Säntäilyä Tallinnassa ja Helsingissä

Huh, tämä viikonloppu on aika ohjelmantäyteinen! Eilinen vierähti tosiaan Tallinnassa päiväreissulla ystävän kanssa ja illalla oli Bonobon loistava keikka Tavastialla. Tänään olen ollut lähes koko päivän auttelemassa toisen ystävän pikkusiskon ylioppilasjuhlissa ja tässä myöhemmin olisi tarkoitus vielä jatkaa toisiin ylppäribileisiin. Nyt kutsuu ämpärillinen kylmää vettä, johon aion upottaa tuskaisen väsyneet ja turvonneet jalkani. Salitreenit keskiviikkona ja torstaina pitivät huolen, että jalat ovat totaalisen jumissa venyttelystä huolimatta. Lisää yhtälöön vielä koko päivä kävelyä Tallinnassa, ilta seisoskelua keikalla sekä päivä korkokengissä kipittämistä kahvia kaataen. En suosittele. :D



Eilisestä Tallinnanreissusta sen verran, että päivä oli aivan ihana. :) Tyydyimme Annin kanssa lopulta vain nautiskelemaan vanhan kaupungin kauneudesta ja kesäsäästä, emmekä jaksaneet ravata vaatekaupoissa ollenkaan. Shoppailusaldo jäikin nollaan, mikä oli pelkästään hyvä asia. :) Kuvissa vähän tunnelmia Tallinnan kaduilta.

Merten taa

Hip heijaa ja nokka kohti Tallinnaa! :) Suuntaan siis tänään ystäväni kanssa päivävisiitille tuonne jorpakon taakse. Mitään kovin tarkkaa matkasuunnitelmaa emme oli noille muutamalle maissa vietetylle tunnille laatineet, mutta tarkoitus olisi lähinnä nautiskella kauniista maisemista ja ihanasta kesäpäivästä, shoppailla hiukan ja syödä hyvin. :) En ole itse reissaillut elämäni aikana kovin paljon omin nokkineni ja olen aivan toivottoman huono tekemään minkäänlaisia suurempia matkasuunnitelmia. Tarvisisin matkaseuraksi juuri sellaisen organisaatiokykyisen ihmisen, joka tekisi kaiken tuon puolestani. :D Tälle reissulle ei nyt tosiaan mitään suunnitelmaa tarvitakaan, koska Tallinnassa vieteitty aika on niin lyhyt, mutta pidempiä matkoja varten on hyvä tehdä jonkinlainen hahmotelma siitä, mitä paikan päällä voi tehdä. Tässäpä olisikin loistava liikeidea jollekin: henkilökohtainen matkasuunnittelija. :D

Minun tehnyt niin paljon mieli lähteä reissuun shortseissa, mutta järjen ääni vei lopulta voiton. Shortseissa tuskin paistateltaisiin esimerkiksi laivan kannella, jossa tulee avomerellä aika kovasti. Jos meikäläisen päässä taistelevat järki ja tunteet, yleensä jälkimmäinen voittaa. :P Olikin siis ihme, että päädyin laittamaan ylleni farkut! Totta puhuen, hengailin kotona viime hetkeen asti shortseissa, kunnes päätin pelata varman päälle ja hampaita kiristellen vaihdoin pitkät housut jalkaani. Niiden lisäksi ylle pääsi uusi Nikitan aurinkoinen t-paita. Varustauduin vielä parilla neuletakilla ja nahkatakilla, just in case. Matkustusasussani pääpaino oli tällä kertaa mukavuudella, koska samoissa vaatteissa pitää olla koko päivä.

• paita - Nikita
• farkut - Diesel
• ballerinat - Nota Bene (Belgia)

Pilvipoutaa ja pilkkubikineitä

Kaverini sai minut houkuteltua piipahtamaan kanssaan tänään Off Consultin ystävämyynnissä, jossa oli tarjolla erilaisten street- ja skeittimerkkien vaatteita. Omassa tähtäimessä olivat erityisesti Nikitan ja Volcomin vaatteet, koska tykkään kummastakin merkistä kovasti, mutta ne ovat usein normaalihinnoilla aika kalliita. Ystävämyynnit ja kaikenlaiset mallikappalemyynnit ovat mukavia tapahtumia, koska valikoimaa on usein aika hyvin ja hinnat kuluttajaystävälliset.



