
Ärrin murrin! Oikeastihan minulla on kaikki tosi hyvin, mutta nähtyäni tämän haasteen Saaran ja Lauran blogeissa, oli pakko saada itsekin pohdiskella, mikä tässä elämässä mättää. Kuvituksena on hurmaavia (tosin valitettavan huonolaatuisia) otoksia lapsuudestani. :)
Pahinta:
1. Nimessäni:
En mitenkään erityisesti pidä sukunimestäni, mutta ei mitään kamalan pahaa sanottavaa. Pienenä kyllä inhosin nimeäni niin kovasti, että minulla oli lukuisia alter egoja kuten Leena Tossavainen ja Sanna Vuorimaa. :D
2. Kasvoissani:
No iho voisi aina olla parempi. Toivoin myös joskus, että kasvoni olisivat kapeammat, mutta olen nykyään ihan tyytyväinen.
3. Vartalossani:
Kiinteyden puute. Siihen ei kyllä auta muu kuin liikunta ja minä olen laiskamato.

Vappubileet joskus parikymmentä vuotta sitten.
4. Luonteessani:
Kärsimättömyys ja temperamentti. Uskokaa tai älkää, mutta oikeassa seurassa tämä tyttö kiihtyy nollasta sataan muutamassa sekunnissa.
5. Vaatekaapissani:
Tilaa on aivan liian vähän ja siitä valikoimastakin keksin monia puutteita. Pari Acnen mekkoa tähän osoitteeseen, kiitos. ;)
6. Kotonani:
Sotku. Inhoan sotkua, mutta olen huono ylläpitämään siisteyttä. Pitää aina välillä kutsua vieraita ihan vain siksi, että tulisi siivottua. :D Tänään tietokoneen korjaaja ajoi vieraan asiaa motivaation luojana. :)
Ja bileet sen kun paranee! Mikä ankea lapsi. :D
7. Työssäni:
Kotona työskentely on sekä plussa että miinus. On kivaa aamuisin, kun ei tarvitse lähteä aamuruuhkaan säntäilemään, mutta on tämä aika yksinäistä ja puuduttavaa joskus. Ja vaatii hillitöntä itsekuria saada kotona jotakin aikaiseksi.
8. Ystävissäni:
Ei niissä ole mitään pahaa. :) Paitsi että olisi mukavaa ehtiä nähdä monia useammin.
9. Perheessäni:
Ei perheessäkään ole mitään pahaa. Joskus tuntuu, että olisi kiva asua lähempänä perhettä, niin voisi käydä herkuttelemassa äidin sapuskoilla useammin. Ehkä tähän kohtaan voi mainita myös sen, että isukin kanssa tulee törmäyskurssia tämän temperamentin takia vähän turhan usein.

Mä maalaistyttö oon, ja laitan suihketta kainaloon!
10. Harrastuksissani:
Hmm, hinta. :( Laulutunnit ovat tosi kalliita! Liikuntaharrastuskin olisi mukava, mutta jäsenyydet kaikkiin kuntokeskuksiin ja muihin ovat myös todella hintavia.
11. Kumppanissa:
No eipä oikein mitään suurempia. Voisi laittaa roskat suoraan roskikseen, eikä jättää niitä aina roskiksen viereen pöydälle lojumaan. :D
12. Lemmikissäni/lemmikeissäni:
Vain villakoiria vilistää sängyn alla, mutta niistä ei ole vaivaa. Paitsi se imurointi.

Huuliharppu-trubaduurin sukkahousueleganssia.
13. Kielenkäytössäni:
Olen jotenkin alkanut viimeisen vuoden aikana kiroilla enemmän, hyi. :(
14. Musiikkimaussani:
Monet suosikkiartisteistani ovat niin outoja, ettei niitä löydy Spotifysta.
15. Kotikaupungissani:
Saasteet ja melu.

Ensimmäisen luokan todistus kourassa.
16. Ruokavaliossani:
Sipsit, tosin niitäkin syön nykyään aika harvoin. Haluaisin syödä enemmän hedelmiä ja vihanneksia, mutta harvoin tulee tehtyä itselleen lämpimän ruoan oheen salaattia.
17. Lapsissani:
Ei ole, mutta se nyt ei ole siis mikään paha asia tässä vaiheessa. :D
18. Naapureissani:
Seinänaapurini niistää joka ikinen aamu niin, että
kuulostaa norsulta. Toisaalta olen jo vähän kiintynyt siihen törinään. :D

Aika komea lippis, vai mitä? ;)
19. Nykyisessä elämäntilanteessani:
Ailahtelevainen ja ajoittain heikko taloudellinen tilanne sekä kiire töiden ja gradun kanssa tasapainoillessa.
20. Tulevaisuudessa:
No työnhaku tämän typerän laman keskellä.

Herrantertut Oulun kauppahallissa. Tämä on ehkä joku lempikuvani ikinä. :)
Ja bonuksena loppuun vielä kuva minusta ja isoenostani Eekasta, joka oli muuten aivan mahtava tyyppi ja kaikkien lasten suosikki. Istuskelin tuossa sohvan selkänojalla, hiplailin Eekan tukkaa ja riemastuin suuresti havainnostani: " Se on NÄIN pitkä!" Huomatkaa myös todella tyylikäs look: Nalle Puh -paita, ihanan riemunkirjavat kukkahousut sekä tietysti saparot. Vietin varmaankin jonkun 3-4 vuotta lapsuudestani saparot ja juuri nuo nimenomaiset punaiset puupampulat päässäni. :D

PS. Blogger näköjään sekoilee jotakin aivan käsittämätöntä noiden fonttien kanssa, mutta eiköhän tuosta selvän saa. :)
Tunnisteet: Höpötyksiä