaihtamaan vaatteita, koska suurella todennäköisyydellä joudun pukemaan vielä jossain vaiheessa uudelleen päälleni. Toisinaan pukeudun hienostikin kotona, vaikka tiedän etten olisi edes lähdössä minnekään - ihan vain omaksi ilokseni. Kaverini ovat toisinaan ihmetelleet, mitä teen kotona itsekseni mekko päällä. No ilahdutan vain itseäni kauniilla asulla! Tietenkin! :D Toisaalta toinen äärilaita ovat juuri sellaiset kotivaatteet, jotka eivät kestä päivänvaloa. Eräitäkin kotihousujani exäni kutsui lempeästi nimellä "Maailman Rumimmat Housut" ja jaksoi joka kerta ne nähdessään päivitellä, miten en vieläkään ollut heittänyt niitä pois. :D

Miten sinä pukeudut kotioloissa?

Kuva täältä.

Kun kaikki maistuu puulta

No ehkä otsikko hieman liioittelee. Olen vain tällä hetkellä elämässäni kummallisessa taantumustilassa, jossa oikein mikään ei kiinnosta. Suoritan velvollisuuteni kuin robotti, mutta samalla päivät vain lipuvat ohi. Huomaan jatkuvasti, että taas meni viikko, enkä saanut oikein mitään aikaiseksi. Hoidan silti työni (, jota on melko paljon tällä hetkellä) ja opiskeluni, sen tosin vähän niin ja näin. Opiskelumotivaationi on jostain syystä aivan kadoksissa ja sysään asioita jatkuvasti vain pidemmälle tulevaisuuteen. Olen turhautunut ja ahdistunut, kun en saa tehtyä mitään, mutta samalla toimintani johtaa vain inhottavaan noidankehään, koska saamattomuus itsessään taas lisää ahdistunutta olotilaa ja apaattisuutta. Tämän lisäksi ihmissuhdesotkujen loputtomassa suossa rämpiminen alkaa kyllästyttää. Saanen esittää aiheellisen kysymyksen: Mikä hitto siinä on niin vaikeaa?! :D Että jos minä tykkään ja sinä tykkäät, niin jospa sitten yrittäisimme vain olla onnellisia yhdessä, mutta kun ei. ;) Motivaatio varmasti vielä löytyy, mutta tämä lamaantunut mielentila vaikuttaa myös muihin elämäni osa-alueisiin ja esimerkiksi aktiivisuuteeni päivitellä tätä blogia. Toivon siis ymmärrystä teiltä rakkaat lukijani. :)

Jatkakaamme puisevien aiheiden parissa... Esittelen teille tänään aivan hurmaavan tanskalaismerkin nimeltä Wood Wood, jonka erikoisalaa ovat hauskoilla printeillä varustetut hupparit. Mielenkiintoista merkissä on kuitenkin se, että se valmistaa myös muunlaisia vaatteita, eikä sen valikoima siis rajoitu hassuihin skeittimerkkien tyylisiin printtipaitoihin. Printit ovat olennaisessa osassa myös monissa muissa merkin vaatteissa, mutta suosittelen kurkistamaan Wood Woodin kotisivuilta osion Look, josta saa paljon paremman kuvan yllättävän monipuolisesta valikoimasta.




Wood Woodin tuotteita saa toistaiseksi hankittua ainakin netin kautta ja olen kuullut sellaista tietoa, että myös Beamhill Helsingissä myisi joitakin merkin tuotteita, mutta yleisesti ottaen saatavuus Suomessa on ilmeisesti aika surkea. Toisaalta, tuotteiden hintatasokin on melko korkea, joten ehkä on parempikin, ettei niitä ole saatavilla ihan joka kulmassa tai ainakin minä köyhtyisin alta aikayksikön. :D Nettisivujen mukaan esimerkiksi hupparin arvioitu hinta euroissa on noin 120e, joka kyllä ylittää jo minun kipukynnykseni. Tietysti jos ylimääräistä rahaa olisi aivan solkenaan...


















Kuvat ovat peräisin täältä, täältä, täältä ja täältä.

Nyt soi:
Dj Shadow - Blood On The Motorway

Turhaakin turhempi postaus

En ole kuollut, enkä kadonnut enkä lopettanut blogiani! Olen pahoillani, että olen laiminlyönyt kirjoittamista viime aikoina, mutta päätin tulla antamaan pikaisen väliaikatiedoituksen kaikille kiinnostuneille, että uusia postauksia tulossa lähipäivinä. Valitettavasti "oikean" elämän velvollisuudet ja kiireet ovat verottaneet aikaani blogosfäärissä tolkuttoman paljon. :/ Mutta mitä pikimmiten olen palaamassa blogini pariin tällä viikolla. See you soon! :)

Kuva täältä.