Kaikkiin tällaisiin tilaisuuksiin pitäisi aina päästä mahdollisimman aikaisin, koska parhaat palat viedään päältä yleensä jo ensimmäisten minuuttien aikana. Olimmekin kaverini kanssa hyvissä ajoin liikkeellä ja saimme hyvän etulyöntiaseman hyllyjen ja rekkien penkomiseen. 15 minuutissa paikka oli jo aivan tupaten täynnä väkeä! Onnistuin bongailemaan useitakin kivoja vaatteita, mutta lopullisen päätöksenteon aikaan pysyin tiukkana ja pidin budjettini aisoissa, vaikka olisi ollut helppo kantaa kotiin enemmänkin tavaraa. Mukaan lähti tosi suloinen Nikitan t-paita kauden suosikkivärissäni (=vaaleankeltainen!) sekä Volcomin söpöt pilkkubikinit. Bikinit olivat erityisen kiva löytö, koska olen tuloksetta etsinyt kivoja uusia bikineitä jo monta kesää putkeen. Hauskana yksityiskohtana bikineissä on Volcomin timantti-logoja. Huomasin myös kotiin päästyäni, että yläosa onkin kaksipuolinen. Voin siis vaihtaa pilkullisen yläosan mustaan vaikka kesken uimareissun. ;)



PS. Ystiksessä oli tosi paljon kivoja vaatteita myynnissä, joten kannattaa vielä käydä kurkkaamassa illemmallakin, jos kiinnostaa! :)

Shop 'til you drop!

Kuva

Ajattelin jakaa kanssanne muutamia kivoja shoppailuvinkkejä seuraaviksi 1,5 viikoksi. Shoppailijoiden kannattaa nyt olla valppaana, koska tarjolla on vaikka mitä kiinnostavia tapahtumia. Enjoy!

• Off Consult järjestää tänään ystävämyynnin Helsingin Pitäjänmäessä klo 9-18, osoitteessa Valimotie 25 C 4.krs. Tarjolla on edulliseen muun muassa Volcomin, Electricin, Nixonin, White Momentin, Nikitan ja C1rcan vaatteita. Hinnat 10 eurosta ylöspäin.
  

• Tommy Hilfigerin ystikset ovat tänään viimeistä päivää käynnissä (alkoivat tiistaina) ja päättyvät klo 17. Ystävämyynti järjestetään Lauttasaaressa Tommy Hilfigerin showroomissa, osoitteessa Itälahdenkatu 18 a, 00210 Helsinki. Tarjolla on tuotteita 40-70% alennuksella.

• Tänään alkaa myös farkkumerkki Leen ystävämyynti Punavuoressa, ystävämyynti kestää huomiseen (pe 18.5.2009) asti ja on avoinna tänään klo 9-19 ja huomenna klo 9-18. Ystävämyynti tapahtuu osoitteessa Laivurinkatu 37, Helsinki. Tarjolla on vaatteita sekä miehille, naisille että lapsille. Paljon erilaisia mallikappaleita, farkkuja, mekkoja, t-paitoja, ruutupaitoja, huppareita, neuleita, takkeja jne. Maksuvälineinä käyvät käteisen lisäksi kaikki yleisimmät pankkikortit ja luottokortit.

• Helsinki 10 järjestää maanantaina 1.6.2009 Cheap Mondayn näytekappalemyynnin, jossa on tarjolla kesän 2009 mallikappaleita edullisesti. Myynti järjestetään klo 11-20 Helsinki 10 -liikkeessä, osoitteessa Eerikinkatu 3, Helsinki.

• Ofelia second hand market järjestetään jälleen 6.-7.6.2009 klo 12-17 Helsingissä, Kulttuurikeskus Gloriassa Pienellä Roobertinkadulla. Tarjolla on esimerkiksi iki-ihanan Kirsi Nisosen A/W 08 & S/S 09 mallikappaleita.
  

Vielä jaksaa!

Tänään koin taas jänniä hetkiä, koska oli vuorossa toinen tapaaminen personal trainerini kanssa ja tällä kertaa suuntasimme kuntosalille. Jani oli tehnyt minulle saliohjelman, jonka kävimme nyt sitten yhdessä läpi. En ole oikein koskaan käynyt kuntosalilla, joten asiantuntevat neuvot tulivat tarpeeseen. Ensimmäisellä tapaamisella teimme siis erilaisia kuntotestejä ja kävimme vähän läpi omia tavoitteitani. Aerobinen kuntoni osoittautui testeissä luokattoman huonoksi, joten sitä saan harjoittaa nyt aika ahkerasti. Lihaskuntotestien tulokset olivat vatsan ja selän osalta erinomaiset, jalkojen osalta keskitasoa ja käsien osalta heikohkot. Nyt siis tarkoituksena on kiinteytyä ja saada treenaamalla lisää lihasmassaa. Seuraavalla tapaamisella puhutaan sitten syömisestä ja mietitään, miten voisin parantaa ruokavaliotani. Mutta nyt salijuttuihin!

Saliohjelmaani kuuluu kattavasti liikkeitä kaikille kehon osa-alueille ja PT:n avulla sain omalle kropalleni mahdollisimman sopivat harjoitukset jokaiselle lihasryhmälle. Minulla esimerkiksi huono ääreisverenkierto häiritsee joidenkin liikkeiden tekemistä, kun kädet puutuvat ollessaan ylhäällä. Olikin erityisen mukavaa, että Jani oli osannut tehdä juuri sellaisen ohjelman, josta löytyi minulle sopiva vaihtoehto jokaisesta harjoitteesta. Muutamaa harjoitetta muutettiin vielä paikan päälläkin, kun alun perin valittu laite tai asento ei tuntunut hyvältä.



Ihan aluksi pitää aina muistaa lämmitellä (5-10min), jotta lihakset ovat sitten valmiita raskaampiin suorituksiin. Minulle suositeltiin, että jokaista liikettä olisi hyvä tehdä kolme 12-15 toiston sarjaa. Tällaiset pitkäkestoiset sarjat ovat juuri avain kiinteytymiseen. Vastukseksi valitaan luonnollisesti suurin mahdollinen paino, jolla kolme sarjaa jaksaa suorittaa. Sarjojen välillä voi pitää noin puolen minuutin tauon, jonka aikana ehtii vaikka hiukan hölskytellä tai venytellä lihaksia. Ideana kuitenkin on, että sarjat tehdään melko tiiviissä tahdissa ilman pitkiä taukoja. Tunnin pitäisi riittää koko ohjelman suorittamiseen, joten kelloa voi käyttää hyvänä mittarina sen suhteen, että tahti on sopiva. Treenin jälkeen voi tehdä lyhyitä venytyksiä, mutta kunnon venyttelyn tulisi tapahtua vasta 2-4 tuntia harjoittelun jälkeen. Löysin muuten Pakkotoisto-sivustolta tosi hyvän venyttelyoppaan, jossa käydään läpi koko kehon venytykset kuvien kanssa, joten sieltä saa hyviä vinkkejä kotona venyttelyyn. :)



Olen itse vähän sellainen mukavuudenhaluinen treenaaja, jonka on vaikea piiskata itseään äärirajoille. Ihminen kuitenkin jaksaa yllättävän paljon vielä siinäkin vaiheessa, kun voimat tuntuvat jo hiipuvan, jos vain oikeasti rutistaa kunnon raivolla. Itsensä haastaminen onnistuu usein helpommin, jos vieressä on joku komentamassa tai kannustamassa - huomasin sen erittäin konkreettisesti tänään. Olin monta kertaa jo ihan valmis luovuttamaan, mutta Janin käskyjen/kieltojen/kannustusten voimalla löysin itsestäni yllättäviä voimia. Saa nähdä, miten treenaus sujuu sitten itsenäisesti, kun vieressä ei olekaan valmentajaa huutamassa (vaikka ei se Jani minulle kyllä huutanut, ihan kiltisti puhutteli). :D Suunnittelin jo, että joudun varmaankin pyytämään sieltä salilta jonkun ison ja pelottavan näköisen miehen siihen viereen kaikkein raskaimpien liikkeiden ajaksi karjumaan, että en varmasti luovuta liian aikaisin. Hah.

Treenin jälkeen marssin toimistoon hankkimaan salikortin ja suosin jälleen taktiikkaa, joka perustuu henkiseen painostukseen. :D Puolimaraton-aikeistani olen tosiaan vouhottanut jo niin monelle, että paluuta ei ole. Salitreenin osalta hoidin homman hankkimalla itselleni kausikortin peräti 4 kuukaudeksi. Pakkohan siellä on käydä, kun olen maksanut jo neljästä kuukaudesta etukäteen. ;) Tavoitteena olisi siis tehdä 2-3 salitreeniä viikossa.



Vinkiksi voisin nyt antaa kaikille kuntosaleja kammoaville, että kannattaa oikeasti teettää itselleen huolella laadittu saliohjelma. Osittain kuntosalikammoni on varmasti johtunut ihan jo siitä, ettei minulla ole ollut hajuakaan, mitä siellä pitäisi tehdä. En ole tiennyt, millaisilla painoilla minun pitäisi treenata, miten monia toistoja ja miten pitkiä sarjoja tehdä. Puhumattakaan siitä, miten niitä monimutkaisen näköisiä laitteita ja vempaimia käytetään. Jos personal trainer ei sovi budjettiin, niin useimmilla saleilla on mahdollisuus saada ohjausta ja maksua vastaan henkilökohtainen treeniohjelma. Eikä se yleensä ole edes kallista. Esimerkkinä mainittakoon, että Töölön kisahallilla saliohjelman laatiminen kustantaa opiskelijoille vain 11 euroa ja ei-opiskelijoillekin vain 22 euroa.

Niille taas tiedoksi, joiden budjettiin personal trainer saattaisi sopiakin, että Elite Trainersilta on luvattu Pupulandian kautta tuleville uusille jäsenille erikoistarjous. Kiinnostuneet voivat laittaa sähköpostia osoitteeseen hanna@elitetrainers.fi ja mainitkaa sähköpostissa, että bongasitte jutun Pupulandiasta. :)



PS. Ja niitä pyllyn kiinteytysvinkkejä kaipaaville osaan kertoa sen verran, että erilaiset kyykyt ja jalkapunnerrukset (tosi virallisia termejä varmaan, haha) ovat yleensä aika tehokasta pakara- ja takareisitreeniä. Yksi tehokas liike on esimerkiksi askelkyykky. Takapuolen kiinteytys on kuitenkin aika pitkäkestoinen prosessi, että kärsivällisyyttä ja sitkeyttä peliin tytöt! Jos hankin Jessica Alban tukan, niin voisinkohan saada samalla tuon pyllynkin?


Kuvat: 1, 2, 3, 4 & 5

Auringonpolttamat kutrit

Nyt on koittanut taas se hetki, kun pitää tehdä päätöksiä tukkani suhteen. Juurikasvu puskee jälleen armotta esiin ja pitäisi miettiä, haluanko vielä jatkaa tummana vai pikkuhiljaa palata vaaleaksi. Viimeksi olin tämän tilanteen edessä aivan neuvoton, mutta päätin lopulta jatkaa vielä toistaiseksi brunettena. Nyt asian suhteen on selkeämmät sävelet.

Kesä on tulossa ja jotenkin se herättää minussa aina kaipuun vaaleaan - varmasti osittain myös siksi, että omaan luonnolliseen väriini tulee aina kesäisin ihania aurinkoraitoja luonnostaan ja tukan värin kirkastuu huimasti. Omaa väriä en varmasti saa takaisin vielä hetkeen, eikä se haittaa, mutta olisi ehkä kiva kesää vasten olla hiukan vaalempi taas. Siispä olenkin kaavaillut tuollaista hiukan Jessica Alba -henkistä hiustyyliä, jossa hiusten perusväri on tumma, mutta niissä on sellainen auringonpolttama look. Lopputulos ei tietenkään näytä mitenkään ihan samalta, koska a) ihoni on aivan eri värinen kuin Jessicalla, b) minulla on tukkaa varmaan 1/3 siitä mitä hänellä on ja c) Jessican naamalla mikä tahansa kampaus näyttää täydelliseltä. :D Mutta tuumailin, että tuollainen tyyli voisi seuraavaksi olla kiva. Katsotaan, mitä Saara saa aikaiseksi, kunhan hänen kampaajantuoliinsa pääsen istahtamaan... ;)



Kuvat täältä ja täältä

Kevään ensimmäinen shortsipäivä

Vai olisiko se jo kesän? Ulkona nimittäin näyttää jo ihan kesältä - aurinko paistaa, puissa on lehdet, kukat kukkivat ja linnut laulavat. :) Kesäisesn sään innoittamana päätin, että tänään laittaisin shortsit jalkaan! CTRL:n sample salesta talvella ostamani henkselishortsit ovat poltelleet kaapin perukoilla siihen malliin, että oli jo aikakin päästä käyttämään niitä!

Arkailin sen verran kuitenkin, että laitoin ohuet sukkahousut shortsien alle varmuuden vuoksi. Pyöräillessä tuuli voi olla aika viileä, vaikka t-paidan päällä olisikin neuletakki ja ohut takki. Meinasin aluksi laittaa shortsien alle mustat leggingsit, mutta en ole oikein varma, mitä ajattelen leggingseistä yhdistettynä shortseihin, joten välttääkseni pidemmän pohdiskelutuokion vaihdoin leggingsit lennosta huomaamattomiin sukkahousuihin. Kesäisen korallinpunainen t-paita ylle, lempilaukku kainaloon, ballerinat jalkaan ja menoksi - suuntana Stadikka ja kesän ensimmäinen uimareissu! :)

• korallinpunainen t-paita - H&M Trend (Organic Cotton)
• tummanharmaat henkselishortsit - CTRL
• ruskea nahkalaukku - second hand (Belgia)
• ruskeat ballerinat - Carrou
  

PS. Hauska muuten huomata, miten tämä maailman liukkainkin tukka kihartuu kumman helposti nutturalla, kun sitä ei ole pesty pariin päivään. :D Vanhat muotoilutuotteiden jäämät ja pesemättömyys karhentavat liukasta tukkaa aika kivasti ja tekevät siitä paljon helpommin muotoiltavan - ehkä pitäisikin pestä tukka vain pari kertaa viikossa. ;)

Päästä varpaisiin

On ihmisiä, jotka pukeutuvat kauttaaltaan mustaan, mutta värien kohdalla tällainen on harvinaisempaa. No toki voin kuvitella mielessäni esimerkiksi kauttaaltaan vaaleanpunaiseen pukeutuneen ihmisen, mutta ainakaan mielikuva siitä ei ole kovin imarteleva. Lopputulos voi kuitenkin, ihme kyllä, olla myös tyylikäs. :) Bongasin kuvan neitokaisen Garance Doré -blogista ja tunsin heti kummallisen tunnistamisen tunteen. Asu muistutti minua heti aiemmin samassa blogissa näkemästäni farkkusinisestä kokonaisuudesta. Tarkempi tutkailu osoitti hämmästyksekseni, että molemmissa kuvissa onkin sama tyttönen! Selkeä ja tunnistettava tyyli tytöllä! Niin hurmaavalta kuin tuo ranskatar yksivärisissä asuissaan näyttääkin, voi olla että itse en vielä tohtisi toteuttaa samaa tyyliä. :)



EDIT: Elisa vinkkasi kommenttiosiossa hauskasta artikkelisarjasta nimeltä "One is the Loveliest Color", jossa esitellään viisi pelkästään yhteen väriin pukeutuvaa henkilöä. Suosittelen tsekkaamaan! :)

Endorfiinipöhinöissä

Poikakaverini on tämän viikon työmatkalla ja tiesin jo etukäteen, että yksinäni saisin tuskin minkäänlaista juoksulenkkiä aikaiseksi. Niinpä sovin jo hyvissä ajoin viime viikolla juoksutreffit kaverini kanssa täksi päiväksi, jotta viikko lähtisi hyvin käyntiin. En vain ihan tiennyt, mihin pääni pistin lenkkiseuraa valitessani. Kaverini on sellainen liki kaksimetrinen hujoppi, jonka mittavasta pituudesta suurin osa lienee jalkaa. Kun hän ottaa yhden askeleen, minä otan todennäköisesti kolme. Varoittelin kaveria jo etukäteen, että olen sitten oikeasti aivan rapakunnossa (tässä vaiheessa en edes vielä tiennyt, miten huono tulos siitä kuntotestistä oli tulossa, hah). Tahti olisi sitten todella rauhallinen ja lenkin pituuskin varsin vaatimaton. Kaveri vakuutti, ettei itsekään ole kummoinen juoksija ja sovimme, että maanantai-aamuna klo 9 kirmaisimme metsikköön. Tyyppi tosin paljasti heti sen jälkeen, että oli ehkä vähän huijannut. On kuulemma sittenkin aika hyvä juoksija - viimeksi cooperin testissä meni kevyesti 3km rikki. Just!



Viimekertaisen, kovin takkuisesti edenneen lenkin jäljiltä olin luottavainen, että tällä kertaa menisi paremmin. Olin jopa niin luottavainen, että uskaltauduin pidentämään lenkkiä puolella kilometrillä, jolloin kokonaispituudeksi tuli 5 km. Täydellinen auringonpaiste ja mukavan vilpoisa kesätuuli pitivät huolen siitä, että ainakin olosuhteista lenkin onnistuminen ei jäisi kiinni. Ja tällä kertaa intuitio osui oikeaan, koska juoksu kulki tosi hyvin. Juoksin lenkistä 4,5 kilometriä ja sallin itselleni kävelyn kahdessa ylämäessä. Kotiin päästessäni puhkuin hyvää mieltä, enkä ollut edes aivan poikki. :) Taidan nyt tietää, mistä niissä kuuluisissa endorfiineissa on kyse. ;)



No endorfiinien yhä jyllätessä suonistossa, tekstailin ystäväni Hannan (juuri se maratoonari-supernainen) kanssa. Fiilistelin hyvin mennyttä lenkkiä ja Hanna heitti, että kai lähtisin hänen kanssaan sitten juoksemaan syksyllä puolimaratonia Espoon Rantamaratonille. Aluksi naureskelin ehdotukselle, mutta pienen yllytyksen seurauksena minä pöljä menin suostumaan! Sitä ne endorfiinit teettää! :D Eli minä, viime viikolla huonoimman mahdollisen tuloksen kuntotestissä saanut ihminen, lupasin osallistua syyskuussa puolimaratonille. Se on hemmetti yli 21 kilometriä! No onneksi minulla on melkein 4 kuukautta aikaa treenata ja vahva luotto itseeni. Ja nytpähän on ainakin konkreettinen tavoite, jota varten on vähän pakkokin harjoitella. Luonnollisesti toitotan tätä lupaustani nyt ihan kaikkialla, etten kertakaikkiaan kehtaa enää perääntyä. :D



Kuvat Stella McCartneyn Adidakselle suunnitteleman malliston mainoskampanjasta

Mitä lahjaksi ylioppilaalle?

Kuva

Ensi viikonloppuna on monella tiedossa ylioppilasjuhlia, joko omat tai tuttujen. No mitä niille ylioppilaille sitten oikein voisi ostaa lahjaksi? Kukkia juhlakalu todennäköisesti saa riittämiin, joten suosittelisin panostamaan johonkin muuhun, vaikka kukat kauniita ovatkin. Itse ilmoitin aikanani myös, etten haluaisi lahjaksi koruja. Tiesin nimittäin, että ainakaan ne perinteiset Kalevalakorut eivät ole minun juttuni. En välitä saada kaappeja täyteen koruja, joita en ikinä sitten käytä. No muutama koru sieltä lahjapaketeista silti putkahti, mutta pääosin sain kaikenlaista muuta. Olin toivonut erityisesti kodin tavaraa, kuten astioita ja sen sellaista, koska olin muutama kuukausi ylioppilasjuhlien jälkeen muuttamassa pois kotoa. Ja totta puhuen, ilahduinkin kaikkein eniten juuri padoista ja vuoista sekä kauniista lakanaseteistä. Jonkun mielestä ehkä tylsää, mutta minä tykkäsin nimenomaan käytännöllisistä lahjoista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että myös perinteinen lahja voi olla tyylikäs. :)



Nyt mietin sitten, mitä itse antaisin ylioppilaalle. Oma lahjabudjettini on rajallinen, mutta mietin silti, millaista kaikkea kivaa ylioppilaalle voisi antaa noin niinkuin hiukan modernimmassa hengessä (varsinkin jos olisi enemmän rahaa käytössä). Veikkaanpa, että aika moni ylioppilas olisi onnessaan esimerkiksi merkkilaukusta tai parista kauniita kenkiä. Luonnollisesti antajan tulee tuntea päivänsankarin maku, ettei lahja mene aivan metsikköön. Mutta kyllä minulle olisi kelvannut vaikkapa Lumin laukku tai Minna Parikan kengät. Se oliko kumpaakaan merkkiä edes olemassa silloin, kun minä pääsin ylioppilaaksi, ei ole nyt olennaista. :D Kalevalakorun sijaan anna vaikka joku ihana hajuvesi tai Tatty Devinen viikset! ;) Luovuus kunniaan!

Mitä sinä olet toivonut ylioppilaslahjaksi tai mitä aiot antaa muille?

Rocking the pole

Piipahdin tänään Maailma kylässä -festareilla, koska yksi parhaista ystävistäni esiintyi siellä Rock the Pole -tanssiryhmänsä kanssa. En voinut kuin tuijottaa suu auki ihastuksesta ja hämmästyksestä noita kauniita, äärimmäisen lahjakkaita ja taitavia tyttöjä. Herttaisenkin fiilistelemä tankotanssi on kyllä todella upean näköinen laji, mutta vaatii paljon voimaa ja notkeutta. Myös kivunsietokyky on tarpeen, koska varsinkin alkuvaiheessa harjoittelu saattaa olla varsin kivuliasta. Niin ihanalta kuin laji näyttääkin, minulle se olisi ehkä vähän turhan haastavaa. Katsotaan sitten, kun olen saavuttanut ensin sen tiukan pyllyn. ;)



Tanssiesityksen teemana olivat eri maat ja lavalla nähtiinkin niin ranskalaista, espanjalaista, kiinalaista, intialaista kuin venäläistäkin tanssahtelua kuten myös monia muita. Minun ystäväni on tuo ihastuttava venäläishenkinen ballerina valkoisessa asussa, punaisessa hameessa ja kukkaseppeleessään. :)



Päivän huumoripläjäys oli suloinen pikkupoika, joka keräsi koko festivaalikansan huomion istuessaan ja loiskutellessaan onnellisena kuralätäkössä. Aikuiset kiersivät mutakuopan kaukaa, mutta nuori herra koki varmaan elämänsä tyydyttävimpiä hetkiä saadessaan ihan luvan kanssa läträtä lammikossa. :D

Lempifarkkujen toinen tuleminen

Yksi maailman kauheimmista asioista on se, kun huomaa lempifarkkujensa alkavan vedellä viimeisiään. Joillekin hyvien farkkujen etsiminen on elämän mittainen missio ja toiset shoppailevat farkkuja kuin sukkia - lempifarkkujen asemaan pääseminen vaatii kuitenkin pöksyiltä aika paljon. Lempifarkut sopivat kaiken kanssa, joka tilanteeseen ja toimivat siinä sivussa eräänlainsena turvavaatteena ja pahan päivän hätävarana. Jos kuitenkin housujen persiissä ammottaa nyrkin kokoinen reikä, ei paikkauskaan yleensä enää pelasta tilannetta. Omat lempifarkkuni eivät vielä ole aivan noin heikossa jamassa, mutta tiedostan, ettei luopumisen hetki ole enää kaukana. Niinpä olen aloittanut uusien lempifarkkujen metsästyksen jo hyvän aikaa sitten.



Lempifarkkuja voi tietysti olla useammatkin kuin yhdet, mutta lemppareista luopuminen kirpaisee aina. Ja sitäpaitsi yleensä lempparit ovat keskenään aivan erilaisia! Yhdet ovat mustat, toiset siniset, kolmannet löysät, neljännet pillit, jne. Nyt haussa ovat olleet vaaleansiniset pillifarkut, koska lahoamaisillaan olevat ovat juuri sellaiset. Sitkeä etsiskely tuotti vihdoin tulosta, kun lähdin kuluttamaan Eettisen Kuluttamisen viikolla järjestetyssä arvonnassa voittamaani Dieselin lahjakorttia. Sovittelin useampiakin farkkuja, mutta hiukan normaalia lyhyemmillä lahkeilla varustetut Cuddyt veivät sydämeni heti kättelyssä. Hauskaa tilanteessa on itse asiassa se, että sovittelin saman mallin farkkuja kaihoisana jo viime kesänä, kun minulla ei silloin ollut rahaa ostaa niitä. Ja nyt melkein vuotta myöhemmin sain sitten samat farkut omakseni ja yksinkertaisesti tiedän, että vanhat ja lahot lempifarkkuni ovat vihdoin löytäneet seuraajansa. Jee! :)

Girls' night out

Tiedättekö sellaiset päivät, kun on suunnitellut saavansa aikaan vaikka mitä kaikkea ja sitten kun vilkaisee ikkunasta ulos, koko vire menee pilalle? Mikään ei ole minusta inspiroivampaa kuin auringonpaiste aamulla. Sälekaihtimien välistä pilkottava valo herättää minussa joka ikinen päivä jonkinlaisuuden toimeliaisuuden olotilan (se on sitten eri asia toteutanko toimeiliaisuutta aina yhtä suurella intohimolla kuin sitä fiilistelen). Tänä aamuna sälekaihtimien läpi hohti kuitenkin tylsän harmaa ja hämärä valo, joka teki minusta heti vetelän ja laiskan. Mihin unohtui se tarmo, jonka olin ajatellut käyttää siivoamiseen, tiskaamiseen, lenkillä käymiseen ja kaikenlaiseen pikkuhääräilyyn? Tällaisina päivinä huomaa yhtäkkiä, että kello onkin jo kaksi ja sitä on istuskellut aamutakissa viimeiset neljä tuntia saamatta aikaan yhtikäs mitään. :D

No siinä kahden aikaan sitten vihdoin otin itseäni niskasta kiinni, pesin pari koneellista pyykkiä, siivosin vähän ja tiskasin kauhean tiskivuoren keittiöstä. Ja pienen ahkeroinnin jälkeen on edessä ihana tyttöjen ilta! Sain eilen Nelly.comista tilaamani mekon ja halusin ehdottomasti laittaa sen päälleni tänään. Ja olen myös himoinnut uuden kukkapannan pukemista torstaista lähtien, kun sain sen, joten päätin että what the hell, minä laitan sen tänään! Suuntana on Korjaamo, jossa esiintyy tänään loistava dj-kaksikko Aeroplane. Kaikki hyvän musiikin ystävät messiin! ;)

• mekko - Quontum (Nelly.com)
• ballerinat - Nota Bene (Belgia)
• kukkapanta - Fawn Fatale
  

Jännittäviä uutisia treenirintamalla

Olen ollut tosi ilahtunut huomatessani, miten suurella innolla nämä treenijutut on otettu vastaan. :) On kiva huomata, että voin omalla esimerkilläni motivoida monen muunkin nousemaan sohvan pohjalta lenkkipolulle. Minua itseäni motivoivat parhaiten juuri tällaiset tosielämän esimerkit, kun joku oikeasti ihan nollatilanteesta aloittaa kuntoilun. On eri asia seurata ihmistä, joka on liikkunut enemmän tai vähemmän koko ikänsä. Mutta entäs jos liikuntataustaa ei oikeastaan ole ja lähtötaso on aivan pohjalla - eihän silloin ole mitenkään samalla viivalla aina liikuntaa harrastaneen kanssa. Siksi kaikkein rohkaisevinta minulle onkin nähdä jonkun aloittavan aivan alusta ja oikeasti silti saavan tuloksia. Se on kuin todiste siitä, että vaikka kuntoon pääseminen vaatii töitä, se on mahdollista! Eikä siihen loppujen lopuksi edes mene kovin kauaa, vaikka toki tulosten saavuttaminen vaatii paljon sitkeyttä ja myös sitoutumista uuteen harrastukseen.



Mainitsin edellisessä treenipostauksessa, että jotakin jännittävää olisi tulossa loppuviikosta. No tässä se sitten tulee... Minulle tarjottiin hiljattain sitten mahdollisuutta, että saisin kokeilla treenausta personal trainerin kanssa ilmaiseksi jonkin aikaa. Luonnollisesti olin tarjotusta tilaisuudesta hämmentynyt ja innoissani, eikä tähän tarjoukseen ollut muita vastauksia kuin: KYLLÄ! :) Homma toimii siis niin, että tapaan personal traineria noin kolmisen kertaa kuussa, toistaiseksi vielä määrittelemättömän jakson ajan ja sen jälkeen jatkan treenausta itsenäisesti. Toki joudun tänäkin aikana työskentelemään itsenäisesti paljon myös PT-tapaamisten ulkopuolella. Eilen minulla sitten oli ensimmäinen tapaaminen Elite Trainersin Janin kanssa. Ja olin aivan PANIIKISSA! Ensimmäisen tapaamisen ohjelmassa oli kuntotesti, enkä oikeasti muista, milloin minua olisi jännittänyt niin paljon. Sykkeeni lähenteli sataa, vaikka en ollut vielä tehnyt mitään. :D Onneksi alkujutustelun myötä rauhoituin vähän ja pahin jännitys katosi. Kävimme läpi tavoitteita, joita minulla treenille olisi ja osasin aika helposti nimetä muutaman. Vaikka olen luonnostaan hoikka, kroppani kaipaisi kovasti kiinteytystä. Haluan sen tiukan pyllyn! :) Ja olisihan se kiva olla paremmassa kunnossa ja jaksaa juosta esimerkiksi 10 km suhteellisen vaivattomasti.



Sitten aloitettiin testaus. Ensin minulta otettiin verenpaine ja sen jälkeen mitattiin rasvaprosentti, mikä oli aika jännää, koska minulla ei ollut aavistustakaan, mitä saisin tulokseksi. No tulos oli ihan hyvä, suunnilleen 26, kun naiselle hyvä rasvaprosentti on siinä 20-30 välillä (urheilijoilla se saattaa olla vähän alhaisempi). Samalla laitteella nähtiin myös mikä prosentti kehoni painosta on lihasta ja kuinka suuri on energian peruskulutukseni vuorokaudessa. Tämän jälkeen vuorossa oli aerobisen kunnon testaus, joka tehtiin sellaisella kuntopyörän näköisellä laitteella. En odottanut tuloksilta kovin suuria, koska tiedän olevani ihan rapakunnossa. Oli se silti aikamoista, kun sain testistä huonoimman mahdollisen tuloksen! :D En siis ollut ollenkaan liioitellut lähtötilanteeni surkeutta. No, pitää ajatella positiivisesti ja todeta, että tästä on suunta vain ylöspäin! Lihaskuntoni oli aerobiseen kuntooni verrattuna yllättävän hyvä ja esimerkiksi vatsa- ja selkälihaksista sain oikeasti hyvät tulokset. Jalkojen tulos oli ihan ok ja luirukäteni ovat lihaskunnon osalta kroppani ehdottomasti heikoin lenkki. Kuntotestin viimeinen osuus oli venyvyyden testaus, mistä sain myös ihan kohtuullisen hyvät tulokset.



Yhteenvetona tarvitsen kovasti aerobista treeniä ja kehooni lisää lihasmassaa. Keskustelimme myös siitä, kuinka paljon olen valmis käyttämään aikaa liikuntaan viikossa. Janin ohje oli, että liikkua pitäisi vähintään 5 tuntia viikossa, johon tulisi sisältyä 3 kertaa aerobista harjoittelua (kuten juoksua, uintia, pyöräilyä tai vaikka aerobicia) ja 2-3 salitreenikertaa. En ole oikeastaan koskaan käynyt kuntosalilla. En oikein osaa käyttää niitä laitteita ja jotenkin olen aina pitänyt salilla ähkimistä typeränä ja tylsänä touhuna. Nyt tilanteeseen tulee kuitenkin muutos, koska lihasten on kasvettava. Ensi viikolla menemmekin Janin kanssa salille ja hän laatii minulle sopivan saliohjelman - ehkä se ei hyvien ohjeiden avulla olekaan niin kamalaa. :) Kaikin puolin ensimmäisestä PT-tapaamisesta jäi tosi positiivinen fiilis. On kivaa, että sain selkeästi itse nimetä tavoitteeni (tiukka pylly!) ja nyt saan konkreettiset ohjeet, joiden avulla tavoitteen saavuttaminen helpottuu. Työtä se vaatii, siitä ei pääse mihinkään. Tämä tarjous tuli minulle kyllä erittäin hyvään saumaan, koska olin juuri aloittanut tämän elämänmuutoksen ja olin muutenkin motivoitunut asian suhteen. Nyt motivaatio kasvoi entisestään, kun voin jatkaa treenaamista kunnon ohjeilla. Toki jaan myös teidän kanssanne kaikki parhaat pyllyn kiinteytysvinkit, jos sellaisia saan. ;)

Ja jos joku nyt kiinnostui tämän jutun perusteella harjoittelusta personal trainerin avulla, Elite Trainers on luvannut Pupulandian lukijoille erikoistarjouksen. Kiinnostuneet voivat laittaa sähköpostia osoitteeseen hanna@elitetrainers.fi ja mainitkaa sähköpostissa, että bongasitte jutun Pupulandiasta. :) Ja muistakaa, että kysymällä ei häviä mitään, joten kannattaa ainakin tiedustella millainen tarjous olisi luvassa, jos yhtään kiinnostaa!